...tai antakee ees jotain neuvoa mitä tehdä...
Mä oon niin rättiväsynyt ja kyllästynyt muksuni nukuttamiseen. Poju on nyt puolentoist vuoden ja aina vaan hullummaks menee.
Kyse on siis nukahtamisvaikeuksista. Aikaa menee minimissään puol tuntii ennenku nukahtaa...
Pelleilee kaikella tavalla sängyssään ja taistelee unta vastaan viimeiseen äidin hikipisaraan saakka. Kyse ei voi olla siitä, etteikö ois tarpeeks väsynyt koska ihan selvät merkit väsymyksestä on ja monta kertaa nukuttamisen aikana silmät meinaa painua väkisin kiinni, mutta jotenkin vaan piristyy aina uudelleen. Leikit lopetetaan jo hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa ja tilanne on mahdollisimman rauhallinen ja "rituaalit" samanmoiset. Kaikki virikkeet sängystä (lelut ym.) on poistettu jne. Nukahtamisvaikeudet alkoivat sillä siunaamalla hetkellä kun poju oppi kääntymään. Laitoinkin ne kehitysvaiheiden piikkiin, mutta nyt alkaa hermot mennä pikkuhiljaa... Nukuttaessani olen ihan cool, eli ei voi huomata musta hermostumistani (mielessä kyllä kiehuu kun aikaa alkaa olla mennyt jo tunti)...lopulta mun on pakko olla kovana ja sanoa lujasti, että nyt nukutaan ja käsin painan pojun kylkiasentoon mihin sitten nukahtaa kun tarpeeksi kauan siinä pidän...voi kuulostaa julmalta, mutta se on viimeinen keinoni, enkä tietenkään satuta poikaa!! Usein nukahtaa minuutissa kun tuon teen, mutta mua ottaa päähän kun joudun melkein joka kerta tekemään tuon saadakseni hänet rauhoittumaan... Hampaidenkaan syyksi ei voi enää laittaa... Juotan lämmintä velliä pullollisen ennen jokaista nukuttamiskertaa ja unilelukin hänellä on joka onkin todella tärkeä hänelle. Olikohan vielä muuta....mhyyyyy....noh....ei tuu mieleen....
Sorry vuodatukseni, mutta mua tosissaan ottaa päähän ja toivoisinkin kuulevani muiden mielipiteitä asiasta!!
Mä oon niin rättiväsynyt ja kyllästynyt muksuni nukuttamiseen. Poju on nyt puolentoist vuoden ja aina vaan hullummaks menee.
Kyse on siis nukahtamisvaikeuksista. Aikaa menee minimissään puol tuntii ennenku nukahtaa...
Pelleilee kaikella tavalla sängyssään ja taistelee unta vastaan viimeiseen äidin hikipisaraan saakka. Kyse ei voi olla siitä, etteikö ois tarpeeks väsynyt koska ihan selvät merkit väsymyksestä on ja monta kertaa nukuttamisen aikana silmät meinaa painua väkisin kiinni, mutta jotenkin vaan piristyy aina uudelleen. Leikit lopetetaan jo hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa ja tilanne on mahdollisimman rauhallinen ja "rituaalit" samanmoiset. Kaikki virikkeet sängystä (lelut ym.) on poistettu jne. Nukahtamisvaikeudet alkoivat sillä siunaamalla hetkellä kun poju oppi kääntymään. Laitoinkin ne kehitysvaiheiden piikkiin, mutta nyt alkaa hermot mennä pikkuhiljaa... Nukuttaessani olen ihan cool, eli ei voi huomata musta hermostumistani (mielessä kyllä kiehuu kun aikaa alkaa olla mennyt jo tunti)...lopulta mun on pakko olla kovana ja sanoa lujasti, että nyt nukutaan ja käsin painan pojun kylkiasentoon mihin sitten nukahtaa kun tarpeeksi kauan siinä pidän...voi kuulostaa julmalta, mutta se on viimeinen keinoni, enkä tietenkään satuta poikaa!! Usein nukahtaa minuutissa kun tuon teen, mutta mua ottaa päähän kun joudun melkein joka kerta tekemään tuon saadakseni hänet rauhoittumaan... Hampaidenkaan syyksi ei voi enää laittaa... Juotan lämmintä velliä pullollisen ennen jokaista nukuttamiskertaa ja unilelukin hänellä on joka onkin todella tärkeä hänelle. Olikohan vielä muuta....mhyyyyy....noh....ei tuu mieleen....
Sorry vuodatukseni, mutta mua tosissaan ottaa päähän ja toivoisinkin kuulevani muiden mielipiteitä asiasta!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Saman olen itsekkin kokenut ja koen kyllä vieläkin. Nuorin on nyt neljän vanha ja kyllä taisteltiin. Pinnasängyssä kun poika nukkui niin en kiinnittänyt siihen minkään laista huomiota vaikka kuinka keikku ja huuteli. Sitten kyllästyi ja nukahti. Koita jaksaa kyllä se oman aikansa vie mutta kyllä se siitä.
Tutun kuuluista tekstiä, välillä meidän perheessä ja monessa muussa kaveriperheessä jatkuvasti nukkumisvaikeudet ovat läsnä.Tiedän itse ettei se auta, vaikka kuinka sanotaan, kyl se siitä joskus helpottaa.
Itselläni on kaksi alle 4 vuotiasta. Nukuttaminen on minun puuhaa ja hermoni olen täysin menettänyt monen monta kertaa ja aina yhtä huono omatunto huutamisesta ja valitettavasti muutamasta "läpsäytyksestä" En kerro tätä siksi että hyväksyisin huutamisen ja muun, vaan että tiedän todella tunteen nukuttamisen suhteen, kun se kestää ikuisuuden.
Asioita joita ehkä voisit kokeilla:
1. Laitat hänet sänkyyn (oli se pinna/tavallinen)normaaleiden rituaalien mukaan. Sängyssä vois katsella vaikka kirjan yhdessä. Sen jälkeen hetken vieressä ja sanot että nyt nukutaan ja menet pois.Jos todella hätä lapselle tulee, huoneessa tulee käydä. Kahdessa tuttavaperheessä tekivät näin ja noin viikon ajan oli lapsi nukahtanut laulujen ja hyppelyjen jälkeen kahden tunnin kuluttua, kunnes joku päivä ei enää ollut poistunut sängystä sinne menon jälkeen.
2. Nukuta syliin, vaikka lapsi haluais pois, älä päästä. (meillä onnistui tämä, välillä oli hirvittää tappelua)
3. Silitä, kerro tarinaa.Sääntö jos haluaa kuunnella pitää olla liikkumatta
4. Kun menet nukuttamaan, katso kelloa ja ajattele että nukuttaminen on ohi vasta tunnin kuluttua tästä hetkestä. Jos nukahtaakin 10 min. aikasemmin, helpottaa hieman.
5. Istut vieressä,annat hyppiä 10min.(et ole huomaavinaankaan)sit komennat kunnolla rauhottumaan.
6. Pitäskö laittaa aikaisemmin nukkumaan, onko päiväunet riittävät?Onko päiväunet liian pitkät?
7. Nukahtasko sinun viereen sängyssäsi paremmin?
Sitten on vielä lapsia, jotka eivät nukahda ennen klo 23 vaikka mitä tekis (ovatko he tulevia illanvirkkuja!!!!)
Minun mielestä, että lapsi nukahtaa ½-1 tunnin kuluttua sänkyynmenosta on jo hyvin.
Hermoja ja muista pyytää anteeksi lapseltasi välillä huutamista, vaikka hän on niin pieni.
Minulla on ollut myös samanlaisia kokemuksia.nukuttaminen kesti ja kesti,usein tyttö valvoi tosi myöhään kun ei suostunut nukkumaan.vaikka selvästi oli väsynyt.
Laita lapsi nukkumaan ajoissa, jos on oma huone niin sitä on hyvä kokeilla.Anna lapsen huutaa..tottuu siihe, että se on pakko nukkua.älä anna lapsen määrätä.voi kuulostaa julmalta antaa lapsen huutaa, mutta se auttaa.siihen voi kyllä mennä muutama päivä kenties viikko.mutta koita kestää.
Siirsin meidän tytön omaan huoneeseen.annoin yöpusun ja pistin sänkyyn.ja ovi raolleen.Annoin aluksi huutaa itsensä uneen.Nyt nukkuu kiltisti ilta kahdeksasta aamuun saakka kiltisti.
Olen samaa mieltä. Oma poikani alkoi nukkua kunnolla vasta kun jätin sen yksin huoneeseen huutamaan.
...hyvistä vinkeistä! Tuota huudattamista tosin mun on hankala kokeilla, koska meillä on seinänaapureita ja seinät "paperia"... Pojalla on niin kova ääni, että luulisivat varmaan teurastuksen olevan käynnissä... Tuo kirjan lukeminen vois olla sellainen kokeilemisen arvoinen juttu. Toivotaan, että joku keino tepsii!! :)) Hyvää kevättä kaikille äityleille ja pikkuisille!!