Syöjäeläimillä. Luonnossa ei ole tietääkseni yhtään elukkaa joka vehnää söisi sontiaisten lisäksi. Maataloustuista voidaan napsaista miljardi pois ja samalla säästää terveydenhoidossa.
Ihmisen ruonsulatusjärjestelmä on sama kuin kasvin
retooriijämpdeii
5140
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Varmasti parhaita Jopalta.
Sinulla on siis viis mahaa kuten lehmälläkin ?
Kuulut siis märehtijiin :)
OOh, Jopa huutrahan tääl geeni teknikrahan viljelyhyn ,, noor thäärähän on jo kesritryhyn,,:))))
Emmervehnä on luonnollinen risteytymä kahden villiheinän välillä – Triticum urartun (läheistä sukua villille yksijyvävehnälle T. boeoticumille) ja Aegilops squarrosan. Näistä molemmat olivat diploidisia, joten syntynyt emmervehnä on tetraploidinen eli sillä oli nelinkertainen kromosomisto. Durumvehnä on myös tetraploidi, ja se on kehittynyt luonnollisella risteytymällä kuten emmervehnäkin. Vuosikausia viljelijät jatkoivat valintaa suosien kasveja, joilla oli hyviä ominaisuuksia – helppo sadonkorjuu, runsas sato jne.
Speltistä ja yleisestä leipävehnästä tuli suosittuja vehnätyyppejä. Nämä ovat luonnollisen risteytymän tuloksia emmervehnän ja villin Aegilops tauschii -heinän välillä. Risteymän myötä tetraploidi kromosomisto muuttui heksaploidiksi, sisältäen kuusinkertaisen kromosomiston (42 kromosomia) erona alkuperäisten lajien 14 kromosomiin. Vehnän luonnollinen kehitys on vienyt monia vuosia, mutta nykyään bioteknologialla, kuten hyvin kohdennetulla geenimanipulaatiolla, voidaan geneettistä kehitystä nopeuttaa.
Vedä vaa naapero sitä hapetuttuu vasikanjuomaa eli jugurttii yaitariis, päästähä sust nopeammin.
Nautojen kanssa ihmisellä on semmoinen yhteinen luonnehdinta, jotta märehtiminen liittyy ihmisillä asioitten käsittelemisen tekniikkaan ja naudoilla taas ruuan sulattamisen systeemiin. Jostain kumman syystä märehtivää ihmistä ei juurikaan arvosteta tässä pikatahtisessa ilmapiirissä.