30-35 ft perusveneen varustelu matkalle

Tuossa ei ole mitään eroa viimeisen 10 vuoden aikana tehtyishin HR:iin ja vastaaviin. En ole kyllä kuullut kenekään muuttavan lapioperäsimen rakennetta tuohon suuntaan. Poistetuista skegeistä olen kyllä kuullut.

Skegillä tuettu peräsin on paljon tukevampi ja turvallisempi.
Kaikki muutkin osat runko kölit helat vinssit masto harukset ja purjeet sekä paino ovat ihan eri kertaluokkaa ellei tuplasti järeemmät ja 4kertaa kalliimmat...

3736 kirjoitti:

Skegillä tuettu peräsin on paljon tukevampi ja turvallisempi.
Kaikki muutkin osat runko kölit helat vinssit masto harukset ja purjeet sekä paino ovat ihan eri kertaluokkaa ellei tuplasti järeemmät ja 4kertaa kalliimmat...

Lue lisää

Siis vertaatko HR:ää Beneteauhun vai mistä puhut? Uusimmissa HR-malleissa ei ole lainkaan skegiä ja edellisen sukupolven malleissa ne ovat varsin minimaalisia. 310:ssa ei ole lainkaan skegiä, aivan uudessa 340:ssä on kaksi peräsintä ilman skegejä, 372:ssa on minimaalinen skegi (enintään 1/5 peräsimen syvyydestä), 412:ssä ei ole lainkaa skegiä jne.

Ei vaan vanhempiin paremmin rakennettuihin. Uudet on siinä hintaluokassa ettei tarvii miettiä. Mutta silti Bluewater cruiserissa kuuluu olla skegi, pienikin tukevoittaa peräsimen ripustusta huomattavasti vs. yksinkertainen laakerointi ja akseli mitä syvä peräsin vääntää.
Myös tankit, painolasti ja takilointi on järeämpää ns. pallonkiertoveneessä. En voi suositella Beneteauta siiihen hommaan

Toi Bene Oceanis Clipper 323 ei ole kuin vuokraveneeksi kelpaava aurikoisena kevyt myötätuulisena päivänä... 1000kg kölipaino.. alle 1/4osa painostaan.
60l löpöä 150l vettä.. Joskus sanottiin että (Avance36) Necesse ei soveltunut pallonkiertoon mutta on se nyt tuplasti merikelpoisempi kun toi...

3736 kirjoitti:

Ei vaan vanhempiin paremmin rakennettuihin. Uudet on siinä hintaluokassa ettei tarvii miettiä. Mutta silti Bluewater cruiserissa kuuluu olla skegi, pienikin tukevoittaa peräsimen ripustusta huomattavasti vs. yksinkertainen laakerointi ja akseli mitä syvä peräsin vääntää.
Myös tankit, painolasti ja takilointi on järeämpää ns. pallonkiertoveneessä. En voi suositella Beneteauta siiihen hommaan

Lue lisää

Joku 20 cm skegi tarkoittaa vain sitä, että peräsin akselsin vapaa mitta on hieman lyhyempi, jonka voi sitten ulosmitata laittamalla ohuemman tai heikommasta materiaalista tehdyn akselin. Eihän missään veneessä ole vain yhtä laakeria, vaan yksi laakeri pohjan tasolla ja toinen istuinkaukalon pohjan tasolla tai korkeammalla. Noiden välillä ei ole mitään lujuuseroa, jos mitoitus on vastaava.

Puoliväliin tai syvemmälle peräsimeen ylettyvä skegi voi sitten olla toinen juttu, mutta eipä noissa 80-luvun jälkeen rakennetuissa veneissä ole juuri ollut ongelmia peräsinakselin ja laakeroinnin lujuuden kanssa. Taitaa mennä aika vanhoiksi HR:ksi, jotta saa tuollaisen "kunnnon skegin".

3736 kirjoitti:

Toi Bene Oceanis Clipper 323 ei ole kuin vuokraveneeksi kelpaava aurikoisena kevyt myötätuulisena päivänä... 1000kg kölipaino.. alle 1/4osa painostaan.
60l löpöä 150l vettä.. Joskus sanottiin että (Avance36) Necesse ei soveltunut pallonkiertoon mutta on se nyt tuplasti merikelpoisempi kun toi...

Lue lisää

Kyse oli Välimerenpurjehduksesta tai maksimissaan Karibian kierroksesta, ei pallonkierrosta. Löpötankki ei ole iso, kanistereita mukaan. Vettä pitää joka tapauksessa varata pulloissa, koska en luottaisi juomavedessä puhtaasti veneen tankkiin. Kahdelle pitäisi mahtua ihan riittävästi mukaan.

3736 kirjoitti:

Toi Bene Oceanis Clipper 323 ei ole kuin vuokraveneeksi kelpaava aurikoisena kevyt myötätuulisena päivänä... 1000kg kölipaino.. alle 1/4osa painostaan.
60l löpöä 150l vettä.. Joskus sanottiin että (Avance36) Necesse ei soveltunut pallonkiertoon mutta on se nyt tuplasti merikelpoisempi kun toi...

Lue lisää

Melko pieni on ero vastaavankokoiseen HR:ään. HR 31 painoi punnittuna 5660 kg ja ilmoitettu kölipaino 2000 kg eli 35% painosta. Löpötankki 60 l ja vesitankki 190 l. HR 310 taas painoi punnittuna 5296 kg ja ilmoitettu kölipaino 1680 kg eli 32%. Löpötankki 100 l ja vesitankki 200 l.

Esitetiedoista saa kyllä HR:llä hyvät kölipainoprosentit, mutta jostain syystä esitepaino heitttää tonnilla ja isommissa malleissa enemmänkin lähes poikkeuksetta.

Tai onhan eroa siinä suhteessa, että HR painaa tonnin enemmän kuin Oceanis 323. Toisaalta Bavaria Cruiser 32 painaa samat reilut 5200 kg ja siinä on 150 l tankit sekä löpölle että vedelle sekä 1300 kg kölipaino.

Enpä tolla 1300kg kölipainolla lähtisi avomerelle kehumaan kun 30-jalk ns.homeskandeissani on 1500kg...
Merelle on paljon parempia vaihtoehtoja kun bene tai bava.. esim. koko/hintaluokassa https://www.nettivene.com/purjevene/hallberg-rassy/661814, https://www.nettivene.com/purjevene/najad/666759 tai http://www.batagent.fi/1811
Tukevammat rakenteet kyllä painavat enemmän, mutta paino on voimaa kun ei kiihtyvyys ole pääasia.

3736 kirjoitti:

Enpä tolla 1300kg kölipainolla lähtisi avomerelle kehumaan kun 30-jalk ns.homeskandeissani on 1500kg...
Merelle on paljon parempia vaihtoehtoja kun bene tai bava.. esim. koko/hintaluokassa https://www.nettivene.com/purjevene/hallberg-rassy/661814, https://www.nettivene.com/purjevene/najad/666759 tai http://www.batagent.fi/1811
Tukevammat rakenteet kyllä painavat enemmän, mutta paino on voimaa kun ei kiihtyvyys ole pääasia.

Lue lisää

Tuossahan uusi Bavaria painoi saman kuin uusi HR, toki se Beneteau 323 on kevyempi. Kölipaino yksistään kertoo aika vähän veneestä ja sen sopivuudesta avomerelle. Ennen veneet olivat kapeampia, runkomuodoltaan pyöreämpiä ja matalakölisempiä. Nykyisin veneet ovat leveämpiä (erityisesti vesilinjasta), kölit syvempiä ja bulbilla varustettuja.

HR-352 ja vastaavat ovat varsin vanhanaikaista suunnittelua, mikä näkyy monessa asiassa. Toiset arvostavat, mutta useimmat eivät ja siksi tuollaisia ei enää mikään valmistaja tee suurempia määriä.

Kyllä olen aika samaa mieltä. Ja valtaosa ei lähde pitkälle purjehdukselle, eikä siten ole tarvetta, painolle, syvemmälle, kapeammalle rungolle ja sen tuomaan merikelpoisuuteen, itseoikaisuun, loppujäykkyyteen, aaltojen leikkaamiseen jne..
Onhan siis on atlantti ylitetty miniTranSat'eilla jotka ovat hyvin sporttisia ja kevyitä, mutta matkapurjehdukseen vaimon kanssa avomerellä nämä kevytrakenteiset veneet ovat huonoja.
Ilahduttavaa että Bavariakin on korjannut suunnitteluvirheitään uusiin mallleihin ja lähtenyt lisäämään ainevahvuutta, eli runkopainoa. Nehän olivat siis vaarallisen niukasti mitoitettu mistä seuraisi köliongelmat jne.. Toivottavasti myös Benetau vahvistaisi omia tuotteitaan.

3736 kirjoitti:

Enpä tolla 1300kg kölipainolla lähtisi avomerelle kehumaan kun 30-jalk ns.homeskandeissani on 1500kg...
Merelle on paljon parempia vaihtoehtoja kun bene tai bava.. esim. koko/hintaluokassa https://www.nettivene.com/purjevene/hallberg-rassy/661814, https://www.nettivene.com/purjevene/najad/666759 tai http://www.batagent.fi/1811
Tukevammat rakenteet kyllä painavat enemmän, mutta paino on voimaa kun ei kiihtyvyys ole pääasia.

Lue lisää

Ajatus uudessa perusveneessä on juuri päästä eroon näiden 35-40 vuotta vanhojen veneiden ongelmista, sekä tietysti saada lisää tilavuutta. Kokemusta vanhemmista skandiveneistä on, sekä niiden korjailusta ja laittamisesta. Jatkuva ja loputon korjauslista vain alkaa kyllästyttää ja siksi aiemmin yritinkin pohtia, että mikä näissä 10-vuotta vanhoissa veneissä yleensä hajoaa. Nykyisellä veneelläni (siis venetyypillä) on menty monta kertaa pallon ympäri, joten se kyllä sopii merenkäyntiin, mutta pidempiaikainen asuminen kahdestaan käy helposti ahtaaksi. Lisäksi olisi ihan kiva jos olisi: kaasuliese (nyt Origo), lämmin vesi, erillinen wc, perähytti jolloin keula jää varastoksi tai vieraille, enemmän seisomakorkeutta kajuutassa, säilytystilaa. Nykyisen pitkäkölin jälkeen kaipaam taas pistokölin tuomaa ohjailtavuutta satamissa.

Tuossa alla joku ehdotti nykyaikaisen veneen vuokraamista ja se on ihan hyvä idea. Olen purjehtinut vain näillä vanhoilla veneillä, sekä pienemmillä uusilla kuten First 27.7 ja 260. Sekä tietysti Purjelaivasäätiön Vahinella, josta saa vähän väärän käsityksen merenkulun helppoudesta.

OK ymmärrän tavoitteesi, mutta ei ne uudet veneetkään mitään huoltovapaita ole...Hanki hyväkuntoinen, ei halvin.
Budjetti on yks aivoin kysymys mutta jos olet purjehtinut kelissä noilla alle 28jalkaisilla niin et voi tosissaan pitää sitä vaihtoehtona isommille merille jos etsit venettä millä pääsee kelissä.
Vuokraaminen on sinäänsä hyvä, kun ei ole varma tarpeestaasi, et sido pääomaa, mutta enpä ole nähnyt BW Cruisereita vuokrattavana suomessa..
https://www.nettivene.com/purjevene/forgus/659764 , olisi täyttänyt tarpeesi, lienee myyty BlueOceanin sivun mukaan....
Uudehko iso https://www.nettivene.com/purjevene/bavaria/681793 , olisi varmaan myös ok tingittynä, mutta ei se välttämättä kovan kelin vene ole... iso kölipaino ja vakaa..heh. ensin mainitun paljon pienemmällä veneellä on paljon enemmän painoa lyijykölissä, suojasempi ohjaamo jne..

Itseisarvo ei ole lähteä koviin keleihin. Se oli oikeastaan alkuperäinen kysymys koko ketjussa, eli voiko perus-cruiserilla lähteä pidemmälle reissulle, vai pitääkö veneen olla HR, Najad, Forgus -tyylin kovan kelin vene. Olen kyllä katsonut mm. saksalaisen Guidos Sailing Channelin videot ja vaikuttaa että eivät ne Bava-tyylin peruspaatitkaan ole ihan paperista tehtyjä. Jos/kun sinne myrskyyn joutuu, niin tavoite on vain selvitä.

Nimeneenomaan vain tyhmä lähtee myrskyyn, mutta sinne voi joutua... Ja silloin tukeva on parempi. Esim. vanhin yksinpurjehtia pallon kiertänyt nainen https://svnereida.com/
On tietysti aivan eri luokassa niin kelit kuin vene budjetti, mutta joutui cap hornin aluella myrskyyn ja meni ympäri, niin että puomi katkesi, mutta masto pysyi silti... ton puomin profiili on paljon tukevampi kuin nämä vaihtoehtojen mastot.
Guido on kova jätkä ja merikelpoisuus tulee kapteenista, mutta en usko että sen veneellä olisi Jeanne kertomassa myrskystä.
Kysehän on varusteilla riskien minimoimisesta.

3736 kirjoitti:

Nimeneenomaan vain tyhmä lähtee myrskyyn, mutta sinne voi joutua... Ja silloin tukeva on parempi. Esim. vanhin yksinpurjehtia pallon kiertänyt nainen https://svnereida.com/
On tietysti aivan eri luokassa niin kelit kuin vene budjetti, mutta joutui cap hornin aluella myrskyyn ja meni ympäri, niin että puomi katkesi, mutta masto pysyi silti... ton puomin profiili on paljon tukevampi kuin nämä vaihtoehtojen mastot.
Guido on kova jätkä ja merikelpoisuus tulee kapteenista, mutta en usko että sen veneellä olisi Jeanne kertomassa myrskystä.
Kysehän on varusteilla riskien minimoimisesta.

Lue lisää

Kova täti mutta Najade oli aina kovin runnellun näköinen. 2 ensimmäistä yritystä keskeytyi ja kolmas maaliin. Ehkä ei ollut paras mahdollinen venetyyppi tuohon yritykseen

Kiitos näistä vinkeistä, autopilotti ja ankkurointi ovat ehdottomasti korkealla varustelistalla. Kiinteä VHF ja siinä AIS-vastaanotin ovat jo Itämerellä tulleet niin tutuiksi että ilman niitä en lähde. Aurinkopaneelit eivät maksa paljoa, niissä lähinnä asennuskohdan löytäminen on haasteellista. Etkö kokenut pelastuslauttaa tarpeelliseksi? Itse uskoisin että se olisi kärkipäässä turvavarusteiden listalla, Itämerelle emme ole vielä hankkineet.

Pitkä matka ja Väimeri ovat vielä tyysti eri asioita. Siitäkin huolimatta, että Välimeren koko vaikkapa Itämereen verrattuna on paljon mielikuvaa isompi. Väärä mielikuva syntyy usein käytetystä Mercatorin projektiosta, joka saa pohjoiset leveysasteet näyttämään todellista suuremmilta.

Kokemuksesta voin kertoa, että saildrivellä, L- bulbilla ja hyvin syvällä lapioperäsimellä 6.5 solmun nopeudella moottorilla ajoverkkoon ajo yöllä oli niin pehmeä pysähdys, ettei sitä huomannut kuin mittareista. Minkään veneen rakenteet eivät ole vaarassa vaikka paksu verkko tarttui kaikkiin ko rakenteisiin tiukasti. Ongelma oli pelkästään irti pääsy. Turhenian meri 2015.
Voi spekuloida, olisiko joku pitkäkölinen voinut liukua yli. Niinä vuosina en osunut verkkoihin.

Laipioita on kiinnitetty liimaamalla tai pulttaamalla jo 80-luvun pohjoismaisissa sarjatuotantoveneissä ja toisaalta melko uusissakin (ehkä aivan uusissakin?) Bavarioissa laipiot ja koko sisustus on laminoitu runkoon (ja liimattu kanteen). Pitää siis selvittää asia venemallikohtaisesti, jos tuo on kynnyskysymys.

Näyttää Bavaria edelleen laminoivan laipiot runkoon: https://www.youtube.com/watch?v=2Vm7a4gX0cY&feature=youtu.be&t=602
Bavarioiden rungot ovat kerrosrakennetta, ainakin kaikki 2000-luvun mallit.

Bavarioita en ole käynyt edes katsomassa venemessuilla., laminoivatko vielä kuten 2 v vanhassa videossa. Sen sijaan saksalaisia purjehtijoita on ollut veneessä viime vuosina kymmenkunta. Joukossa myös Bavan omistaja. Kovin yleinen käsitys sakuilla on, että Bavan ja Hansen vanhat mallit ovat avomerelle rakenteeltaan nykyisiä vahvemmin tehtyjä. Kyse ei ole kölien putuamisesta vaan juuri sisustuksesta.

Seppomartti kirjoitti:

Bavarioita en ole käynyt edes katsomassa venemessuilla., laminoivatko vielä kuten 2 v vanhassa videossa. Sen sijaan saksalaisia purjehtijoita on ollut veneessä viime vuosina kymmenkunta. Joukossa myös Bavan omistaja. Kovin yleinen käsitys sakuilla on, että Bavan ja Hansen vanhat mallit ovat avomerelle rakenteeltaan nykyisiä vahvemmin tehtyjä. Kyse ei ole kölien putuamisesta vaan juuri sisustuksesta.

Lue lisää

Aika samat mallit Bavarialla on kuin kaksi vuotta sitten. Tuskin tuotantotapa on muuttunut.

Ei ole kokemusta eri ikäisistä Bavarioista avomerellä. Se näyttää kuitenkin selvältä, että nykyinen mallisto on painavampi kuin 2000-luvun alun. Ero ei ainakaan kölipainolla selity, joten enemmän tavaraa pitää jossain olla.

N. 32-jalkaisissa (punnittuja painoja):
-02 32: 9,93 m, 4846 kg
-05 33: 10,20m, 5457 kg
-07 31: 9,42 m, 5952 kg (20% ylitystä ilmoitettuun ihmeteltiin kovasti)
-09 32: 9, 74 m, 5237 kg
-13 33: 9,77 m, 5160 kg

36-37 -jalkaisissa:
-03 36: 11,01 m, 6210 kg
-06 37: 11,24 m, 6945 kg
-12 36: 10,90 m, 7530 kg
-15 37: 10,90 m, 7330 kg

Joakim1 kirjoitti:

Aika samat mallit Bavarialla on kuin kaksi vuotta sitten. Tuskin tuotantotapa on muuttunut.

Ei ole kokemusta eri ikäisistä Bavarioista avomerellä. Se näyttää kuitenkin selvältä, että nykyinen mallisto on painavampi kuin 2000-luvun alun. Ero ei ainakaan kölipainolla selity, joten enemmän tavaraa pitää jossain olla.

N. 32-jalkaisissa (punnittuja painoja):
-02 32: 9,93 m, 4846 kg
-05 33: 10,20m, 5457 kg
-07 31: 9,42 m, 5952 kg (20% ylitystä ilmoitettuun ihmeteltiin kovasti)
-09 32: 9, 74 m, 5237 kg
-13 33: 9,77 m, 5160 kg

36-37 -jalkaisissa:
-03 36: 11,01 m, 6210 kg
-06 37: 11,24 m, 6945 kg
-12 36: 10,90 m, 7530 kg
-15 37: 10,90 m, 7330 kg

Lue lisää

Myös Hansella paino on kasvanut:
-06 315: 9,44 m, 4295 kg
-11 325: 9,56 m, 5143 kg
Molemmissa on Vene-lehden jutun mukaan laipiot laminoitu runkoon. Painoeroa ehkä selittää se, että 315:n runko on kerrosrakennetta ja 325 umpilaminaattia. Tuossa -11 lehdessä oli myös Dufour GL 325: 9,83 m, 5132 kg. Sekin on umpilaminaattirungolla ja laipiot runkoon laminoituna.

Joakim1 kirjoitti:

Myös Hansella paino on kasvanut:
-06 315: 9,44 m, 4295 kg
-11 325: 9,56 m, 5143 kg
Molemmissa on Vene-lehden jutun mukaan laipiot laminoitu runkoon. Painoeroa ehkä selittää se, että 315:n runko on kerrosrakennetta ja 325 umpilaminaattia. Tuossa -11 lehdessä oli myös Dufour GL 325: 9,83 m, 5132 kg. Sekin on umpilaminaattirungolla ja laipiot runkoon laminoituna.

Lue lisää

Heitän arvauksen painon lisääntymisestä. Kölipainosuhde ja kölipaino ovat ennallaan mutta tilavuus on mm perän levenemisen ja rungon korkeuden lisääntymisen seurauksena lisääntynyt. Sama jalkamäärä nykyään on isompi vene kuin menneisyydessä.

Seppomartti kirjoitti:

Heitän arvauksen painon lisääntymisestä. Kölipainosuhde ja kölipaino ovat ennallaan mutta tilavuus on mm perän levenemisen ja rungon korkeuden lisääntymisen seurauksena lisääntynyt. Sama jalkamäärä nykyään on isompi vene kuin menneisyydessä.

Lue lisää

Ehkä osittain, mutta oli noissa 2000-luvun alun ko. malleissa jo varsin korkea varalaita, kutakuinkin sama leveys ja peräkin lähes yhtä leveä.

Tai löytyyhän tuosta ihan mittausdataakin:
-03 Bavaria 36, paino 6098 kg, leveys 3,58 m, syväys 1,93 m, varalaita edessä 1,325 m ja takana 1,104 m
-12 Bavaria 36 (sama runko kuin nykyinen 37), paino 7917 kg, leveys 3,66 m, syväys 1,95m varaita edessä 1,493 m takana 1,151 m

Eli onhan tuota varaltiaa tullut lisää 17 cm edessä ja 5 cm takana. Perä on myös leventynyt, mutta eivät nuo selitä yli tonnin painoeroa.

Joakim1 kirjoitti:

Ehkä osittain, mutta oli noissa 2000-luvun alun ko. malleissa jo varsin korkea varalaita, kutakuinkin sama leveys ja peräkin lähes yhtä leveä.

Tai löytyyhän tuosta ihan mittausdataakin:
-03 Bavaria 36, paino 6098 kg, leveys 3,58 m, syväys 1,93 m, varalaita edessä 1,325 m ja takana 1,104 m
-12 Bavaria 36 (sama runko kuin nykyinen 37), paino 7917 kg, leveys 3,66 m, syväys 1,95m varaita edessä 1,493 m takana 1,151 m

Eli onhan tuota varaltiaa tullut lisää 17 cm edessä ja 5 cm takana. Perä on myös leventynyt, mutta eivät nuo selitä yli tonnin painoeroa.

Lue lisää

Esitetiedot on nykyisin lähempänä totuutta?

Bossu kirjoitti:

Esitetiedot on nykyisin lähempänä totuutta?

Kaikki ilmoittamani painot olivat mitattuja ei esitetietoja.

Sinänsä tietysti olet oikeassa, että Beneteau 323 on CE-merkitty B-luokkaan eli ei sitä ole ajateltu valtamerillä purjehtimiseen.

15 m/s kryssi keskellä Itämerta ei ole kyllä todellakaan millään noilla mukavaa ja en olisi edes varma onko tuo Beneteau sen epämukavampi, jos purjeet on keliin sopivat.

10 m/s on jo paljon, jos tuuli on jatkunut pidempää ja pitää kryssiä Itämeren yli tai osan siitä. Erittäin harva lähtee, jos tuollaista on tiedossa. 15 m/s ei lähde enää kukaan.

Tuli muutama vuosi sitten kryssitty S & S suunnittelemassa 65 jalkaisella ketsillä keskellä itämertä 15 m/s vastatuuleen. Tuuli oli monta vuorokautta ollut vielä kovempi. Vene meni kyllä kun juna, mutta sen verran raju kyyti oli että esim keulavessaan tai keulapiikkiin ei voinut mennä ollenkaan. Mukava ei ainakaan ollut oikea sana kuvailla menoa. :)

Vahine on aika eri juttu kuin tavalliset matkapurrset, varsinkin tässä keskustelussa olleet 32-33 -jalkaiset, oli ne sitten S&S:iä tai ei. Tuo painaa 8-kertaisesti Antilla 30:n tai 5-kertaisesti Swan 36:n verran. Varalaitaa on jo sen verran, ettei sukella aaltoihin noiden kaltaisesti.

Joakim1 kirjoitti:

Vahine on aika eri juttu kuin tavalliset matkapurrset, varsinkin tässä keskustelussa olleet 32-33 -jalkaiset, oli ne sitten S&S:iä tai ei. Tuo painaa 8-kertaisesti Antilla 30:n tai 5-kertaisesti Swan 36:n verran. Varalaitaa on jo sen verran, ettei sukella aaltoihin noiden kaltaisesti.

Lue lisää

Voikin vain todeta, että vaikka Vahine on aivan eri juttu, ei meno silti ollut mukavaa ja keula mahdoton paikka. Mitä sitten olisikaan niillä "epämukavammilla".

Keulassa ei voi nukkua kryssillä, vaikka olisi isokin vene. Negatiivinen kiihtyvyys heittää bunkassa olijan joka aallosta pudotessa ilmaan.
Avotuulissa vahtivuoroissa väsynyt voi nukkua keulassa vaikka surffit menevät toiselle kymmenelle, jos vaan on ahdas ja hyvällä laidalla varustettu bunkka ja muutama vrk totuttelua.

Bava tuskin on sen huonompi valinta Välimerelle kuin muutkaan.

Ottamatta kantaa tutkimiisi malleihin suoraan heitän yhden vinkin asiasta, joka ehkä kannattaa tutkia venettä valitessa: joskus takavuosina pohdiskelin vaihtoehtoina Bavaria 37:ää ja Beneteau Oceanis 343:a. Päädyin sitten muuhun, mutta noiden kahden välillä oli nousemassa aika isoksi tekijäksi se, että perähytin matalan osan (eli istumalaatikon jalkatilan alla olevan) korkeus oli Benessä peräti 8 cm isompi kuin Bavassa. Sellainen ero on helposti hyvin merkittävä sen kannalta, joka ko. paikassa nukkuu.

Toinen suomalainen pikkubavaria maailman merillä on s/y Ruffe ja tällä 30 jalan Bavarialla tehty Huippuvuorten kierto. Samalla veneellä oli jo aiemmin käyty Karibialla. Vene kesti molemmat reissut ja paljon muitakin matkoja hyvin.
Suurin ongelma Huippuvuorten reissussa taisi olla, kun jääkarhu runteli kumiveneen.
http://ruffe.fi/huippuvuoret-2013

Ruffe onkin Bavarian laatukauden tuote. Nuo vanhat Bavat ovat vaan jo vanhoja ja niissä tulevat sitten vanhojen veneiden onkelmat.

Hörkki kirjoitti:

Ruffe onkin Bavarian laatukauden tuote. Nuo vanhat Bavat ovat vaan jo vanhoja ja niissä tulevat sitten vanhojen veneiden onkelmat.

Kyllä uudemmatkin Bavariat ovat ihan hyviä ja kestäviä, omallani on purjehdittu jo yli 70.000 merimailia, mutta se on aloittajan kysymää selvästi isompi, joten etsitään sopivampi esimerkki.

s/y Valentina on Bavaria 36 ja kiersi pallon tavallisia pallonkiertomatkoja haastavammin Patagonian kautta, siis Etelä-Amerikan alakautta ja lisäksi Tasmanian ja Australian alapuolelta Eteläisen Jäämeren puolelta. Taitaa olla Valentinankin lokiin kertynyt jo yli 50.000 merimailia.
http://blog.mailasail.com/valentina