Syksyllä avoimeen

Yritä mahtua perusopintojen kurssille, sillä siitä myös tiedekunnan uudet opiskelijat aloittavat. Siellä porukka jaetaan opiskelemaan tuutori-ryhmittäin ja avoimen opiskelijoista tehdään omansa. Varaudu siihen, että tiedekunnan yhteydessä suoritettavat ns. integroidut kurssit tulevat täyteen muutamassa sekunnissa ilmottautumisen alkamisesta.
Laadi siis etukäteen suunnitelma mille kursseille aiot hakea. Tosiasia on, että kurssit täyttyvät sekunneissa ja järjestelmä kaatuu samantien, joten ota kaveri avuksesi ja käyttäkää kahta eri konetta.
Eri asia on avoimen omat iltaopiskelukurssit, joihin otetaan 100 opiskelijaa eli kaikki varmasti mahtuvat. Niitä ei ole nykyään jäljellä kuin muutama, joten jätä ne ilmottautumisessa viimeisiksi. Oikeustieteen opiskelu on sekä avoimessa että tiedekunnassa lähtökohtaisesti nopeuslaji ja tunku kursseille on kova. Kavereita saa omalla aktiivisuudella ja Kalonian kahviossa on kampuksen paras tunnelma.

Onnea ja menestystä sitten vaan.

Kannattaa avata tietokoneen näytölle useampi erillinen ikkuna varattavista kursseista ja painaa tärkeimmän kurssin reload nappulaa pari sekan välein jo hiukan ennen kuin haku alkaa esimerkiksi 10:00. Sitten kun on saanut ensimmäiseen varauksen, niin kiiruusti reload seuraavan ikkunan jne. Ihan hirveästi ei kannata ahnehtia kursseja ennen kuin tietää omat rajansa. Harva saa yli 45 op kokoon vuodessa riittävän korkeilla arvosanoilla. 2-3 vuotta kannattaa varata sisäänpääsyyn. Kannattaa myös kokeneemmilta selvittää, mitä kursseja kannattaa välttää esimerkiksi tiukan arvostelun tai vaikeuden takia. Ne kannattaa jättää yliopistoon tai tehdä vasta lopuksi. Yhden yliopistolaisten kanssa yhteisen kurssin (julkiset hankinnat 7 op) lopetin heti alkuunsa, kun luennoitsija sanoi, että 40 % saa tyypillisesti hylsyn. Tuollainen tarkoittaa usein, että kolmosen saaminen todella työlästä. Lisäksi luentodiat olisi pitänyt pystyä kopioimaan kalvolta ajassa, jossa ehdin kirjoittamaan vain kolmanneksen. Moodleen niitä luentodioja ei laitettu ja kirjaa ei ole ilmeisesti vieläkään julkaistu. Oikeushistoria oli toinen järkytys, jonka lopetin heti alkuunsa. Ehkä nykyään se on paremmin järjestetty. Hesassa monet pitävät sitä todella helppona kurssina, mitä se ei Turussa ollut. Runsaasti englanninkielistä materiaalia sisältäviä kursseja kannattaa lykätä loppuun tai välttää, jos ei ole enkku Laudatur-tasoa. Alun mahdollisia hylsyjä ei pidä pelästyä.

Mulla on sellainen käsitys, että avoimen kautta pääsijöissä useita yli 30-vuotiaita.

Aloitin ihan harrastuksena. Viimeiset kaksi vuotta opiskelin kokopäiväisesti. Opintopisteitä 175, joita väyläkelpoisia 106, joilla tuli kasaan 66 väyläpistettä. Luultavasti suurin luku tänä vuonna. Viisi otettiin sisään ja nti / hra Vitosella oli 52 väyläpistettä.
Eräs tuttuni valmistui tänä keväänä oikeustieteen maisteriksi. Aikaa tähän meni kolme vuotta avoimessa ja yksi tiedekunnassa, mutta hän ei olekaan normaali.
Ikää on liikaa, mutta se ei onneksi paina. Harrastusvaihe mukaan lukien tähän on tärväytynyt 5 vuotta, mutta päivääkään en vaihtais pois. Tämän ajan olen ollut työelämässä vain osittain, joten minulla on ollut hyvät mahdollisuudet lukemiseen ja kannustava tukijoukko takana. Kuten ylempänä todettiin, suuri merkitys on sillä, miten onnistuu pääsemään kursseille ja miten ne saa jaksotettua.
Avoimen kautta otettavien kiintiö on kasvanut tämän viiden vuoden aikana kahdesta ensin kolmeen ja nyt viiteen eli ei muuta kuin täysillä päin.

Usein kurssien ensimmäisellä tenttikierroksella hylkäysprosentti on siinä 75. Kannattaa kuitenkin muistaa, että koko oikeustieteellinen tutkinto on miltei kaikille puhtaasti työvoitto. Tämä homma on enimmäkseen raakaa puurtamista, joka vaatii riittävää vastapainoa tai muuten puhti loppuu aika äkkiä.

Tässä jo muutamia ehdotelmia tulikin mille kursseille kannattaa mennä. Onko muita suosituksia helpoimmista kursseista ja mitä kursseja erityisesti kannattaa välttää? Olen suorittanut jo rikosoikeuden ja finanssioikeutta yritin mutta sitä en saanut läpi. Koin sen itse aika haastavaksi.

Aiot opiskella täyspäiväisesti. Miten rahoitat elämäsi ja opiskelusi?

Itse olen töissä kokopäiväisesti, joten opiskeluun on aikaa hyvin rajallisesti. Pakko olla töissä, muualta ei rahaa tule.

Mietin ihan samaa että miten nämä pelkästään avoimessa opiskelevat rahoittavat elämisensä.. Työttömyysrahoilla? Itse harkitsisin edes jotakin osa-aikasta työtä niin saa välillä muutakin ajateltavaa kuin tentit..

Säästöillä oli tarkoitus elellä. Puoliso käy töissä, joten eiköhän talous ole jotenkuten ihan kunnossa. Tällä hetkellä työntekoa tärkeämpää on pian saada opiskelupaikka, joten siksi haluan panostaa täysipäiväisesti avoimeen ja pyrkiä suorittamaan niin paljon opintoja kuin mahdollista. Toki voi olla että ihan vastapainoksi jonkun osa-aikaisen työn hankin jos löytyy jokin mielekäs paikka.

On kyllä jo aikaisempi korkeakoulututkinto alla. Täytyy kysellä mahdollisuuksia osa-päivätyöhön oman alan töistä mutta epäilen ettei se ainakaan helppoa ole. Täytyykin punnita onko tärkeämpää saada nopeasti opiskelupaikka vai kitkuttaa useampi vuosi samalla täysipäisesti töitä paahtaen. Kokopäiväisesti jos käy töissä niin päiväluennoille osallistuminen on pois laskuista ja nimenomaan opetukseen haluaisin nyt osallistua! Noh asiat selvenevät tässä syksyn mittaan. Aijotko sinä "avoimeen_" käydä ollenkaan kontaktiopetuksessa Turussa vai suorittaa kurssit etänä?

avoimessanähdään kirjoitti:

On kyllä jo aikaisempi korkeakoulututkinto alla. Täytyy kysellä mahdollisuuksia osa-päivätyöhön oman alan töistä mutta epäilen ettei se ainakaan helppoa ole. Täytyykin punnita onko tärkeämpää saada nopeasti opiskelupaikka vai kitkuttaa useampi vuosi samalla täysipäisesti töitä paahtaen. Kokopäiväisesti jos käy töissä niin päiväluennoille osallistuminen on pois laskuista ja nimenomaan opetukseen haluaisin nyt osallistua! Noh asiat selvenevät tässä syksyn mittaan. Aijotko sinä "avoimeen_" käydä ollenkaan kontaktiopetuksessa Turussa vai suorittaa kurssit etänä?

Lue lisää

Joo niin sama tilanne itsellänikin. Joo siis osa-aikatyötä olen miettinyt myös itse, koska se ei kuormita tosiaan niin paljon ja siinä pystyy sitten paremmin tekemään opintoja nopeampaankin tahtiin. Joo siis olisi todella ihanaa osallistua kontaktiopetukseen, mutta minulla ei ole kyllä mitään toivoa täältä käsin osallistua niille. Tietenkin sitten pakollisille on tultava sekä tentit tekemään, muuten kyllä meinasin ihan itse vääntää etänä ne. Tietenkin teen myös opintoja tänne paikalliseen yliopistoon, jossa mahdollista tehdä noita oikeustieteiden avoimen opintoja ihan kontaktiopetukseen osallistumalla.

Tietyillä kursseilla tarjottavat lisäpisteet on erittäin järkevää hakea, mikä saattaa tarkoittaa ainakin osittaista läsnäoloa. Ilman niitä voi jopa kolmonen olla tiukassa. Niillä voi saada vähällä vaivalla jopa 2 arvosanaa, mikä voisi muuten vaatia jopa 100 -200 tuntia lisälukemista.

Kokenutavoimessa kirjoitti:

Tietyillä kursseilla tarjottavat lisäpisteet on erittäin järkevää hakea, mikä saattaa tarkoittaa ainakin osittaista läsnäoloa. Ilman niitä voi jopa kolmonen olla tiukassa. Niillä voi saada vähällä vaivalla jopa 2 arvosanaa, mikä voisi muuten vaatia jopa 100 -200 tuntia lisälukemista.

Lue lisää

Hyviä pointteja kyllä, olisiko esimerkkiä näistä kursseista miltä voisi saada helpommin korkeamman arvosanan?

Helppouteen saada korkea arvosana vaikuttaa a) tentaattorin arvostelun tiukkuus, tentin helppous ja mahdolliset lisäpisteet sekä b) opintojakson aihealueen vaikeus. Toki myös kokelaan henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat jonkin verran. Englanninkielistä kirjallisuutta runsaammin sisältävissä kursseissa kielitaito on erittäin ratkaiseva. Tenttituloslistoja selailleena voin sanoa, että jotkut kurssit ovat suunnilleen kaikille todella vaikeita (ei juurikaan 3-5 arvosanoja) ja toisissa suuri osa kokelaista saa kiitettäviä ja erinomaisia.

Oikeussosiologian ja kriminologian kurssi oli mielestäni helppo, vaikken tehnyt edes jopa 2 arvosanaa antavaa helpohkoa ryhmätyötä. Myös perheoikeus oli minulle helppo opintojakso, mutta luinkin sen tenttialueen todella perusteellisesti. Velvoiteoikeus oli todella vaikea minulle vaikeiden tenttiensä takia. Työoikeudesta ja hallinto-oikeudesta sain tuurilla kolmoset, vaikka mielestäni kirjallisuus oli aika vaativaa. Yleinen oikeustiede on suhteellisen helppo luentotenteillä suoritettuna mutta kirjallisuustenteillä todella vaikea, joten todellakin kannattaa käydä luennoilla. Valtiosääntöoikeus oli vaativa lähinnä vaikean tentin takia, vaikka itse kurssin aiheen pitäisi olla helpommasta päästä. Rikosoikeus oli työläs, mutta sain siitä kiitettävän. Prosessioikeus oli laajasta ja näennäisen vaikeasta tenttialueestaan huolimatta aika mukava opintojakso, koska tenteissä kysyttiin lähinnä olennaisia perusasioita.

Kokenutavoimessa kirjoitti:

Helppouteen saada korkea arvosana vaikuttaa a) tentaattorin arvostelun tiukkuus, tentin helppous ja mahdolliset lisäpisteet sekä b) opintojakson aihealueen vaikeus. Toki myös kokelaan henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat jonkin verran. Englanninkielistä kirjallisuutta runsaammin sisältävissä kursseissa kielitaito on erittäin ratkaiseva. Tenttituloslistoja selailleena voin sanoa, että jotkut kurssit ovat suunnilleen kaikille todella vaikeita (ei juurikaan 3-5 arvosanoja) ja toisissa suuri osa kokelaista saa kiitettäviä ja erinomaisia.

Oikeussosiologian ja kriminologian kurssi oli mielestäni helppo, vaikken tehnyt edes jopa 2 arvosanaa antavaa helpohkoa ryhmätyötä. Myös perheoikeus oli minulle helppo opintojakso, mutta luinkin sen tenttialueen todella perusteellisesti. Velvoiteoikeus oli todella vaikea minulle vaikeiden tenttiensä takia. Työoikeudesta ja hallinto-oikeudesta sain tuurilla kolmoset, vaikka mielestäni kirjallisuus oli aika vaativaa. Yleinen oikeustiede on suhteellisen helppo luentotenteillä suoritettuna mutta kirjallisuustenteillä todella vaikea, joten todellakin kannattaa käydä luennoilla. Valtiosääntöoikeus oli vaativa lähinnä vaikean tentin takia, vaikka itse kurssin aiheen pitäisi olla helpommasta päästä. Rikosoikeus oli työläs, mutta sain siitä kiitettävän. Prosessioikeus oli laajasta ja näennäisen vaikeasta tenttialueestaan huolimatta aika mukava opintojakso, koska tenteissä kysyttiin lähinnä olennaisia perusasioita.

Lue lisää

Kiitos paljon kattavasta vastauksestasi. Erittäin hyviä pointteja kerrassaan, Pidän nämä kyllä mielessä, kun harkitsen aloittaa opintoja avoimen puolella. Tosin teen kyllä yhteistyö yliopistoissa suuren osan. Tuskin vaikeuden tasossa kuitenkaan merkittäviä eroja on. Työtä nuo opinnot kyllä vaativat, mikään ei tule ilmaiseksi.

Mielestäni sun kannattaa kokeilla kurssi tai pari avoimessa yliopistossa. Siellä sulle selviää, kannattaako vielä kokeilla... Joensuun yliopistoon on aika helppoa päästä lukemaan avoimenkin yliopiston kautta hallintotieteen maisteriksi. 60 opintopistettä vaikka ykkösillä... Ei paha...

Mielestäni väylähakuun soveltuvat vain oikeustieteen opinnot, mutta asia kannattaa tietenkin varmistaa. Voi olla, että tietty määrä vaadittavista väyläopinnoista on oltava oikeustieteen, mutta mahdollisuus on myös että osa saisi olla muitakin. Helpoiten saat vastauksen soittamalla opintotoimistoon kesälomien jälkeen. Jos saat asiasta varmuuden, niin viitsitkö vinkata myös tänne asiasta. Olisin myös itse kovin kiinnostunut vastauksesta.

Koska ON- ja OTM tutkinnossa on nykyään yhteensä 50 op valinnaisia opintoja, niin ainakin saat sisällytettyä kauppakorkean yms. opintoja niihin, vaikkei niitä huomioitaisi väylähaussa tai muunnettaisi aineopinnoiksi. Kannattaa tosiaan kysyä asiasta...

Ei ole. Kaikkiin oikiksiin voi hakea vain keväällä.

Mitkä kirjat ja painokset? Onko merkintöjä ja muutenki missä kunnossa ovat? Paljonko pyydät?

Kannattaako noita ostella, kun lainaksi saa kirjastosta ilmaiseksi... En ole käyttänyt euroakaan aineopintojen oppikirjoihin, vaikka olen jo kolmannen vuoden opiskelija.

No noita kirjoja ei ollut missään kirjastossa mitä etsin niin oli vähän pakko ostaa :) Kirjat on EU Constitutional law an introduction (A. Rosas ja L. Armati) 2012 ja Cases & materials on EU law (S. Weatherill) 2016, aivan uutta vastaavassa kunnossa eikä ole mitään merkintöjä. Yhteensä maksoivat n. 55e joten otan tarjouksia vastaan, pääasia että menisivät käyttöön :)

Suoritin Eurooppaoikeuden arvosanalla 3 enkä edes avannut noita, vaan hain kirjastosta vastaavat tai edes lähes vastaavat suomenkieliset teokset.

Fender1961 kirjoitti:

Suoritin Eurooppaoikeuden arvosanalla 3 enkä edes avannut noita, vaan hain kirjastosta vastaavat tai edes lähes vastaavat suomenkieliset teokset.

Suurin ongelmani noilla kursseilla tulee olemaan juuri keskinkertainen englanninkielen taitoni. Toimisiko sama systeemi myös Kansainvälisen oikeuden -kurssilla? Aikaisemmin sai valita, lukeako suomenkielinen vai englanninkielinen kansainvälisen oikeuden kirja, mutta nykyään tenttivaatimuksena on englanninkielinen kirja.

Joku tietty kirja tai kieli on vain väline eikä itseisarvo. Tärkeintä on hallita kyseinen oikeudenala. Oikeushistorian kurssi oli myös jokseenkin englanninkielinen, mutta siitäkin mentiin läpi arvosanalla kaksi ensimmäisellä tenttikierroksella. Tentin reputti n. 75% osallistujista. Olin hereillä luennoilla ja poimin talteen oleellisen, jonka pohjalta kirjoitin omat " kirjani " mm. wikipediaa apuna käyttäen.

Väärin kuultu, sillä ainakin Turussa opetus on enimmäkseen integroitua tiedekunnan kanssa eli samoilla luennoilla ja yhteisissä tenteissä nuokkuvat rinta rinnan avoimen ja tiedekunnan opiskelijat. Edes proffa ei tiedä, ellei opiskelijanumerosta tarkasta, kuka kukin on. Avoimessa ja tiedekunnassa opiskelijanumerot ovat hieman erilaiset eivätkä avoimet saa halpaa opiskelijaruokaa yms. etuja, mutta siinä ne erot sitten olivatkin.

Läheskään koko OTM-tutkintoa ei ole mahdollista "ostaa" avoimesta yliopistosta, mutta liki 80 % ON-tutkinnosta on mahdollista suorittaa jo avoimen puolella. Avoimen väylän kautta oikikseen päässeet ovat olleet ainakin arvosanoilla mitattuna parempia kuin enemmistö pääsykokeen kautta tiedekuntaan päässeistä. Suurin osa kiiruhtaa tiedekunnassa ykkösillä ja kakkosilla, kun taas avoimen puolella on saatava arvosanoja väliltä 3-5, jotta ne otettaisiin väylähaussa huomioon.

Jos helpot opinnot kiinnostavat, suosittelen kasvatus- tai kauppatieteitä. Niissä noppia irtoaa kuulemani mukaan puolikkaalla vaivalla.

Aikamoinen trolli "Jurristiksi" - nimimerkiltä

Oikiksen kurssikirjoja saa lainattua helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta. Sinne saa ihan kuka tahansa kirjastokortin. Ei tarvitse olla opiskelija edes. Vaikka saatavilla ei olisi kirjaa lainattavaksi, voi niitä kopioida kirjastossa melko huokeaan hintaan. Osan kirjoista puolestaan voi lainata e-kirjoina.