Olin saanut kirjeen. Etäsukulaiselta Australiasta. Muistelin lähettäneeni hänelle joskus yhteyviestin. Nimi oli ilmeisesti eri kuin nyt tiedossani olevilla Australian sukulaisilla.
Siinä kirjeessä oli kaksi pahvista korttia. Toisessa takana muovitasku, josta löytyi useita lastenvaatteita. Lahjoja minun lapselleni. Miten ne sinne sopivat?
Toisessa oli vasemmassa reunassa kymmenkunta ikäänkuin otsikkoriviä, oikealla enemmän mainoksen oloisia värikkäitä pienehköjä kuvia.
Kun katsoin jotakin otsikkoriviä, siihen kohtaan avautui noin kolmen rivin teksti, joka rullasi alas- ja ylöspäin sitä mukaa kun luin sitä. Otsikkoja ja tekstien sisältöä en muista, kuten en kirjeen lähettäjästäkään nimeä. Nimi ei kuitenkaan ole minun nyt olemassaolevassa sukurekisterissäni. Ellei ole joku vielä hukassa oleva.
Ehkä hänkään ei ole vielä syntynyt.
Joskus, mutta valitettavan harvoin sitä näkee mielenkiintoisiakin unia.
Eli ei aina niitä tavanomaisia painajaisia.
Siinä kirjeessä oli kaksi pahvista korttia. Toisessa takana muovitasku, josta löytyi useita lastenvaatteita. Lahjoja minun lapselleni. Miten ne sinne sopivat?
Toisessa oli vasemmassa reunassa kymmenkunta ikäänkuin otsikkoriviä, oikealla enemmän mainoksen oloisia värikkäitä pienehköjä kuvia.
Kun katsoin jotakin otsikkoriviä, siihen kohtaan avautui noin kolmen rivin teksti, joka rullasi alas- ja ylöspäin sitä mukaa kun luin sitä. Otsikkoja ja tekstien sisältöä en muista, kuten en kirjeen lähettäjästäkään nimeä. Nimi ei kuitenkaan ole minun nyt olemassaolevassa sukurekisterissäni. Ellei ole joku vielä hukassa oleva.
Ehkä hänkään ei ole vielä syntynyt.
Joskus, mutta valitettavan harvoin sitä näkee mielenkiintoisiakin unia.
Eli ei aina niitä tavanomaisia painajaisia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minä näen melkein joka yö jotain hassua mukavaa sekamelskaunta. Sekoitusta edelliseten päivien tapahtumista: ihmisiä, tilanteita, ajatuksia ja suunnitelmia. Onneksi ne eivät ole painajaisia vaan jopa huvittavia. Viime yönä tapasin yllättäen ex-mieheni, joka tupsahti jossain porukassa juttuetäisyydelle. Hän oli joka unessa tunnisti ensin ja tervehti mainiten nimeni " että sinähän se siinä". Minä hölmistyneenä, että voi kun en ollut edes tuntea, kun oli unessa lihonut, kaljuuntunut. Sanoin että voi kun olet muuttunut viime näkemältä. Ihan kiva uni. Juttelimme siinä niin kuin henkilöt, jotka eivät ole tavanneet kymmeniin vuosiin. Sitten hän siinä lopussa ehdotti, että voitaisiinko mennä jonnekin vaikka syömään, kun hänellä on aikaa eikä erikoisia suunnitelmia.
Kysyin unessa, että eikö ole muuta omaa porukkaa mukana. Johon vastasi, että ei ole ja eipä sitä omaa ole paljon muuallakaan. Muistan heränneeni ajatukseen, että onhan sitä jossain vaan ei viitsi sanoa, mutta ajattelin että voi kai sitä silti pitkäaikaisen tutun kanssa syömässä käydä ja oli uteliaisuus saada tietää, mitä hän nykyään puuhaa ja missä vaikuttaa.
Muutama päivä sitten tuli mieleen, että mitä hänelle nyt kuuluu, onko enää edes elossa ja missä asuu ja saattaisi kesällä hyvinkin nähdä kun käy lapsuuden maisemissaan. Jo siinä unessa oli mielessä tunne, että pakit saa mikäli alkaa lämmitellä lähempää tuttavuutta.
Se oli jännää siinä unessa, että lähiympärillä oli paljon tuttua porukkaa, mutta keskutelimme ääneen avoimesti elämästämme ja varsinkin minä olin se tenttailevampi osapuoli ja mies vastaili hiljemmin ja yksisanaisemmin.
Jos todella törmäisi jossain, niin takuulla olisin minä, joka alkaisi juttelemaan. En usko että hän vapaaehtoisesti jäisi vaihtamaan kuulumisia. Voin olla väärässäkin. Levollinen ja hyvä uni.