12-vuotiaalla pojallamme on ollut viimeiset kaksi kolme vuotta jalkakipuja,joihin alettiin hakemaan apua jo kolmisen vuotta sitten. Ensimmäisen ortopedi kyllä totesi,että pojalla on lattajalat,mutta avuksi tuli jumppaohjeita.Kivut ja säryt kumminkin ajan myötä vaan lisääntyivät ja viimeisen syksyn ja talven aikana kipuja oli päivittäin ja ne haittasivat jo jokapäivästä olemista koulussa,liikuntatunneilla jne.Kipuja oli vaihtelevasti nilkassa,säärissä,polvissa ja lonkissa.Jalkoja jumpattiin,venyteltiin ja pojalla oli erikoispohjalliset,,mutta mikään ei helpottanut asiaa.Talvella 2017 poika kävi jalkoihin erikoistuneella fysioterapeutilla,joka oli sitä mieltä,että jaloissa on sen verran paljon kipupusteitä,että asiaa kannattaa tutkia lisää.No taas varasimme ajan yhdelle jalkaortopedille yksityiseen lääkärikeskukseen.Hän suositteli meille vielä kahta lastenortopedia,joista toisen puheille päädyimme maaliskuussa. Lastenortopedi löytyi Aava sairaalasta. Viimeinkin löytyi lääkäri,joka oli erikoistunut asiaan.Pojalla on synnynnäiset lattajalat ja ensimmäinen jalka operoitiin n.viikko sitten. Operaatiossa pidennettiin pohjelihasta, nilkkaan asennettiin titaaninen ruuvi ja ylikasvanut veneluu poistettiin. Veneluut ovat nilkoissa isot. Netistä löytyy lääkärikeskus Aavan sivulta lisää aiheesta.Leikkaus sujui suunnitellusti.Nyt pojalla on kipsi 6 viikkoa ja jalalle ei saa varata.Kun kipsi poistetaan,niin alkaa fysioterapia.Toinen jalka operoidaan seuraavan vuoden kuluessa. Pojalla on toki kipuja, mutta hän on myös henkisesti helpottunut,että leikkaus on ohi ja helpotusta asiaan on tiedossa. Eiköhän hänelle saada vielä jalat,jotka eivät kipeydy vähäisestäkin juoksusta jne.Halusin vain kertoa tämän tarinan,että muut kohtalotoverit osaavat hakea apua vaivoihin.Avun löytäminen ei kyllä ollut helppoa. Kaikki lattajalathan eivät tarvitse leikkaushoitoa ja osa lääkäreistä ei tunnista koska kyseessä on leikkaushoitoa vaativa tapaus.Näin kälkikäteen ihmetyttää,että ensimmäinen ortopedi ei edes kuvannut jalkoja.
Vastaukset 2
- Pohjallisista
Onpa teillä ollut tilanne lättäjalkojen kanssa. Meillä oltiin kymmenisen vuotta sitte aikalailla samassa jamassa. Ilman mitään isoa lääketieteellistä tietoakin näki, että pojalla oli ikävät lättäjalat. Nilkat taipuivat sisään, jalanjäljetkin kertoivat, ettei mistään holvista ollut tietoakaan päälle päätteeki jalat olivat vielä päkiältä selvästi levinneet.. Ja kipuja oli, eikä heti väsyvät jalat tietenkään innostaneet liikkumaankaan. Totuus on myös se, että varsinkin poikaporukassa selvä lättäjalkaisuus huomataan ja asiasta liki kiuastaan. Tyyliin, että luuletkos armeijaan pääseväsi tuollaisilla jaloilla. Eli apua lähdettiin hakemaan.
Vaikea-asteinen lättäjalka oli lääkärin tuomio, ja sitten noissa hoitovaihtehdoissa oli esillä myö tuo leikkausa. Onneksi meillä apu kuitenkin löytyi tukipohjallisista. Eihän se pojan mielestä mikään mukava ratkaisu ollut, että kaikki kengät piti ruveta ostamaan sen mukaan, että nuo tässä tapauksessa aikalailla tilaa vievät mitan mukaan tehdyt pohjalliset saatiin niihin mahtumaan. Lääkäri sanoi suoraan, ettei mitään holvia edistävää jumppaa kannattanut yrittää, jalka oli jo niin vakiintunut tuohon virheastentoon. Kun sitten saatiin poika patistettua pohjalliset säännölliseen käyttöön, jalkojen kivut hellittivät, eikä leikkaukseen tarvinnut turvautua.
Ikänsä kaveri kuitenkin on se lättäjalkainen mies, mutta menipä tuo armeijakin ilman mitään suurempia ongelmia. Toki omat tukipohjalliset aina käytössä- Operaatiolättäjalka
Hyvä kuulla, että teillä pohjalliset auttoivat asiaan. Meillä olivat pojalla myös pohjalliset käytössä toista vuotta ja ne ehkä hetken helpottivat asiaa, mutta eivät vieneet kipuja ja särkyjä. Nämä asiat ovat niin yksilöllisiä. Pääasia, että vaivoihin puututaan, että ne eivät estä lapsien&aikuisien normaalien asioiden tekemistä. Meidän tapauksessa jalat ovat vaikuttaneet esim.pojan urheiluun, joka on ollut viimeisen vuoden todella vähäistä ja vaikuttanut jo sitäkin ennen. Vähän vaikeaa on ollut patiskaa poikaa urheilemaan, kun jalat ovat kipuilleet jo normaaleista koulumatkoistakin. Jalat ovat olleet myös kömpelöt eikä niillä ole pystynyt kunnolla juoksemaan. Lääkäri sanoi, että se on kuin kävelisi/juoksisi lötköllä jalalla, joka ei tue. Katsotaan nyt, jos pojan saisi uudestaan innostumaan jostain urheilusta, kun päästään kivuista eroon. Poika on pelannut sulkapalloa ja suunnistanut.
Nyt pojalla on ollut kipsi melkeinpä kuusi viikkoa ja kipsin poisto on ensi viikolla ( ja jalan kuvaus), jonka jälkeen alkaa fysioterapia. Ensimmäiset pari viikkoa jalassa oli kipuja, mutta sen jälkeen poika ei ole varsinaisia kipuja valitellut.
No tämä on vasta osa 1, kun toisen jalan operaatio on näillä näkymin talvella. Talvella kipsin kanssa liikkuminen onkin sitten jo toinen juttu, kun pitää käydä koulussa ja on liukasta. Jokusen kerran poika kaatui tänä kesänä, kun rappuset/maa tms.oli liukas sateesta ja kepit lipesivät.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1761530
Muistakaa pojat tämä.
Mies joka haluaa naisen, löytää keinon. Ei epäröi eikä hämmennä. Tekee kaiken eteenne.96736En ehkä onnistu siinä
Kovasti minä yritän näyttää kauniilta, vain sinua varten, mutta en taida onnistua siinä.58725Muhun rakastuu kaikki naiset, mut mä en rakastu niihin
Mun vaatimustaso on 10+ Mut mua tavottelee 7+ naiset203588- 48536
- 126536
- 37526
Pahoin pelkään nainen
että pidät minua epäempaattisena, itsekeskeisenä, narsistisena ja kylmänä ihmisenä. Oletko koskaan ajatellut, että minus50518Viesti jonka haluaisit lähettää...
hänelle. Onko jokin pieni tunniste jonka vain te tiedätte. Onko naiselta miehelle tai toisinpäin, joku joku päivämäärä15500- 25483