Kyselin aiemmin eroja eri valmistajien noin 10 v. vanhojen 32-33 ft veneiden välillä. Kiitos vastauksista. Vene on vielä ostamatta, koska vanha 70-luvun skandi ei käy kaupaksi. Mutta kysyn jo silti: miten tällaisella sarjatuotantoveneellä onnistuu matkapurjehdus Välimerelle tai vaikka Karibialle?
Tarvitaanko perusvarustuksen (aurinkopaneelit, pelastuslautta, sat. puhelin, autopilotti/tuuliperäsin, ankkurivarustus) ohella jotain muuta erityistä vahvistusta? Kestääkö BavaBene-tyypin veneiden rakenne samalla tavalla kuin vaikkapa "oikeiksi" blue water -veneiksi miellettyjen Hallberg Rassyjen?
Eräällä laiturinaapurilla oli mukavan näköinen Bene Oceanis 323 Clipper, onko kokemuksia tästä veneestä cruising-käytössä? Viimeiset solmujen osat eivät ole minulle tärkeitä, vaan helppo ja mukava cruisailu. Matkaan olisimme lähdössä vaimon kanssa kahdestaan.
Tarvitaanko perusvarustuksen (aurinkopaneelit, pelastuslautta, sat. puhelin, autopilotti/tuuliperäsin, ankkurivarustus) ohella jotain muuta erityistä vahvistusta? Kestääkö BavaBene-tyypin veneiden rakenne samalla tavalla kuin vaikkapa "oikeiksi" blue water -veneiksi miellettyjen Hallberg Rassyjen?
Eräällä laiturinaapurilla oli mukavan näköinen Bene Oceanis 323 Clipper, onko kokemuksia tästä veneestä cruising-käytössä? Viimeiset solmujen osat eivät ole minulle tärkeitä, vaan helppo ja mukava cruisailu. Matkaan olisimme lähdössä vaimon kanssa kahdestaan.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Ainakin peräsin ja sen tuenta pitäisi noissa rakentaa kokonaan uusiksi, koska vain yhdestä kulmastaan veneeseen kiinnitetty lapioperäsin on kovin heiveröinen.
Tuossa ei ole mitään eroa viimeisen 10 vuoden aikana tehtyishin HR:iin ja vastaaviin. En ole kyllä kuullut kenekään muuttavan lapioperäsimen rakennetta tuohon suuntaan. Poistetuista skegeistä olen kyllä kuullut.
Skegillä tuettu peräsin on paljon tukevampi ja turvallisempi.
Kaikki muutkin osat runko kölit helat vinssit masto harukset ja purjeet sekä paino ovat ihan eri kertaluokkaa ellei tuplasti järeemmät ja 4kertaa kalliimmat...
Siis vertaatko HR:ää Beneteauhun vai mistä puhut? Uusimmissa HR-malleissa ei ole lainkaan skegiä ja edellisen sukupolven malleissa ne ovat varsin minimaalisia. 310:ssa ei ole lainkaan skegiä, aivan uudessa 340:ssä on kaksi peräsintä ilman skegejä, 372:ssa on minimaalinen skegi (enintään 1/5 peräsimen syvyydestä), 412:ssä ei ole lainkaa skegiä jne.
Ei vaan vanhempiin paremmin rakennettuihin. Uudet on siinä hintaluokassa ettei tarvii miettiä. Mutta silti Bluewater cruiserissa kuuluu olla skegi, pienikin tukevoittaa peräsimen ripustusta huomattavasti vs. yksinkertainen laakerointi ja akseli mitä syvä peräsin vääntää.
Myös tankit, painolasti ja takilointi on järeämpää ns. pallonkiertoveneessä. En voi suositella Beneteauta siiihen hommaan
Toi Bene Oceanis Clipper 323 ei ole kuin vuokraveneeksi kelpaava aurikoisena kevyt myötätuulisena päivänä... 1000kg kölipaino.. alle 1/4osa painostaan.
60l löpöä 150l vettä.. Joskus sanottiin että (Avance36) Necesse ei soveltunut pallonkiertoon mutta on se nyt tuplasti merikelpoisempi kun toi...
Joku 20 cm skegi tarkoittaa vain sitä, että peräsin akselsin vapaa mitta on hieman lyhyempi, jonka voi sitten ulosmitata laittamalla ohuemman tai heikommasta materiaalista tehdyn akselin. Eihän missään veneessä ole vain yhtä laakeria, vaan yksi laakeri pohjan tasolla ja toinen istuinkaukalon pohjan tasolla tai korkeammalla. Noiden välillä ei ole mitään lujuuseroa, jos mitoitus on vastaava.
Puoliväliin tai syvemmälle peräsimeen ylettyvä skegi voi sitten olla toinen juttu, mutta eipä noissa 80-luvun jälkeen rakennetuissa veneissä ole juuri ollut ongelmia peräsinakselin ja laakeroinnin lujuuden kanssa. Taitaa mennä aika vanhoiksi HR:ksi, jotta saa tuollaisen "kunnnon skegin".
Kyse oli Välimerenpurjehduksesta tai maksimissaan Karibian kierroksesta, ei pallonkierrosta. Löpötankki ei ole iso, kanistereita mukaan. Vettä pitää joka tapauksessa varata pulloissa, koska en luottaisi juomavedessä puhtaasti veneen tankkiin. Kahdelle pitäisi mahtua ihan riittävästi mukaan.
Melko+pieni++on+ero+vastaavankokoiseen+HR:ään.+HR+31+painoi+punnittuna+5660+kg+ja+ilmoitettu+kölipaino+2000+kg+eli+35%+painosta.+Löpötankki+60+l+ja+vesitankki+190+l.+HR+310+taas+painoi+punnittuna+5296+kg+ja+ilmoitettu+kölipaino+1680+kg+eli+32%.+Löpötankki+100+l+ja+vesitankki+200+l.
Enpä tolla 1300kg kölipainolla lähtisi avomerelle kehumaan kun 30-jalk ns.homeskandeissani on 1500kg...
Merelle on paljon parempia vaihtoehtoja kun bene tai bava.. esim. koko/hintaluokassa https://www.nettivene.com/purjevene/hallberg-rassy/661814, https://www.nettivene.com/purjevene/najad/666759 tai http://www.batagent.fi/1811
Tukevammat rakenteet kyllä painavat enemmän, mutta paino on voimaa kun ei kiihtyvyys ole pääasia.
Tuossahan uusi Bavaria painoi saman kuin uusi HR, toki se Beneteau 323 on kevyempi. Kölipaino yksistään kertoo aika vähän veneestä ja sen sopivuudesta avomerelle. Ennen veneet olivat kapeampia, runkomuodoltaan pyöreämpiä ja matalakölisempiä. Nykyisin veneet ovat leveämpiä (erityisesti vesilinjasta), kölit syvempiä ja bulbilla varustettuja.
HR-352 ja vastaavat ovat varsin vanhanaikaista suunnittelua, mikä näkyy monessa asiassa. Toiset arvostavat, mutta useimmat eivät ja siksi tuollaisia ei enää mikään valmistaja tee suurempia määriä.
Kyllä olen aika samaa mieltä. Ja valtaosa ei lähde pitkälle purjehdukselle, eikä siten ole tarvetta, painolle, syvemmälle, kapeammalle rungolle ja sen tuomaan merikelpoisuuteen, itseoikaisuun, loppujäykkyyteen, aaltojen leikkaamiseen jne..
Onhan siis on atlantti ylitetty miniTranSat'eilla jotka ovat hyvin sporttisia ja kevyitä, mutta matkapurjehdukseen vaimon kanssa avomerellä nämä kevytrakenteiset veneet ovat huonoja.
Ilahduttavaa että Bavariakin on korjannut suunnitteluvirheitään uusiin mallleihin ja lähtenyt lisäämään ainevahvuutta, eli runkopainoa. Nehän olivat siis vaarallisen niukasti mitoitettu mistä seuraisi köliongelmat jne.. Toivottavasti myös Benetau vahvistaisi omia tuotteitaan.
Ajatus uudessa perusveneessä on juuri päästä eroon näiden 35-40 vuotta vanhojen veneiden ongelmista, sekä tietysti saada lisää tilavuutta. Kokemusta vanhemmista skandiveneistä on, sekä niiden korjailusta ja laittamisesta. Jatkuva ja loputon korjauslista vain alkaa kyllästyttää ja siksi aiemmin yritinkin pohtia, että mikä näissä 10-vuotta vanhoissa veneissä yleensä hajoaa. Nykyisellä veneelläni (siis venetyypillä) on menty monta kertaa pallon ympäri, joten se kyllä sopii merenkäyntiin, mutta pidempiaikainen asuminen kahdestaan käy helposti ahtaaksi. Lisäksi olisi ihan kiva jos olisi: kaasuliese (nyt Origo), lämmin vesi, erillinen wc, perähytti jolloin keula jää varastoksi tai vieraille, enemmän seisomakorkeutta kajuutassa, säilytystilaa. Nykyisen pitkäkölin jälkeen kaipaam taas pistokölin tuomaa ohjailtavuutta satamissa.
Tuossa alla joku ehdotti nykyaikaisen veneen vuokraamista ja se on ihan hyvä idea. Olen purjehtinut vain näillä vanhoilla veneillä, sekä pienemmillä uusilla kuten First 27.7 ja 260. Sekä tietysti Purjelaivasäätiön Vahinella, josta saa vähän väärän käsityksen merenkulun helppoudesta.
OK ymmärrän tavoitteesi, mutta ei ne uudet veneetkään mitään huoltovapaita ole...Hanki hyväkuntoinen, ei halvin.
Budjetti on yks aivoin kysymys mutta jos olet purjehtinut kelissä noilla alle 28jalkaisilla niin et voi tosissaan pitää sitä vaihtoehtona isommille merille jos etsit venettä millä pääsee kelissä.
Vuokraaminen on sinäänsä hyvä, kun ei ole varma tarpeestaasi, et sido pääomaa, mutta enpä ole nähnyt BW Cruisereita vuokrattavana suomessa..
https://www.nettivene.com/purjevene/forgus/659764 , olisi täyttänyt tarpeesi, lienee myyty BlueOceanin sivun mukaan....
Uudehko iso https://www.nettivene.com/purjevene/bavaria/681793 , olisi varmaan myös ok tingittynä, mutta ei se välttämättä kovan kelin vene ole... iso kölipaino ja vakaa..heh. ensin mainitun paljon pienemmällä veneellä on paljon enemmän painoa lyijykölissä, suojasempi ohjaamo jne..
Itseisarvo ei ole lähteä koviin keleihin. Se oli oikeastaan alkuperäinen kysymys koko ketjussa, eli voiko perus-cruiserilla lähteä pidemmälle reissulle, vai pitääkö veneen olla HR, Najad, Forgus -tyylin kovan kelin vene. Olen kyllä katsonut mm. saksalaisen Guidos Sailing Channelin videot ja vaikuttaa että eivät ne Bava-tyylin peruspaatitkaan ole ihan paperista tehtyjä. Jos/kun sinne myrskyyn joutuu, niin tavoite on vain selvitä.
Nimeneenomaan vain tyhmä lähtee myrskyyn, mutta sinne voi joutua... Ja silloin tukeva on parempi. Esim. vanhin yksinpurjehtia pallon kiertänyt nainen https://svnereida.com/
On tietysti aivan eri luokassa niin kelit kuin vene budjetti, mutta joutui cap hornin aluella myrskyyn ja meni ympäri, niin että puomi katkesi, mutta masto pysyi silti... ton puomin profiili on paljon tukevampi kuin nämä vaihtoehtojen mastot.
Guido on kova jätkä ja merikelpoisuus tulee kapteenista, mutta en usko että sen veneellä olisi Jeanne kertomassa myrskystä.
Kysehän on varusteilla riskien minimoimisesta.
Kova täti mutta Najade oli aina kovin runnellun näköinen. 2 ensimmäistä yritystä keskeytyi ja kolmas maaliin. Ehkä ei ollut paras mahdollinen venetyyppi tuohon yritykseen
Pienellä aasin sillalla, oliko sulle sailing la vagabonde purjehdus-vlogi tuttu. Siellähän tehtiin ylityksiä bene cycladeksellä. Laitan nyt varuiks viel linkin ekaan episodiin https://www.youtube.com/watch?v=TKm2FX9kKZ4
Jos laittelet jotain lisävarusteita, katso että perästä pystyy edelleen kulkemaan vaivatta laiturille.
Bavoissa on ollut pulmia että peräsinakselin vannasputki on alkanut vuotamaan vettä sisälle, kyse kait swellikuormituksen peräsimeen aiheuttamasta kuormituksesta joka prässää vannasputkea.
Noin muuten matka ainakaan Välimerelle ei vaadi ihmeitä. Ainoa hetki kun hiukan enemmän pitää fundeerata on ajo Kielin kanavasta Elbelle ja Pohjanmerelle. Odota vaikka kaksi viikkoa että keli on otollinen. Näin siksi että maailma muuttuu juuri siellä tyystin toiseksi kuin mihin olet ehtinyt tottumaan.
Älä kamppaile veneellä lentokoneiden aikatauluja vastaan, vaan aja sillä miehistöllä joka alusta saakka veneeseen astuu. Mene kelien, ei lentoaikataulujen mukaan.
Itse lähdin ilman näitä: AIS, tutka, vesikone, jollan perämoottori, pelastuslautta, kiinteä VHF, bimini, aurinkopaneelit. Välimeren kierrettyänikään näistä mitään ei ole tullut hankittua.
Tärkeitä taas ovat olleet: kunnon järjestelmäpilotti, hydraulinen jos suinkin mahdollista. Se kestää loputtomasti jatkuvaa pilottiajoa hajoamatta. Ruoripilotit ovat liian heppoisia.
Sähköinen ankkurivinssi on syytä olla ja minimissään 40 metriä kyllin paksua kettinkiä. Ankkurina rosteritaottu bruce on ollut joka paikassa hyvä.
Naftatankki niin iso ettei tankkaaminen ole ajatuksissa pinnalla. Vaikka 150 litraa. Itselläni on joku 350 litraa. Vettä samasta syystä ainakin 300 litraa. Se antaa autonomiaa kyllin pitkäksi ajaksi.
Varusteet tai vene eivät ratkaise hommaa. Lähtöpäätös ja siinä pysyminen ratkaisee koko jutun.
Kiitos näistä vinkeistä, autopilotti ja ankkurointi ovat ehdottomasti korkealla varustelistalla. Kiinteä VHF ja siinä AIS-vastaanotin ovat jo Itämerellä tulleet niin tutuiksi että ilman niitä en lähde. Aurinkopaneelit eivät maksa paljoa, niissä lähinnä asennuskohdan löytäminen on haasteellista. Etkö kokenut pelastuslauttaa tarpeelliseksi? Itse uskoisin että se olisi kärkipäässä turvavarusteiden listalla, Itämerelle emme ole vielä hankkineet.
Jos Välimerelle mielii niin ihan sillä skandillakin sinne pääsee. Turha vaihtaa venettä. Varustelee sen veneen mikä on niin kunnolla ja tekee tarvittavat muutokset.
Tässä allaolevan linkin englanninkielisessä artikkelissa siitä mitä kannattaa otta huomioon venevalinnassa pitkille matkoille, eli lapioperäsimelläkin toki pärjää hyvin, niin kauan kuin ei tule ongelmia:
http://www.sailmagazine.com/cruising/what-to-consider-in-a-bluewater-cruiser/
Pitkä matka ja Väimeri ovat vielä tyysti eri asioita. Siitäkin huolimatta, että Välimeren koko vaikkapa Itämereen verrattuna on paljon mielikuvaa isompi. Väärä mielikuva syntyy usein käytetystä Mercatorin projektiosta, joka saa pohjoiset leveysasteet näyttämään todellista suuremmilta.
Aloittajan kysymys voiko "BavaBene"-veneillä käydä Välimerellä tai Karibialla. Kyllä voi. Sen voi tarkistaa vaikka ARC:n venelistoja selaamalla. Useimmat veneet ovat juuri näitä.
Lapioperäsimen vaihtaminen skegillä tuettuun on ennenkuulumaton ja turha temppu. Ei lapioperäsin ole " yhdestä kohdasta kiinni". Mainitsemasi veneet eivät ole tunnettuja peräsimen katkeamisista. Varaperäsimen rakentaminen harkitsemisen arvoinen, esim Hydrovane. Satelliittipuhelin, tutka ja tuuliperäsin Välimerellä ovat melko turhia ja kalliita. Itse valitsisin mieluummin tuuligeneraattorin , hydrogeneraattorin ja keveän tuulen purjeita. Esim. juuri nyt Karibia> Portugal -
legollä lataukseen 0 moottorituntia ja propulsioon n. 20 litraa. Aikaisemminkin 160 L tankilla edestakaisin plus 3 viikon kruisailu.
Oceaniksesta kysyt kokemuksia. Sellaisella 15v toimin Välimerellä. Sopii siihen ja Atlantin yli itä-länsi. Vastakkaiseen suuntaan ei ihan niin hyvin. Bene Bava ym massavenestä ostaisin uuden sijasta käytetyn ( eikä ole rahasta kiinni) siltä aikakaudelta, jolloin laipiot laminoitiin runkoon kiinni.
Yksi juttu noissa lapioperäsimissä kyllä on. Jos ajaa ajoverkkoon tai johonkin vastaavaan, köli pingoittaa sen kireälle, vaijeri liukuu pingottuneena kölin ali ja iskee kovalla voimalla joko vetolaitteeseen tai peräsimeen. Osuma tulee lyhyenkin skegin omaavassa veneessä sinne skegin juureen ja skegi sen kyllä kestää. Vetolaite ei sitä välttämättä kestä, ei myöskään välttämättä lapioperäsin. Näitä tuppaa sattumaan ja yhdistelmä akseliveto-skegiperäsin on silloin hyvä juttu.
Mutta kuten sanoit, BeneBavoilla seilataan hyvin melkein missä vaan ja investoinnin matalampi hinta saattaa ratkaista sen, pääseekö reissuun vai ei.
Kokemuksesta voin kertoa, että saildrivellä, L- bulbilla ja hyvin syvällä lapioperäsimellä 6.5 solmun nopeudella moottorilla ajoverkkoon ajo yöllä oli niin pehmeä pysähdys, ettei sitä huomannut kuin mittareista. Minkään veneen rakenteet eivät ole vaarassa vaikka paksu verkko tarttui kaikkiin ko rakenteisiin tiukasti. Ongelma oli pelkästään irti pääsy. Turhenian meri 2015.
Voi spekuloida, olisiko joku pitkäkölinen voinut liukua yli. Niinä vuosina en osunut verkkoihin.
Kiitos hyvistä kommenteista. Tiedän että esim. ARCissa on paljon BavaBene-veneitä, mutta ne ovat järjestäen isompia, n. 38 jalkaisia. Sen vuoksi pohdin juuri näiden pienempien n. 32 kokoisten veneiden sopivuutta pidempiaikaiseen cruisingiin. Tavallaan mieleen tulee ajatus että maksetaanko HR:ssä ja muissa "laatumerkeissä" vain puusisustuksesta, jos kaikkien veneiden rakenne kestää pitkätkin purjehdukset? Tietysti yksityiskohdissa, heloituksessa jne. on varmasti eroja, mutta uskoisin että uusi sarjatuotantovene on monelta osin paremmalla tasolla kuin 70-luvun skandini.
Seppomartti: Mikä on vielä sitä aikakautta kun näiden mainuttujen merkkien veneiden laipiot laminoitiin kiinni runkoon? Miten kiinnitys nyt tapahtuu, pulteilla rungossa oleviin siivekkeisiin? Niin on tehty aikanaan Albin-veneissä, mm. Vegassa. :)
Laipioita on kiinnitetty liimaamalla tai pulttaamalla jo 80-luvun pohjoismaisissa sarjatuotantoveneissä ja toisaalta melko uusissakin (ehkä aivan uusissakin?) Bavarioissa laipiot ja koko sisustus on laminoitu runkoon (ja liimattu kanteen). Pitää siis selvittää asia venemallikohtaisesti, jos tuo on kynnyskysymys.
32ft veneen rajat pitkässä reissussa tulevat varmaan vastaan polttoaineen, veden, ruoan ja varusteiden lastaamisessa. Miehistö ei voi olla iso.
Massaveneet tehdään nykyään siten, että kannen ja rungon sisäpinnat ovat uritettu kaikkia niitä sisustuselemettejä varten, mitä ostaja voi valintalistasta kruksailla. Elementit pistetään paikalleen ja kansi päälle. Kiinnitys pääosin tai kokonaan elastisella liimalla. Usein sisustuksessa on paljon lasikuiturakenteita, mitkä voivat olla kiinnitetyt ilman laminointia epoksipuurolla. Menetelmä on nopea, keveä ja halpa. Sopii tavalliseen lomapurjehdukseen. Valtamerellä rakenteet ei kestä. Narisee ja liimaukset pettää, vaikka myyntimiehet väuttävät, ettei laipioita enää tarvita veneen jäykistämiseen. Laipioiden väheksyminen näkyy esim sisustusratkaisuissa, missä päälaipio on varustettu tuplaovilla tai lähes puuttuu. Voi itse tietenkin hioa topcoatit ja gelcoatit pois ja laminoida epoksilla ja kuiduilla kiinni, kestää sitten kyllä. On kuitenkin aivan kaamean sotkuista puuhaa.
Vanha Oceanikseni, missä kaikki on laminoitu kiinni, on jäykempi ja hiljainen runko. Kun vielä runko on umpilaminaattia, niin ei ole sanwichin potentiaalisia vanhenemisongelmia. Tällä perusteella suosittelin katsomaan n 2000 vuosikertaa Beneä tai Bavaa tms. Hintaeron voi sitten hyödyntää varisteluun ja restaurointiin. Itse tekisin näin, tosin isommassa kokoluokassa.
Näyttää Bavaria edelleen laminoivan laipiot runkoon: https://www.youtube.com/watch?v=2Vm7a4gX0cY&feature=youtu.be&t=602
Bavarioiden rungot ovat kerrosrakennetta, ainakin kaikki 2000-luvun mallit.
Bavarioita en ole käynyt edes katsomassa venemessuilla., laminoivatko vielä kuten 2 v vanhassa videossa. Sen sijaan saksalaisia purjehtijoita on ollut veneessä viime vuosina kymmenkunta. Joukossa myös Bavan omistaja. Kovin yleinen käsitys sakuilla on, että Bavan ja Hansen vanhat mallit ovat avomerelle rakenteeltaan nykyisiä vahvemmin tehtyjä. Kyse ei ole kölien putuamisesta vaan juuri sisustuksesta.
Aika+samat+mallit+Bavarialla+on+kuin+kaksi+vuotta+sitten.+Tuskin+tuotantotapa+on+muuttunut.
Myös Hansella paino on kasvanut:
-06 315: 9,44 m, 4295 kg
-11 325: 9,56 m, 5143 kg
Molemmissa on Vene-lehden jutun mukaan laipiot laminoitu runkoon. Painoeroa ehkä selittää se, että 315:n runko on kerrosrakennetta ja 325 umpilaminaattia. Tuossa -11 lehdessä oli myös Dufour GL 325: 9,83 m, 5132 kg. Sekin on umpilaminaattirungolla ja laipiot runkoon laminoituna.
Heitän arvauksen painon lisääntymisestä. Kölipainosuhde ja kölipaino ovat ennallaan mutta tilavuus on mm perän levenemisen ja rungon korkeuden lisääntymisen seurauksena lisääntynyt. Sama jalkamäärä nykyään on isompi vene kuin menneisyydessä.
Ehkä osittain, mutta oli noissa 2000-luvun alun ko. malleissa jo varsin korkea varalaita, kutakuinkin sama leveys ja peräkin lähes yhtä leveä.
Tai löytyyhän tuosta ihan mittausdataakin:
-03 Bavaria 36, paino 6098 kg, leveys 3,58 m, syväys 1,93 m, varalaita edessä 1,325 m ja takana 1,104 m
-12 Bavaria 36 (sama runko kuin nykyinen 37), paino 7917 kg, leveys 3,66 m, syväys 1,95m varaita edessä 1,493 m takana 1,151 m
Eli onhan tuota varaltiaa tullut lisää 17 cm edessä ja 5 cm takana. Perä on myös leventynyt, mutta eivät nuo selitä yli tonnin painoeroa.
Esitetiedot on nykyisin lähempänä totuutta?
Kaikki ilmoittamani painot olivat mitattuja ei esitetietoja.
Aloittaja, aloittelijalta hyväksytään tyhmätkin kysymykset, tottakai. KVG kuitenkin.
Ehdotan että lainaat jostain 32 ft lelubenen ja purjehdit edestakaisin pysähtymättä Tanskaan ja takaisin. Saat hiukan kokemusta avomeripurjehduksesta. Toivottavasti reissulle tulee 15m/s kryssiä jotta huomaat vanhan 32ft Benen olevan absoluuttisen kelvoton siihen puuhaan. Tuo pursihan vaatii ekan reivin jo 7m/s tuulessa.
Samalla reissulla mikä tahansa C/R vene tai X, HR, Swan, tms oikea purjevene senkun jatkaa seilaamista samoissa keleissä. Mukavasti.
Sinänsä tietysti olet oikeassa, että Beneteau 323 on CE-merkitty B-luokkaan eli ei sitä ole ajateltu valtamerillä purjehtimiseen.
15 m/s kryssi keskellä Itämerta ei ole kyllä todellakaan millään noilla mukavaa ja en olisi edes varma onko tuo Beneteau sen epämukavampi, jos purjeet on keliin sopivat.
10 m/s on jo paljon, jos tuuli on jatkunut pidempää ja pitää kryssiä Itämeren yli tai osan siitä. Erittäin harva lähtee, jos tuollaista on tiedossa. 15 m/s ei lähde enää kukaan.
Tuli muutama vuosi sitten kryssitty S & S suunnittelemassa 65 jalkaisella ketsillä keskellä itämertä 15 m/s vastatuuleen. Tuuli oli monta vuorokautta ollut vielä kovempi. Vene meni kyllä kun juna, mutta sen verran raju kyyti oli että esim keulavessaan tai keulapiikkiin ei voinut mennä ollenkaan. Mukava ei ainakaan ollut oikea sana kuvailla menoa. :)
Vahine on aika eri juttu kuin tavalliset matkapurrset, varsinkin tässä keskustelussa olleet 32-33 -jalkaiset, oli ne sitten S&S:iä tai ei. Tuo painaa 8-kertaisesti Antilla 30:n tai 5-kertaisesti Swan 36:n verran. Varalaitaa on jo sen verran, ettei sukella aaltoihin noiden kaltaisesti.
Voikin vain todeta, että vaikka Vahine on aivan eri juttu, ei meno silti ollut mukavaa ja keula mahdoton paikka. Mitä sitten olisikaan niillä "epämukavammilla".
Keulassa ei voi nukkua kryssillä, vaikka olisi isokin vene. Negatiivinen kiihtyvyys heittää bunkassa olijan joka aallosta pudotessa ilmaan.
Avotuulissa vahtivuoroissa väsynyt voi nukkua keulassa vaikka surffit menevät toiselle kymmenelle, jos vaan on ahdas ja hyvällä laidalla varustettu bunkka ja muutama vrk totuttelua.
Keskustelun jälkeen taidan kohdistaa katseeni enemmän Bavarian malleihin. Esim. vanhempi Bava 34 näyttäisi tankkitilavuuksienkin perusteella sopivammalta, eivätkä hinnat ole mahdottomia.
Bava tuskin on sen huonompi valinta Välimerelle kuin muutkaan.
Ottamatta kantaa tutkimiisi malleihin suoraan heitän yhden vinkin asiasta, joka ehkä kannattaa tutkia venettä valitessa: joskus takavuosina pohdiskelin vaihtoehtoina Bavaria 37:ää ja Beneteau Oceanis 343:a. Päädyin sitten muuhun, mutta noiden kahden välillä oli nousemassa aika isoksi tekijäksi se, että perähytin matalan osan (eli istumalaatikon jalkatilan alla olevan) korkeus oli Benessä peräti 8 cm isompi kuin Bavassa. Sellainen ero on helposti hyvin merkittävä sen kannalta, joka ko. paikassa nukkuu.
323 benehän on figaro 1 eli first 31.7n runko pienemmällä rikillä ja ruorilla varustettuna. Runko on tehty biskajan lahden yksinpurjehduskisoihin. En epäilisi sitä kovin heppoiseksi. 31.7n pohja ei skandinaavisten omistajien mukaan kestä täkäläisiä kiviä, mutta se ei ole välimerellä eikä biskajalla ongelma.
Tässä on yksi onnistunut Karibian kierto 33-jalkaisella sarjetuotantoveneellä ja sen varustelustakin. Jostain 2014 jälkeen äijä hurahtaa tosin mökkihöperöksi;)
www.syakvarelli.wordpress.com
Toinen suomalainen pikkubavaria maailman merillä on s/y Ruffe ja tällä 30 jalan Bavarialla tehty Huippuvuorten kierto. Samalla veneellä oli jo aiemmin käyty Karibialla. Vene kesti molemmat reissut ja paljon muitakin matkoja hyvin.
Suurin ongelma Huippuvuorten reissussa taisi olla, kun jääkarhu runteli kumiveneen.
http://ruffe.fi/huippuvuoret-2013
Ruffe onkin Bavarian laatukauden tuote. Nuo vanhat Bavat ovat vaan jo vanhoja ja niissä tulevat sitten vanhojen veneiden onkelmat.
Kyllä uudemmatkin Bavariat ovat ihan hyviä ja kestäviä, omallani on purjehdittu jo yli 70.000 merimailia, mutta se on aloittajan kysymää selvästi isompi, joten etsitään sopivampi esimerkki.
s/y Valentina on Bavaria 36 ja kiersi pallon tavallisia pallonkiertomatkoja haastavammin Patagonian kautta, siis Etelä-Amerikan alakautta ja lisäksi Tasmanian ja Australian alapuolelta Eteläisen Jäämeren puolelta. Taitaa olla Valentinankin lokiin kertynyt jo yli 50.000 merimailia.
http://blog.mailasail.com/valentina