Jos nyt sais mentya tauolle, etta tulis vihdoin tehtya vaikka uusi taideteos.
Mulla paa pursuaa ideoita mutta toteutus ontuu.
Hyvaa vointia kirjoituskaverille !
Mulla paa pursuaa ideoita mutta toteutus ontuu.
Hyvaa vointia kirjoituskaverille !
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 110
Vanhimmat
Kiitos sulle samoin! Olen iloinen että voit paremmin :)
No mulla näköjään vointi ainakin vahan paranee kun ajattelen, etta ajattelun on saatava olla progressiivista...ja vapaasti kehittyvaa...
Ma en ymmarra miksi "auttajat" tukkii autettavan oivalluksia vanhempien narsismista tai nyt ihan mista tahansa, miksi heita ei miellyta kun toinen oivaltaa ja ihan itse ?
Kun sehan on vain ahdistavaa jos on sellaisia nyreita "auttajia". Eihan sellanen sielua valostuta mitenkaan.
Hermosto piristyy kun saa olla luova...ajatella...ilmaista...
Niinpä. Ei tosiaan ole helppoa valostuttaa näitä ajatuksia. Musta huumori useimmiten toimii
Mitenkä mä ymmärrän sua niin hyvin 😁 Täytyypä lukea kommenttiasi paremmalla ajalla lisää 😁
Kumpaa meista tarkoitat vaiko kumpaakin ?
Mun kohdalla on tullut esiin, etta osalle ihmisia olen taysin kasittamaton, joku niinkuin ufo. Ja osa ihan tavallisiakin ihmisia ihmettelee, etta kuinka nyt niin, kun eivat he koe minussa mitaan sillatavoin kasittamatönta.
Mina oon ollut viitisen vuotta sosiaalisesti ei hyvaksytty ihminen siita syysta etta olen mennyt halvaantumaan semmosesta syysta mista ei olis sopinu halvaantua, ainakaan Suomessa.
Ja sita kaikkea oli tosi vaikea selittaakaan niin halvaantuneena.
Nyt pystyy helpommin kun ei oo niin halvaantunut.
Sen verran voin kertoa, etta oletettavasti keskivertoa herkemman hermoston takia halvaannuin. Enempaa en voi kertoo.
Mentaaliteetti on ilmeisesti etta halvaantuneeks vaan ne joilla ei oo vahintaan keskiverron ronski hermosto.
Sinulla selvät mielipiteet.
Mutta kerro nyt sitten mitä kaikkeia maailmasta pitäisi poistaa että se olisi sinun hermostollesi sopiva maailma. Tai mitä pitäisi muuttaa ja miten.
Alytön kommentti.
Taalla on yhtalainen olemassaolonoikeus hennoilla ja rujoilla ja kaikilla silta valilta.
????
Ma poistun talta areenalta koska olen löytäny tata suuremman yhteisön, jossa oikeesti ihmisia kohdellaan tasavertaisina riippumatta juuri mistaan.
Eikö sellainen yhteisö olisi sinulle parempi, jossa huomioitaisiin juuri sinun tilanteesi ja tarpeesi yksilöllisesti?
Eikös sellainen pyrkimys ole nykyisessa koulusysteemissakin uusien kansainvalisten sopimusten pohjalta, etta koulun tulisi olla sellanen, etta se sopii kaikille erilaisuudesta huolimatta. Sillon ei tarvita kauheesti erityistarpeiden huomioimista.
Mun mielesta se on hyva periaate muuallekin.
Hesarissa oli monikulttuurisuuteen liittyen lahiaikoina ranskalaisen pohjoismaisen kirjallisuuden tutkijan kirjoitus millatavoin esim monikulttuurisuuden idea eroaa Suomessa ja Ranskassa. Se oli minusta mielenkiintoinen.
Nii mut mitäpä sitä koululla jos koti, sossu ja asenteet ei toimi.
Siis mielestani ei.
Ma pidan sellasesta niin avarasta suvaitsevaisuudesta, etta erityiskohtelua ei juurikaan tarvita ja kannatan sellasta systeemia.
Niin siis eihan yhteiskunnassa ole tollasta systeemia kokonaisuudessaan kaytannössa.
Ma tykkaan yhteisösta jossa olen pieni ja huomaamaton, mutta ei niin etta mut olis sivuutettu kokonaan.
Niin ja minusta on tosi mukavaa, etta olen löytny yhteisön missa nimenomaan voin olla mukana ilman erityiskohtelua.
Hennoilla ja rujoilla ja kaililta sillä välillä. Mitä siihen väliin kuuluu? Minä en ilmeisesti ainakaan. En ole kovin hento enkä rujokaan. Onko minulla olemassaolon oikeutta?
Minusta jotkut vaikuttavat ainakin toisinaan olevansa olemassa tavalla, jollaista tapaa olla olemassa en mitenkään edes rohkenisi vaatia itselleni.
Joidenkin ansioideni mukana olen tosin joutunut väistämättä tilaan, jossa tunnun olevan olemassa aiempaa tymäkämmin... Lienee synti kuitenkin, vaikka olen kovasti tehnyt asioiden eteen. Täytyy muistaa rukoilla anteeksiantoa.
Juu. Niitä tapoja poiun kanssa ollaan ihmetelty, mutta kun pahanilmanlinnut kokee sen uhkaavaksi. En tiedä mitä kanavointia sitten sallittaisiin. Toiset ei saa mitään vaikka kuinka tekis äärirajoillaan. Ei kai se ole synti että menestyy töitä tekemällä? Kuulostaa musta ihan reilulta. Itse olen työkyvytön niin ei varmaan sitte sais tätäkään hommaa tehdä.
No semmonen niinku esim. liikuntakyvyn sailyttamisen oikeus ei ole mielestani mikaan ylisuuri
erityisvaatimus. En jatka tata.
Ja taaskaan en valittanut sinulle :)
Mina en ole vahvasti olemassa, vaikka osaan kirjottaa vahvaa tekstia,
Kun en ole aivovammainen, mulla on aika vahva logiikka, se on mun vahvin puoli.
No juu tuota sinun logiikkaasi on monesti ollut ilo seurata. Aina en ihan käsitä. Mun tilanne ja perhesuhteet on kyl erilaisia mut tunnistan kyllä paljon samoja hämmentäviä ja vaikeita kysymyksiä ja tilanteita.
Yhteistä on myös tuo hento ja heikko olemassaolon kokemus.. Ruumiiltani en kuitenkaan ole taskukokoa:)
Joo
Ja enhan ma aivovammoissa valvoneena aina ole looginen. Ja niinku en valilla palstallakaan edes huomaa kuka on kirjottanu.
Kun ma halvaannuin ja olin valvonu monta yöta perakanaa, mun psykopaatti sanoi: "No oleppas nyt looginen, kun sa olet niin (kirosana) looginen. !!!"
Siis voin ainakin sillon olla kasittamatön kun olen ihan pihalla jos paa on kuormittunu :)
Niin, kiintoisaa, kun kuulin sanottavan, että hoida nyt se itse, kun olet niin enkelimäinen olevinas tai kerro nyt mitä tehdään, kun olet niin viisas olevinas. Ajattelinkin, että hän oli huomannut enkelimäisyyden ja viisauden takana olevan jotakin muuta eli oli päässyt selville pelaamisesta tai näyttelemisestä. Että ei se ole helppoo aina kaikkea ymmärtää.
Millai looginen? Tosi epälooginen vaatimus siinä tilassa olevalta ihmiseltä. Epäeettistä käytöstä näin hienosti ilmaistuna. Poliittisesti korrektit sanois varmaan että surullista. Ihan hanurista sanon mää.
No ma koin etta se oli sadismia niinkuin etta : "hähähääää, et pystykaan oleen enaa mua loogisempi !"
No tämä palsta näyttää olevan yhteisösadismin kourissa.. Kukakohan on uhri?
Jaa lintujuttuja taas
Mut nyt vaikka hyvaa yöta
No, silloin kun tämä vielä oli palsta, niin minä koin ja koen että palsta oli inhorealismin kautta valaistumisen tiellä. Oli katsottava syvälle silmiin rumia rumia asioita, joita ei ollut puoleen vuosisataan (joillakin toki vähemmän) ollut olemassakaan, ja että itse oli hypännyt penjihypyn ilman köyttä...Jos tällainen mustan huumorin sarkastinen huumori hyväksytään.
...joita ei ollut puoleen vuosisataan että OLI OLLUT olemassakaan...
vielä kerran:
....joita ei ollut puoleen vuosisataan TIENNYT että oli ollut olemassakaan...
Palstan taso on siis mielestäsi alentunut viimeaikoina. En ole seurannut palstaa vuosia niin enbkykene arvioimaan asiaa. Minulle on ollut täällä yllättävän kiinnostavia aiheita. Mutta aikansa kutakin. Nyt tämä alkaa olemaan lähinnä ahdistuksen aiheuttaja, joka oli kai tarkoituskin.
Joskus mustaa voi olla nahnyt niin paljon, etta sillekin tulee joku raja.
Minua ahdiastaa jos viela lisaa pimeytta...
Voihan tanne pimeita ketjuja kirjoittaa kaikki ketka haluaa, enka ma taalla ikuisesti kirjota...
Mulla ei ole tassa vaiheessa sita ongelmaa, etten tietais jos jonkinlaisten pimeyksien olemassaolosta. Ongelma on mulle enemmankin se kun muut ei tieda.
Ja valitan mun taide on hyvin kaukana inhorealismista...
Kaikki ei tykkaa...
Tuolla on jotain lehtiartikkelia halvaantumisesta.. Naköjaan voi halvaantua paljon vahasemmistakin syista kuin mina. Tosin mulla oli se onni ettei kavelykyky menny ihan kokonaan.
Niin ehka siks tasta voi toipua helpommin.
Löysin taas uusia englanninkielisia sivustoja narsismista.
Siellä puhutaan niin paljon ja vapaasti kaikenlaisista asioista mitka vaikuttaa Suomessa olevan ihan tabuja.
Siksiminua vahan ahdistaa taa suomimeininki. Onneks on edes netti avartaa nakemyksiaan.
Mua kiinnostais tietää mitä sä olet löytänyt. Tässä maassa tabuaiheita riittää. Mielenasiatkin on olleet niin monopolisoituja "ammattilaisille"(psykoanalyytikoille), joiden villit tulkinnat ilmeisesti kiihottaa..jotain kansanryhmää tai aatteelisia lapsia, noita mustasukkaisia, ahneita, manipulatiivisia, vietteleviä pikku perkeleitä vastaan, että jotain mokutusta sais kentällä tapahtua. Kaino toiveeni tuskin toteutuu kun aina jollekin arvokkaammille tulee paha mieli, joita sitten mitä delikaateimmin tulee käsitellä. Varmaan jotain kulttuurijutskii.
No siella oli esimerkiksi sellasta etta kaskya kunnioittaa vanhempia voidaan kayttaa emotionaalisen hyvaksikaytön yhtena muotona...
Jatkuu.
Ja onhan se munkin mielesta jos esim 50 -vuotiaalle opetetaan vanhempien kunnioittamista kuin pikkutytölle. Ma osasin sen taydellisesti lapsena. Kaytös kymppi ja mua ei tarvinnu ikina edes komentaa ku tottelin ja uhmaiankin jätin valiin enka aio koskaan sita pitaa.
Tama ei ole mikaan myöhastynyt uhmaika vaan älyllinen oivallus narsismista.
Ma kerron tanne viela miks narsistit sai minuun niin ylivoimaisen vallan juuri halvaannuttuani.
Mulla halvaantu aistit, ei ihan kokonaan, mutta olin yhtakkia puolikuuro(en varsinkaan pystyny hahmottaan mistapain aanet tulee), puolisokea, melkeen kokonaan tunnoton, ilman normaalia hajuaistia jne.
Niin ma jouduin tuon ajan perustaan elamani luottamukseen ihmisten puheisiin, kuinka he kuvaa todellisuutta jne. Kun en itse paljon nahny, kuullu, tuntenu tai mitaan.
Ja ma voin sanoa, etta mut johdettiin aivan eksyksiin.
Onneks ma naen jo aika paljon, kuulo on jo hyva jne.
Mutta ei kylla oikeen ollu ihmisten puheet luottamuksen arvoisia todellisuuden maarittelyssa, Aistit olis paremmat siihen tarkotukseen.
Toisten kuvaukset on epäilemättä totuudenmukaisempia kuin toisten.. Olishan se hienoa olla mahdollisimman hyvän ja kirkkaan arvostelukyvyn piirissä.
Mut ma sain tanaan mun narsistin (isan) tekeen jotain hyvaa. Ma pyysin hanet tuomaan mulle pihastaan kukkia ettei ne mene hukkaan. Han yritti ensin puhua kamalia. No sanoin äkkiä etta mun pitää lopettaa ja laitoin tekstiviestin, etta jos mulle puhuu mistaan muusta kuin kukista tulee 100 euroa sakkoja. Noh ma sain nyt ne kukat enemmitta puheitta :)
heheee
Ma olisin kylla talle perheporukalle parempi johtaja, mutta kun eihan musta varsinkaan vammaantuneena ole semmoseksi. Mutta ma kun taalla laittasin toimintasaannöt niin jo olis asiat paremmin...
kukkia vaan !!!
Olen vahan jarkyttyny jostain ja tuli sellanen olo, etta on parempi etten enaa palaa tanne palstalle.
Vai että pomottamaan mieli? Miks sä haluat sun mahdottomia vanhempia määräillä? Ja ota nyt hyvä ihminen se satku ennemmin kuin kukkaset..
Ari Koivunen on niin seksikäs. Haluan häntä päivin öin.
Viela sellainen asia.
Kuinka aivovaurioitunut ihminen voi kertoa toisille ihmisille olevansa aivovaurioitunut vaikuttamatta oudolle ?
Mielestäni oikeastaan ei voi, koska se väistämättä vaikuttaa oudolle, kun aivovaurioitunut selittää olevansa aivovaurioitunut.
Se, että jokin vaikuttaa oudolle, ei tee asiasta epätotta tai valetta,
vaan muut seikat tekevät valeet valeiksi, ei asian outous yksistään riitä määrittelemään asiaa valeeksi tai epätodeksi ilman mitään loogista perustetta.
Pelkästään outouden epäily viittaa nähdäkseni lähinnä vain ennakkoluuloiseen luonteeseen.
Minustakin moni asia voi olla outo silloin kuin se ei ole tuttua :) Eihän sillä mitään tekemistä totuuden kanssa ole. Ei sitä aina kaikkiin outouksiin jaksa perehtyä, mutta olisi kiinnostavaa tutustua asioihin kykyjen ja jaksamisien rajoissa. Mitä sitä nyt tuttuja juttuja koko ajan jauhamaan.
Ennakkoluuloinen asenne voi olla kuolettava tietyssä tilanteessa ja asemassa olevalle ihmiselle. Luuloista voi tulla jopa itseään toteuttava ennuste, luuloja edustava lopputulos, vaikka alkuperäinen totuus olisi ihan jotain muuta. Olisi syytä olla varovainen epäluulojensa ilmaisuissa ja tietoinen siitä miten se vaikuttaa omaan käyttäytymiseen, joka vaikuttaa taas outona pidettyyn kohteeseen... Tietty varovaisuus outojen asioiden parissa on kuitenkin ihan tervettä ja toivottavaa, mutta sitä voi noudattaa monella tavalla.
Tuliko tehtyä se taideteos jota lähdit tekemään :)?
Mulla ei ole oikeanlaista materiaalia. Ajaiskohan henkari saman asian? Itse kun koen olevani varsinainen projektioiden naulakko, niin voisin puolestani riisua päivittäisen saaliini henkarieihin. Täytyy vielä kehitellä asiaa, koska tuo voisi olla paljon ensisijaisempi ja funktionaalisempi juttu tilanteessani.
Tai ehkä kysyit poiulta? Minuakin kiinnostaa :)
Tämä oli minunkin asiaani ja tilanteeseeni erittäin osuva kirjoitus.
No joo ja ei .
On jotain taiteellista tullut tässä tehtyä muttei sitä taideteosta mitä lähdin tekemään,
Mutta jotain ennakkoluulotonta taiteeseen liittyvää olen tässä hommaillut, toivottavasti ei liian ennakkoluulotonta. No sen näkee...
Semmonen hassu juttu kavi tassa yksi paiva etta mun psykopaatti oli löytäny mun vanhoja kympin lukioainekirjoituksia jostain kotoaan ja lukenut niitä ja sitten mun narsistikin oli lukenut niitä ja pyysin tuomaan mulle, ja mun narsisti huumorilla tokaisi ne paperit tuodessaan: "Mä en taida olla tällä tasolla vieläkään."
heh
No joo mäkin olen semmoinen kameleonttiprojektio. Arvaisittepa vaan miksikä kaikeksi muakin on tän elämäni aikana kuviteltu. Hullunkurisin oli kun mulle kerran nuorempana joku tokaisi, että mähän voisin olla vaikka yritysvakooja. Ja kun enhän mä edes ymmärrä isoista yrityksistä ja sen tapaisista asioista mitään. Yritykset oli hänen maailmaansa ja sellasten linssien läpi hän sitten katseli maailmaa niin että mäkin aloin näyttää yritysvaakojalle ilmeisesti.
Ja tuohon tapaan mina olen ollut mukamas vaikka mita muutakin.
Ennenkun sitten tuli naa halvaukset ja aivovammat, niin sitten minusta alettiin kuvitella kaikkea vielä paljon rumempaa ja sellasta mitattömampaa rumaa. Kun jonkun ison yrityksen yritysvakoojahan olis vielä aika "tyylikästä" verrattuna johonkin pöpiin äitinsä mustamaalaajaan.
Mun uusimpia oivalluksia on se, etta sita ei uskois etta ihmiset todella voi olla aivan absurdeja projisoijia, mutta totuus lienee, että kyllä he vain voi olla, vaikka se tuntuukin niin uskomattomalle jotenkin.
Mulla on uusi teoria.
Narsistit kun peilaa itseään toisista, sen sijaan etta olisivat juurtuneita itseensa,
niin jos narsistin lapsesta jolla on kentien "narsismin uhrin syndrooma" (mikäköhän se on, näin semmosen sanan jossain mutta en tiedä asiasta mitään.) Niin jos hänen persoonansa jotenkin käänteisesti kasvaa kuin peiliksi muille mistä muut voivat peilata itseään.
Mulle on mun nuoruudessa useampi ihminen sanonut jossain ulkona yhtäkkiä näin: "Jännä kun katsoo sua tuntuu kuin katsoisi itseään peiliin ".
Ja kun han sitten on sellanen kun peili, niin ihmiset saattaa paatya joukoittainkin peilaamaan itseaan jostain samasta henkilösta, jolle kertyy paalle hirveä kuorma projektioita, jotka tuntuu tuolle henkilölle kuin jätekertymälle, mutta ne toiset ihmiset ei hoksaa sita eika ole mielestaan tehnyt mitaan loukkaavaa ja alkavat syyttää tuota henkilöä yrityksista syyttaa muita.
No sehän tässä vielä puuttuisi että vanhempiensa mustamaalaariksi nimitellään, kun on monin tavoin koettanut alkujaan vaalealla, samalla kun sieltä kaadetaa mustaa niskaan!!!! Aika epistä. Sopis tulla sitten päin naamaa nimittelemään nämä mystiset tietäjät. Kyllä minäkin voin näille maalareille hatusta vedellä jotain "mukavaa" mitä he voisivat olla.
Niin mun psykopaattiani muistuttavaa maalausta mun psykopaatti piti muuten hyvana, mutta sanoi itsensa olevan siina liian kaunis ja suurempisilmainen kuin han. Etta ma maalasin niinku vahan kauniimmaksi.
Kyllä mun mielesta mun psykopaatti on paha, parempi se vaan on katsoa totuutta silmiin, mutta se etta miksi han on paha ja mika merkitys silla on, niin sen vain Luoja tietaa.
Ja niinku tama mun vammautuminenkin. Ei olis ollut suuri vaiva, etta han olis sanonu ihmisille että oon hanen tytar ja han kylla tietaa etta olen vammaantunut, ettei hanen tytar ollut tammonen ennen tiettya tapahtumaa. Koska han sen hyvin tietaa, eika ole missaan vaiheessa sita kieltanyt. Mutta hanesta vaan on ilmeisesti hauskaa, etta ihmiset sekoilee taman asian kanssa vuosikausia.
Julmat on huvit. Ei minusta edes kovin älyllisesti stimuloivaa voi olla noin puolustuskyvytöntä altavastaajaa rääkätä sosiaalisissa peleissään. Missä haaste..?
No ehkä mussa tassa kuitenkin on haastetta, kun psykopaattini on sanonutkin tietavansa etta etta totuuden puhumista en lopeta ikina en edes tuonpuoleisessa . Niin kai ma oon siina mielessa aika haastava. Eli siis olen niissa sosiaalisissa peleissa kyllä altavastaaja mutta en välttis joillain muilla tasoilla...
Ma olen ennen tata aivovammaa/halvausta jo selvinny niin haastavista tilanteista, joista kaiken järjen mukaan ei olettais voivan selvitä...
Siis olen usein ollut erilaisissa tilanteissa joissa olen ikaankuin ollut yksin montaa sataa vastaan jollain tapaa...niin alan tottua jo siihen...
Tai en ma mitenkaan heita vastaan ole ollut mutta suostumaton elamaan valeessa...
Toi sun suosittelema narsismin uhrin syndrooma -diagnoosi saattaa olla aika nappiin. Miksi aina kaikki nasset, huijarit ja psykopaatit koetaan niin kiehtoviksi tutkimusaiheiksimutta (lapsi)uhrit on jätetty rassukoina kaikkien tallottaviksi milloin minkäkin jätösdiagnoosin armoille sitten keski-ikäisenä kun ei juuri mitään ole enää tehtävissä?!
On muakin ihmetelty auttajissa ja ihasteltukin "selviytymiskyvystäni", mutta ei se kauaa lämmitä ja tuntuukin lähinnä ylistämisellä alistamiselta. Muuten ollaan aika kädet levällään että voi sentään.
Saattaa olla noi sosiaaliset sillisinttiparvet ilmeisesti suurempia kuin itsekään olin osannut aavistaa... Ei mitään relevanttia ja kovinkaan terävää noin kokonaistotuuden kannalta.
No mutta ei luovuteta kumminkaan ettei keski-ikaisena mitaan milleen vois...ma uskon siihen "neuro plasticity". Jumppaan joka paiva mun aivoja ja keksin koko aika uusia jumppia. Kun on ihan pakkokin tan aivovaurion kanssa. Mutta sama patee narsismin uhriuteen mielestani. Tunnen sen kuinka aivot on kuin lihas, ma valilla ihan naama kireena yritan sita vaantaa oikoseksi.
Voidaanhan me itsediagnosoida se narsismin uhri syndrooma.
Ma koen paremmat kehittymismahdollisuudet ilman apua, koska se "apu" ei ole riittavan progressivista, vaan jumittaa...
Miks kavis jotain asiaa vaikka viis vuotta terapiaa, kun asian voi pohtia samantien viidessa tunnissa läpi, mutta ihmiset ei halua. Miksi he haluaa tehda jotain henkista oivallusta viidessa vuodessa minka voi tehda viidessa tunnissa ?
Ma koen avun niin, etta he yrittaa estaa mua oivaltamasta viidessa tunnissa ja venyttaa sen viideksi vuodeksi,,,
Mun narsisti kylla kerran ehdotti etta mun pitas ratkoa ongelmani samalla tavalla kun lapsena opettelin lukemaan. Eli yks aamu paatin etta tanaan ma opettelen ja otin aapisen ja illalla oli lukeminen opeteltu. Mutta aivovaurio tekee ton tekniikan vaikeammaksi,
Oivalsin juuri, etta koska olen erilainen oppijakin ollut aina niin kaavaterapiat ei oikeesti mun aivoille sovi. Ma oon lahes kaiken elamassani oppinu luovasti itseoppimalla ammattiani ja kielenoppimista ja kaikkea mahdollista myöden. Niin niin se on kaytava naa narsismiprosessitkin ja kaikki...
:)
Ihmelapsi?
Mulla menee pidempiä aikoja omaksua asioita.
"Muuten ollaan aika kädet levällään että voi sentään. "
Onko tuo se mitä haluat nähdä ja siksi käyt niitä auttajia katsomassa?
Nyt just nyt ei ole auttajia.Turvaa ja validointia joo, mut kun se ei sinänsä auta, tietysti jotkut kaavojen tunnistamiset ja muutamat oivallukset kans, mutta minusta laihaa lohtua kun kyse on.. epäeettisistä käytännöistä ja asenteista, jostain ihme oikeustajun tai todellisuustajun vakavasta vikaisuudesta. Palvelut resurssointeineen on muuten kammottavassa kunnossa. Niin tehotonta, sirpaleista ja kulttuuria reflektoimatonta. Resurssit jaetaan vissiin jonkun läskikertoimen mukaan
En oo :)
Mutta mulla on ilmeisesti ns. epatasainen kykyprofiili ollut jo ennen halvausta, mika hammentaa ihmisia, kun olen sellainen kummallinen tyhman ja alykkaan yhdistelma.
Etta ei vois uskoa etta niin tyhma vois olla niin alykas ja niin alykas vois olla niin tyhma. Ja tuokin aiheuttaa ihmisille sita "Ei voi olla totta !" asennetta...
Mutta totta se on...
Olen varsin avuton joissain asioissa ,mutta toisaalta koen usein etta ihmisten aivot pyörii jotenkin liian hitaasti, etta toivoisin etta ajatuksessa edettaisiin moninkertaisesti vauhdikkaammin.
Monologeissa on se hyva etta voi edeta omaa vauhtia.
Ehkä ongelma on siina, etta kun yhteiskunnassamme niin paljon kaikkea apua tarjotaan, niin on hyvin vaikeaa tehda se oivallus, ettei sita silti valttamatta kannata kayttaa. Kun se tuntuu jotenkin niin kasittamattömalle miksi tarjotaan jotain mita ei kannata kayttaa. Siita hölmistyy niin etta henkinen energia kuluu siihen hölmistykseen etta: "Hetkinen, hetkinen, mita taa nyt oikeesti on ?"
Siksi sita saattaa menna uudestaan ja uudestaan kuuntelemaankin.
Et sä kuitenkaan ihan aspergeriltakaan vaikuta..?
Tossa "avussa" on sellainen etteihän sitä tiedä ennen kuin kokeilee. Kyllä mun kohdalla selkeästi on kyse rakenneasioista, mutta sekin vahvistui ihan lopullisesti sitten avussa Mä en ole älyllisesti kuitenkaan niin varma kuin sinä.. Ihailen ominaisuuttasi.
Mut on helppo saada kumoon ihan alkeellisillakin argumentaatiovirheillä. Ei ehkä aina älyllisesti mutta emotionaalisesti. Sitten tarvitaan juuri sopiva annostus suuttumusta että lähden niitä poksauttelemaan. Ällistysmomentti on se että niitä niinkin paljon käytetään. Jo siitä voi mykistyä kaikesta muusta asenteilusta puhumattakaan.
No joo on niilla minuunkin kammottava tunnevaikutus juuri niilla argumentaatiovirheilla, mutta ennen aivovammaani sain tuolle logiikalleni kuitenkin vahvistusta sen verran etta tuli siihen jonkinlainen itsevarmuus, kun esim koulussa sain aina luokan parhaan todistuksen. Ja ma olen saanut nuorempana semmosta palautetta, etta ihmiset on ihmetelly miten ma osaan sanoa semmosia argumentteja ettei he keksi niihin enaa mitaan sanottavaa. No ainoa konsti kumota mun argumentteja on sitten ollut eparehellisyys ja argumenointivirheet ja kumma kylla ne voidaan hyvaksya niin monessa yhteydessa. Meneehan siina tosiaan luottamus ihmisten oikeus- ja muuhunkin tajuun, kun tuon saa nahda, etta he ei huomaa, piittaa tai tieda, etta taktiikkana on ollut ainoastaan argumentointivirhe. Ei mitaan perusteltavissa olevaa.
Valitettavasti se kay sitten kylla alyllisyyden tappioksi noin ylipäätään...
Varsinkin jos alyn kayttaja on joku kouluja kaymatön "tyttö", niin argumentit kumotaan yleensa vain kommentoimalla, etta tuohan on vain tuollainen höpsähtänyt tyttö, ei se voi mitaan tietää. Ja itse asiaa ei sitten argumentoida ollenkaan. Varmaankin koska ei osata.
Mutta pitkän paalle tollanen on tosi turhauttavaa. Kaikki aly menee ihan hukkaan.
Ma en ole mikaan erityisen alykas, mutta mulla on vahvoja osa-alueita, jotka ilmeisesti poikkeaa ihmisten yleisimmistä vahvoista alueista, niin siksi koetaan, ettei joku "tyttö" voi tietaa jostain asiasta, mista noin yleisesti viisaammatkaan ei tieda. Mutta vaitan etta voi.
Esim. ma tiedan nyt aika paljon hermostovammoista, koska mulla on niista todella yksityiskohtaista ja pitkaaikaista kokemusta, jota ei voi saada kuin henkilö, joka on valmis kestamaan karsivallisesti yksin todella tuskallisia oireita ja viisikin vuotta karsivallisesti. Tammösten oireiden paraneminen nimittain on hyvin hidasta. Moni jo valittaisi puolessa valissa tai aiemmin ettei mitenkaan enaa kesta, eika voi saada tammösta kokemusta asiasta kuin mina.
Siksi mulla voi olla tastakin asiasta harvinaista kokemusta.
Jotta voi tutkia tämmösiä asioita se vaatii lahinna erittain tutkimushaluista luonnetta sen sijaan etta odottaisi elaman olevan "nautiskelua".
Nytkin jotkut "viisaat" luulee, ettei mun vammat voi olla totta, kun vaikerointia ja valitusta ei ole kuulunut ollenkaan. He ei ehka tieda etta kun oikein kovat fyysiset tuskat on paalla niin niista ei valttamatta pysty samaan aikaan puhumaan. Mutta sitten kun ne vahan helpottaa, niin pystyy.
Mutta kylla hermostovauriot voi silta tuntua, etta sita alkaa vahan miettimaan niinkuin etta oonkohan ma nyt kaymassa helvetissa. Tuntuu vahan samanlaiselta kuin helvetin kuvaukset on kuulostanu.
Ma tiedan etta mita mä kerron pitaa paikkansa ja mulla on taysi varmuus siita etta aihepiiriin todella perehtyneet henkilöt hoksaavat varmasti mun puhuvan totta, koska muutoin kokemukseni kuvaus ei voisi pieniä yksityiskohtia myöden osua niin tarkkaan yksiin heidan omaamansa tiedon kanssa ilman yhtäkään epaloogisuutta.
Tai ainakin mun olis sitten pitany lukea hyvin suuret maaraat neurologista tutkimusta, jos valehtelisin niin taitavasti. Mutta miks ma semmosta olisin tehny valehtelutarkoituksessa ? :)
Muita ihmisia sitten hamaa se, etta jos mun kertoma on totta, niin miksi mun vanhemmat ei sitten tee tai ole tehnyt mitaan auttaakseen minua. No siksi, etta he on alynarsisteja. Riittavan alykkaita olemaan kyseenalaistamatta mun tosia tietoja ja kokemuksia, mutta tunnevammaisia, joten he ei toimi kuten ihmisen olettaisi toimivan tammöisessa todellisessa tilanteessa tunteiden pohjalta.
Ja mielstani olen tamankin tassa hyvin loogisesti perustellut.
Niin miksi he ei auta lastaan joka heidan mielestaan on aina ollut kiltti, rehellinen ja fiksu ?
Siis olet täällä jo varsin pitkään antanut ymmärtää, että toinen vanhempasi on narsisti ja toinen psykopaatti ja olet tutkinut ja lukenut paljon narsisteita ja psykopaateista.
Sitä taustaa vasten, minua kyllä kummastuttaa tuo kysymyksesi
Se oli retorinen kysymys.
Ja kysymys jonka oletan askarruttavan minua kuutelevia ihmisia muualla kuin narsismin asiantuntijoiden piirissa.
Siis etta eivatkö he huomaa, etta se palapelin puuttuva yhteensopiva pala on se narsismi ja psykopatiapala, joka loksahtaa siihen ilman etta mikaan muu pala siitä häiriintyisi.
Ja se on se syy miksi ma vaitan sita, ei se etten ma olis tai haluis olla vanhempieni kiltti tyttö.
Siis muualla kuin narsismin asiantuntijioiden piirissa tuo ei kay jarkeen, heista alkaa tuntua, etta "jotain tassa kuulostaa oudolle" ja ensimmaisena he alkaa epailla, etta ma valehtelisin jotain...ilman mitaan perustetta etta ma valehtelisin...
Ja sitten he sotkee kaikki asiat ja psykopaattia hymyilyttaa...
kun han tietaa paremmin...
Psykopaatti voi kokea itsensa "puhtaaksi". Han ei ole koskaan sanonut tai vaittanyt etta ma valehtelisin puhuessani totta, muut tekee sen tulkinnan ihan itse.
Han ei ole mitaan sanonut edes sita vaitettani vastaan, etta han on psykopaatti.
Voisin kuvitella etta tuntuu hassulle kun muut tuntemattomat ja tutut suuttuu mulle hanen puolestaan. Mita han on tehnyt ? Ei han ole edes kieltany totuutta.
Jos nyt oikein myönteisia ollaan niin ehka han sallii mulle tan "salaisen noitaopin tietoja" vanhalla iallaan...
Ma sittenkin tapasin ihan oikeen noita-akan...
Soppa hanella mökissään liedella porisee kylla...
Hanta kiinnosti ajatus kuinka toiselle ihmisella voisi aiheuttaa tuntemuksia pelkalla mielen voimalla. Kun sanoin etta kauhia, niin han sano: "No en ma sulle,,,"
Saatto valehdella.
Luovuus on auttanut tassakin...taa noita-akka mielikuva on huomattavasti helpottanut asian kasittelya...ja kun se kerran psykopaatillenikin sopii...
Auttajat ei olis tykanny siitakaan...
Tai he tulkisee positiivisimmallaan asian niin etta olemme hauskan huumorintajuista porukkaa. Mutta kun ei tama oikeestaan ole huumoria ja mun psykopaatin vitsit muutenkin on tosi huonoja. Ei me taalla koskaan mitaan vitsailla, muuta kuin ma yksinani.
Ja huumoritanssia tanssin kylla tuolla peilin edessa itekseni,
Meidat sais kylla helposti puettua johonkin teatteriesitykseen tytöksi ja noita-akaksi.
Ja ma oon ollut tosi kiltti mun psykopaatille, kun olen maalannu hanesta näinkin mukavan ja kiintoisan noita-akka-hahmon.
Kylla minusta on hyva sita noita-akkaa peilailla, kun se on niin kauniskin...