että viettäisin juhannuksen kainalossasi. Ja että juhlisin keäisiä synttäreitäni kanssasi. Nyt molemmat on takana päin, juhannus ja synttärit. Vietin molemmat yksin. En edes pyytänyt sinua juhlimaan kumpaakaan asiaa kanssasi, sillä ajattelin, että sillä ei olisi sinulle merkitystä. Osoitit monesti välinpitämättömyyttä ja sen, että moni muu asia oli sinulle tärkeämpää: baarit ja ystäväsi. Olen yrittänyt puhua, mutta et ymmärrä. Olen yrittänyt pyytää kahdenkeskistä hetkeä, mutta se ei tunnu onnistuvan. Olet saanut minut niin varuilleen ja sukeltamaan syvemmälle kuoreni sisään, että tunnen tukahtuvani. En vain koe, että voisin enää avautua sinulle mistään, kipeistä asioistani, sillä tunnut ottavan koko tämän "meidän jutun" niin kevyesti. En tahdo, että olen vain "hällä väliä" jollekin. Et ole huomannut kyyneleitä rivieni välistä - nyt olen liian voimaton selittämään.
Kesäkuun alussa ajattelin
en.pysty.tähän.enää
1165
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
viestisi hukkuu ikävä kyllä tänne massaan ja siinä se ongelma on. Jos ne yhteystiedot kerran on niin käyttäkää niitä. Jos tää ois mulle niin sen jälkeen kun selvis että hän otti yhteyttä tuntemattomuudesta huolimatta niin en ole juuri jaksanut enää panostaa palstaan. Tätä pitäis selata herkeämättä silloin että pysyis kärryillä ja olevinaan tietäis kokoajan missä mennään vaikka vois kysyä suoraan. En voi ymmärtää sellaista. Ja en taida itsekään enää pystyä tähän. Liian hankalaksi on mennyt.