RAKASTUMINEN VIE JÄRJEN

Tutkiskelija väittäisi mielellään, että sinulla on serotoniinin puutostila aivan ilmeinen.
Sen näkyvimpiä oireita on arvostelukyvyn puute.
Olet suuressa vaarassa rakastua ihaillen rajattomasti sitä johon olet silmittömästi rakastunut ja pyrit epätoivoisesti valloittamaan häntä.
Olisi hyvä, jos sinulla fenyylietyyliamiini lisääntyisi.
Se on amfetamiinia muistuttava hormooni, joka lisää mielihyvän tunnetta !

tutkiskelija kirjoitti:

Tutkiskelija väittäisi mielellään, että sinulla on serotoniinin puutostila aivan ilmeinen.
Sen näkyvimpiä oireita on arvostelukyvyn puute.
Olet suuressa vaarassa rakastua ihaillen rajattomasti sitä johon olet silmittömästi rakastunut ja pyrit epätoivoisesti valloittamaan häntä.
Olisi hyvä, jos sinulla fenyylietyyliamiini lisääntyisi.
Se on amfetamiinia muistuttava hormooni, joka lisää mielihyvän tunnetta !

Jäi tuossa kertomatta, että tuon fenyylietyyliamiinin lisääntymisen huomaat helposti itsessäsi tai ihastuksesi kohteessa kun sinun tai/ja hänen poskensa alkavat punottaa....

tutkiskelija kirjoitti:

Jäi tuossa kertomatta, että tuon fenyylietyyliamiinin lisääntymisen huomaat helposti itsessäsi tai ihastuksesi kohteessa kun sinun tai/ja hänen poskensa alkavat punottaa....

kaidepuu kirjottaa hyvin mielenkiintosesta aihe esta. täs iäs on jo puolueeton tarkastelemaa rakastumisesta, ko ei ole pelkoo jären menettämisestä:))

minnuu kiehtoo kovast tuo kemiaallinen tapahtuma ihmises jonka rakastumisen saap aikaseks.
minul ei ole koskaa olt kovin suurta tuota fenyylietyyliaminiinin eritystä.:)) oon vaa rakastant kaikkia ja kaikennäköstä rauhallissee tahtii,ilman tunneryöpsähtyksii.
en ole saant amfetamiinin kaltasta huumetta rakastamisesta.

rakastumisen tunne on mielenkiintonen, mikä siin on, et toine ihminen voip saaha toisen ihmisen hormoonit hyrräämää niin rajusti ja toisilla s tapahtuu viel ensi silmäyksellä.

surun tunteen ymmärtää se ko tullee ylleensä jonkii menettämisestä, mutta rakastuminen ko tullee tyhjästä.

mutta kyl minulkii hormoonit viel ellää, mutta siin pittää panna jottain suuhun:))

puhun tässä viel samal kahvin vaikutuksest,siin vissii jyllää samat aineet mitä mainitset rakastuneena. mie juon hyvin harvoin kohvii. täs yks päivä ko toivo keitti kahvit, aattelin juua kupin seurana.

ei kauaa mänt,ko minul tuli taas kova tekemisen into, semmonen on tapahtunt enneki.
minun tekkee mieli tehhä jottain luovaa, maalata taulu vaikken ole ikänä maalant,kaivelen vanhoi lankoja essii ja suunnittelen kutomista,mietin josko hankkisin uuvet kangaspuut,ko entiset annoin pois.

tämä kahvin serotoniini ja amfetamiini vaikuttaa minus tunnin verran ,sitte taiteilijan sielu männee menojaa.noita aineita vissii kahviskii on ko saavat niin huumavan ja onnellisen luovuuten tunteen aikaseks.

aatella ja ihmiset juo kahvii joka päivä, toiset viel kymmenii kuppia. kyllä hyö on päivät päästää huumattuna.
en tykkää erikoisemmin kahvin mausta ja jo tuon hurmion takkiikin pittää olla malttii kahvin kanssa,se jos kestäs pitempää saattasin alkaa tekoihin,mihin minust ei kuitenkaa ole.

rakastumista ei ihmisten tarvii varroo, vaik siin hormooni peräset huumeet jyllääkin, sitä nyt ei kuitenkaa tapahu kaikilla yhtä aikaa, että koko kansa kerralla menettäs järkensä;))
paljon terveisiä kaikille toivoo lyyli

señora lyyli kirjoitti:

kaidepuu kirjottaa hyvin mielenkiintosesta aihe esta. täs iäs on jo puolueeton tarkastelemaa rakastumisesta, ko ei ole pelkoo jären menettämisestä:))

minnuu kiehtoo kovast tuo kemiaallinen tapahtuma ihmises jonka rakastumisen saap aikaseks.
minul ei ole koskaa olt kovin suurta tuota fenyylietyyliaminiinin eritystä.:)) oon vaa rakastant kaikkia ja kaikennäköstä rauhallissee tahtii,ilman tunneryöpsähtyksii.
en ole saant amfetamiinin kaltasta huumetta rakastamisesta.

rakastumisen tunne on mielenkiintonen, mikä siin on, et toine ihminen voip saaha toisen ihmisen hormoonit hyrräämää niin rajusti ja toisilla s tapahtuu viel ensi silmäyksellä.

surun tunteen ymmärtää se ko tullee ylleensä jonkii menettämisestä, mutta rakastuminen ko tullee tyhjästä.

mutta kyl minulkii hormoonit viel ellää, mutta siin pittää panna jottain suuhun:))

puhun tässä viel samal kahvin vaikutuksest,siin vissii jyllää samat aineet mitä mainitset rakastuneena. mie juon hyvin harvoin kohvii. täs yks päivä ko toivo keitti kahvit, aattelin juua kupin seurana.

ei kauaa mänt,ko minul tuli taas kova tekemisen into, semmonen on tapahtunt enneki.
minun tekkee mieli tehhä jottain luovaa, maalata taulu vaikken ole ikänä maalant,kaivelen vanhoi lankoja essii ja suunnittelen kutomista,mietin josko hankkisin uuvet kangaspuut,ko entiset annoin pois.

tämä kahvin serotoniini ja amfetamiini vaikuttaa minus tunnin verran ,sitte taiteilijan sielu männee menojaa.noita aineita vissii kahviskii on ko saavat niin huumavan ja onnellisen luovuuten tunteen aikaseks.

aatella ja ihmiset juo kahvii joka päivä, toiset viel kymmenii kuppia. kyllä hyö on päivät päästää huumattuna.
en tykkää erikoisemmin kahvin mausta ja jo tuon hurmion takkiikin pittää olla malttii kahvin kanssa,se jos kestäs pitempää saattasin alkaa tekoihin,mihin minust ei kuitenkaa ole.

rakastumista ei ihmisten tarvii varroo, vaik siin hormooni peräset huumeet jyllääkin, sitä nyt ei kuitenkaa tapahu kaikilla yhtä aikaa, että koko kansa kerralla menettäs järkensä;))
paljon terveisiä kaikille toivoo lyyli

Senora Lyyli !
Arvaapa vaan kuinka minun hormoonini alkoivat hyrrätä kun luin kirjoituksesi - "voi hyvät hyssykät" kuten Ansku aloitti viime vuoden alussa erään keskustelun.
Kalaöljyä meille annettiin lapsena. Helena taisi viimeksi siitä kertoa naapuripalstalla. Nykytutkimuksen mukaan se auttaa yllättävän moniin
asioihin. Muistissani on, että apua olisi tuohon seksuaalisen elämänkin vireyteen. En vain löytänyt tähän hätään siitä mitään tietoa.
Senora, luulen Sinun kuin meidän kaikkien hormoonien hyrräävän ja usein alkavan "kehräämään" kuin kissakin kun vain alamme silittelemään hieman myötäkarvaan.
Tuo silittäminen saattaa olla muutama sana palstakeskustelussa
- uskotko, että minäkin osaan "hyrrätä....?"

Pidämme joitain asioita niin itsestään selvinä, ettemme vaivaudu tutustumaan niihin sen kummemmin.
Vitsailemme piirrellen "hämähäkkiä väärinpäin"
huomaamatta mikä on todellisuus.
Erään hämähäkkilajin naaraa ovat sata kertaa suurempia kuin koiraat. Miten niitten rakkauselämä
sujunee kun koiraan sukupuolielinpari on viidennes sen painosta.
- Kas, koiras silpoo itseltään toisen ja pääsee näin ketträmmin naaraan luo ja onnistuu.
- Mitäpä emme me uroot tekisi seksin nautinnon saamiseksi ?
Rukoilijasirkkauroon parittelu jää sen ainoaksi ja viimeiseksi kokemukseksi tässä maailmassa
- naaras tappaa parittelukumppaninsa !

Mielestäni se vaatii tieteellisen tutkinan ja olenkin siitä eri mieltä.

tutkiskelija kirjoitti:

Tutkiskelija väittäisi mielellään, että sinulla on serotoniinin puutostila aivan ilmeinen.
Sen näkyvimpiä oireita on arvostelukyvyn puute.
Olet suuressa vaarassa rakastua ihaillen rajattomasti sitä johon olet silmittömästi rakastunut ja pyrit epätoivoisesti valloittamaan häntä.
Olisi hyvä, jos sinulla fenyylietyyliamiini lisääntyisi.
Se on amfetamiinia muistuttava hormooni, joka lisää mielihyvän tunnetta !

serotoniinin puute ? Outo sivistys sana. Miten se sopii tähän yhteyteen ? Voitko hiukan valaista lisää ?

tutkiskelija kirjoitti:

Jäi tuossa kertomatta, että tuon fenyylietyyliamiinin lisääntymisen huomaat helposti itsessäsi tai ihastuksesi kohteessa kun sinun tai/ja hänen poskensa alkavat punottaa....

Onko nyt kysymyksessä jokin muovimaton hoito aine?
Kylläpäs sinä muuten käytät näitä hienoja sanoja koppavasti.

señora lyyli kirjoitti:

kaidepuu kirjottaa hyvin mielenkiintosesta aihe esta. täs iäs on jo puolueeton tarkastelemaa rakastumisesta, ko ei ole pelkoo jären menettämisestä:))

minnuu kiehtoo kovast tuo kemiaallinen tapahtuma ihmises jonka rakastumisen saap aikaseks.
minul ei ole koskaa olt kovin suurta tuota fenyylietyyliaminiinin eritystä.:)) oon vaa rakastant kaikkia ja kaikennäköstä rauhallissee tahtii,ilman tunneryöpsähtyksii.
en ole saant amfetamiinin kaltasta huumetta rakastamisesta.

rakastumisen tunne on mielenkiintonen, mikä siin on, et toine ihminen voip saaha toisen ihmisen hormoonit hyrräämää niin rajusti ja toisilla s tapahtuu viel ensi silmäyksellä.

surun tunteen ymmärtää se ko tullee ylleensä jonkii menettämisestä, mutta rakastuminen ko tullee tyhjästä.

mutta kyl minulkii hormoonit viel ellää, mutta siin pittää panna jottain suuhun:))

puhun tässä viel samal kahvin vaikutuksest,siin vissii jyllää samat aineet mitä mainitset rakastuneena. mie juon hyvin harvoin kohvii. täs yks päivä ko toivo keitti kahvit, aattelin juua kupin seurana.

ei kauaa mänt,ko minul tuli taas kova tekemisen into, semmonen on tapahtunt enneki.
minun tekkee mieli tehhä jottain luovaa, maalata taulu vaikken ole ikänä maalant,kaivelen vanhoi lankoja essii ja suunnittelen kutomista,mietin josko hankkisin uuvet kangaspuut,ko entiset annoin pois.

tämä kahvin serotoniini ja amfetamiini vaikuttaa minus tunnin verran ,sitte taiteilijan sielu männee menojaa.noita aineita vissii kahviskii on ko saavat niin huumavan ja onnellisen luovuuten tunteen aikaseks.

aatella ja ihmiset juo kahvii joka päivä, toiset viel kymmenii kuppia. kyllä hyö on päivät päästää huumattuna.
en tykkää erikoisemmin kahvin mausta ja jo tuon hurmion takkiikin pittää olla malttii kahvin kanssa,se jos kestäs pitempää saattasin alkaa tekoihin,mihin minust ei kuitenkaa ole.

rakastumista ei ihmisten tarvii varroo, vaik siin hormooni peräset huumeet jyllääkin, sitä nyt ei kuitenkaa tapahu kaikilla yhtä aikaa, että koko kansa kerralla menettäs järkensä;))
paljon terveisiä kaikille toivoo lyyli

Ompas taas pitkä ruikautus. Ei millään jaksa edes alkaa lukemaan.

tutkiskelija kirjoitti:

Senora Lyyli !
Arvaapa vaan kuinka minun hormoonini alkoivat hyrrätä kun luin kirjoituksesi - "voi hyvät hyssykät" kuten Ansku aloitti viime vuoden alussa erään keskustelun.
Kalaöljyä meille annettiin lapsena. Helena taisi viimeksi siitä kertoa naapuripalstalla. Nykytutkimuksen mukaan se auttaa yllättävän moniin
asioihin. Muistissani on, että apua olisi tuohon seksuaalisen elämänkin vireyteen. En vain löytänyt tähän hätään siitä mitään tietoa.
Senora, luulen Sinun kuin meidän kaikkien hormoonien hyrräävän ja usein alkavan "kehräämään" kuin kissakin kun vain alamme silittelemään hieman myötäkarvaan.
Tuo silittäminen saattaa olla muutama sana palstakeskustelussa
- uskotko, että minäkin osaan "hyrrätä....?"

Eikös ollut kalan maksaöljyä. Sitähän väkisin syötettiin kansakoulussa.

hutkiskelija kirjoitti:

serotoniinin puute ? Outo sivistys sana. Miten se sopii tähän yhteyteen ? Voitko hiukan valaista lisää ?

Serotoniini on keskushermostossa esiintyvä ja verihiutaleista vapautuva, verisuonia supistava aine.

Serotoniinista kerrotaan monissa linkeissä. "www.tohtori" kertoo jojonkin verran ja siitäkin löytyy sitten useita uusia linkkejä.

http://www.tohtori.fi/termi.php3?terID=6781&termit=serotoniini

señora lyyli kirjoitti:

kaidepuu kirjottaa hyvin mielenkiintosesta aihe esta. täs iäs on jo puolueeton tarkastelemaa rakastumisesta, ko ei ole pelkoo jären menettämisestä:))

minnuu kiehtoo kovast tuo kemiaallinen tapahtuma ihmises jonka rakastumisen saap aikaseks.
minul ei ole koskaa olt kovin suurta tuota fenyylietyyliaminiinin eritystä.:)) oon vaa rakastant kaikkia ja kaikennäköstä rauhallissee tahtii,ilman tunneryöpsähtyksii.
en ole saant amfetamiinin kaltasta huumetta rakastamisesta.

rakastumisen tunne on mielenkiintonen, mikä siin on, et toine ihminen voip saaha toisen ihmisen hormoonit hyrräämää niin rajusti ja toisilla s tapahtuu viel ensi silmäyksellä.

surun tunteen ymmärtää se ko tullee ylleensä jonkii menettämisestä, mutta rakastuminen ko tullee tyhjästä.

mutta kyl minulkii hormoonit viel ellää, mutta siin pittää panna jottain suuhun:))

puhun tässä viel samal kahvin vaikutuksest,siin vissii jyllää samat aineet mitä mainitset rakastuneena. mie juon hyvin harvoin kohvii. täs yks päivä ko toivo keitti kahvit, aattelin juua kupin seurana.

ei kauaa mänt,ko minul tuli taas kova tekemisen into, semmonen on tapahtunt enneki.
minun tekkee mieli tehhä jottain luovaa, maalata taulu vaikken ole ikänä maalant,kaivelen vanhoi lankoja essii ja suunnittelen kutomista,mietin josko hankkisin uuvet kangaspuut,ko entiset annoin pois.

tämä kahvin serotoniini ja amfetamiini vaikuttaa minus tunnin verran ,sitte taiteilijan sielu männee menojaa.noita aineita vissii kahviskii on ko saavat niin huumavan ja onnellisen luovuuten tunteen aikaseks.

aatella ja ihmiset juo kahvii joka päivä, toiset viel kymmenii kuppia. kyllä hyö on päivät päästää huumattuna.
en tykkää erikoisemmin kahvin mausta ja jo tuon hurmion takkiikin pittää olla malttii kahvin kanssa,se jos kestäs pitempää saattasin alkaa tekoihin,mihin minust ei kuitenkaa ole.

rakastumista ei ihmisten tarvii varroo, vaik siin hormooni peräset huumeet jyllääkin, sitä nyt ei kuitenkaa tapahu kaikilla yhtä aikaa, että koko kansa kerralla menettäs järkensä;))
paljon terveisiä kaikille toivoo lyyli

Palaan usein lukemaan uudelleen kirjoituksiasi.
Usein ne avautuvat vähitellen kuten aikanaan
totesin ollessani teatterissa katsomassa esitystä.
Näytelmän käsikirjoituksen tekijä, hyvä ystäväni tuli vastaani näytöksen loputtua kysyen, mitä pidin hänen näytelmästään.
- Hm... minun pitää tulla katsomaan se uudelleen...

Lueskelen paljon rakkaiksi tulleita vanhoja kirjoja. Overstreetin pariskunnan puolen vuosisataa sitten ilmestnyt "Ihmissuhteemme"
on eräs tällainen.
Esipuheessa oli mielenkiintoinen mietelmä:

"Vanhuus on suurenmoinen asia,
kunhan ihminen vain ei ole unohtanut,
millaista on aloittaminen."/Martin Buber

Kirjantekijäin lisäykseen;
"On suurenmoista, että olemme saaneet ystäviä,
jotka auttavat meitä aloittamaan uudelleen",
on minunkin helppo yhtyä.

Minusta mies rakastaa silmillään ja ihastuu ulkonäköön. Nainen taas tunteella kokonaisvaltaisesti.

akaton kirjoitti:

Minusta mies rakastaa silmillään ja ihastuu ulkonäköön. Nainen taas tunteella kokonaisvaltaisesti.

"Yleisesti tunnetaan hajuaineiden vaikutus parinvalinnassa, minkä vuoksi hajuaisti mielletään primitiiviseksi." YO 2/05 Herlin/Visapää artikkelissa, jonka otsikkona on "Kielenhaju"
He lainaavat Patrick Sûskindin romaania Parfyymi näin:
"Tuoksun mahtavaa voimaa ei voi torjua, se tunkeutuu meihin samalla tavoin kuin hengitysilma tunkeutuu keuhkoihimme, se täyttää meidät kokonaan, eikä sitä vastaan ole mitään keinoa."

Näistä hajuista myönnettiin tutkijoille Nobel-palkinto viime vuopden lopulla. Taisin kertoilla aikanaan asiasta myös täällä' palstoillakin.

ai sekö onkin sitä kun tahtovat nuot pölyt jäädä näkösälle. Mutta uskon sinua.Olen sieluani myöten rakastunut ihanaan nuorehkoon mieheen.
Miehen katse upotaa minut meren syvyyksiin ja kosketus on polttava salamanisku.Hänen läheisyys saa minut värisemään kuin haavanlehti.

akaton kirjoitti:

Minusta mies rakastaa silmillään ja ihastuu ulkonäköön. Nainen taas tunteella kokonaisvaltaisesti.

tuo on aivan totta... silmistä sen näkee

vanhanakin rakastava kirjoitti:

ai sekö onkin sitä kun tahtovat nuot pölyt jäädä näkösälle. Mutta uskon sinua.Olen sieluani myöten rakastunut ihanaan nuorehkoon mieheen.
Miehen katse upotaa minut meren syvyyksiin ja kosketus on polttava salamanisku.Hänen läheisyys saa minut värisemään kuin haavanlehti.

Olenkuullu ennenkin tuosta.
Puhuvat oidipus-kompleksista ?
Miten lienee laitasi ?

ukoton kirjoitti:

tuo on aivan totta... silmistä sen näkee

Ihmettelen usein sitä mihin ikääntyvät naiset silmiään käyttävät? Kun palstoilla tuo näkyyvain asioissa joista he kirjoittavatja kuinka vastaavat niin huolestuneena seurailen.
Voi niitä ukkoraasuja millaiseen liemeenovat itsensä saattaneet kun ovat katselleet liian syvälle silmiin sinisiin tai uskoneet laulun sanoja; "..oi tummat silmät loistakaa....."

vanhanakin rakastava kirjoitti:

ai sekö onkin sitä kun tahtovat nuot pölyt jäädä näkösälle. Mutta uskon sinua.Olen sieluani myöten rakastunut ihanaan nuorehkoon mieheen.
Miehen katse upotaa minut meren syvyyksiin ja kosketus on polttava salamanisku.Hänen läheisyys saa minut värisemään kuin haavanlehti.

Joskoon viel lirahtaa hiukka pöksyihinkin.

Eiköön se ole niin jos menee oikein vinoksi, niin voi kupsahtaa kumoon.

ukoton kirjoitti:

tuo on aivan totta... silmistä sen näkee

Täytyy vaan pitää huolta, ettei silmissä ole rähmää.

tutkiskelija kirjoitti:

Ihmettelen usein sitä mihin ikääntyvät naiset silmiään käyttävät? Kun palstoilla tuo näkyyvain asioissa joista he kirjoittavatja kuinka vastaavat niin huolestuneena seurailen.
Voi niitä ukkoraasuja millaiseen liemeenovat itsensä saattaneet kun ovat katselleet liian syvälle silmiin sinisiin tai uskoneet laulun sanoja; "..oi tummat silmät loistakaa....."

Kyllä loiste sammuu, kun ukko vetäsee nyrkillä silmään.

hutkiskelija kirjoitti:

Täytyy vaan pitää huolta, ettei silmissä ole rähmää.

Toisaalla naapuripalstallakin ( 70) kerron kirjoittajain oikeuksista ja velvollisuuksista tässä asiassa. Kun vihjaat "rähmästä" niin olisi suotavaa kertoa asiat asioina.

Yhteystietosi antamalla meilaten, ei henkilötietoja välttämättä, vaan nimen, jolla ruusunen noudetaan sekä kukkakaupan puhelinnumero
riittää.

Virtuaaliruusuja toki laittanemme, mutta kun niihin on jo muutamat kyllästyneet niin sitten kun löytyy joku uusi hauska linkki.
Kiitos korjauksestasi.

Rakasta kärsi ja unhoita se on määräys kohtalon,kerrotaan erääsäkin laulusa ,minä olen rakastunu monen kerran,vaan en ole parisuhteesa elänyt kuin yhen kansa,se suhde jatku nii kauan kui kummppanin hautaan saattelin,se ol ihan aito oikee rakkaus tarina jot kesti 45 vuotta.enkä päivääkään vaihtas poies.

oinasmummeli kirjoitti:

Rakasta kärsi ja unhoita se on määräys kohtalon,kerrotaan erääsäkin laulusa ,minä olen rakastunu monen kerran,vaan en ole parisuhteesa elänyt kuin yhen kansa,se suhde jatku nii kauan kui kummppanin hautaan saattelin,se ol ihan aito oikee rakkaus tarina jot kesti 45 vuotta.enkä päivääkään vaihtas poies.

Oinas-paappa olen ja pari lastani myös niissä merkeissä, nyt tulossa pari oinasta lisää joten puoli tusinaa sitä täälläkin....
En toki noista horoskoopeista mitään ymmärrä -
"jäidentuomia" sanottiin kotipuolessa ennen....

On muuten miellyttävää tavata pitkän ja sopuisan avioliiton eläneitä ihmisiä.
"Kun se on parasta ollut niin se on työtä ja tuskaa ollut". Me kaikki emme erinäisistä syistä
osaa elää niin kuin hyvä on.
Kone ei avaa profiilisivuasi jotta voisin tutustua siihen.

...kauan vätkytellä tässä iässä, muuten ajaa aika ohi ja kuolla kupsahtaa. Ja kanattaako edes mitään sitoumuksia tehdä, kait kelpaa muuten hassutella, ne kellä lupa siihen on.

*Nainen* kirjoitti:

...kauan vätkytellä tässä iässä, muuten ajaa aika ohi ja kuolla kupsahtaa. Ja kanattaako edes mitään sitoumuksia tehdä, kait kelpaa muuten hassutella, ne kellä lupa siihen on.

Se pelkää yksinäisyyttä, joka arvaa joutuvansa huonoon seuraan.

tutkiskelija kirjoitti:

Se pelkää yksinäisyyttä, joka arvaa joutuvansa huonoon seuraan.

on huonoon seuraan lukeutuvia.

Paljon kirjoitti:

on huonoon seuraan lukeutuvia.

Tuskin olemme milloinkaan niin tyytyväisiä itseemme,
että voisimme paljastaa itsemme ihan kokonaan ?

- Omalle rakkaalleme tuskin itsellemmekään?

tutkiskelija kirjoitti:

Tuskin olemme milloinkaan niin tyytyväisiä itseemme,
että voisimme paljastaa itsemme ihan kokonaan ?

- Omalle rakkaalleme tuskin itsellemmekään?

Iltalehden Helmi-liitteessä oli 23. päivä keskiviikkona aiheena Antautunut nainen. Lehden mukaan Amerikkalainen Laura Doyle, The Surrendered Wife (Antautunut vaimo) -kirjan kirjoittaja sanoo, että avioliittojen päällimmäinen ongelma yhteiskunnassamme olemme me, naiset.


Ei siksi, että saatamme joskus päätyä valitsemaan kumppanimme heppoisin perustein tai lankeamaan renttuihin, vaan siksi, että nalkutamme ja natkutamme.....

tutkiskelija kirjoitti:

Oinas-paappa olen ja pari lastani myös niissä merkeissä, nyt tulossa pari oinasta lisää joten puoli tusinaa sitä täälläkin....
En toki noista horoskoopeista mitään ymmärrä -
"jäidentuomia" sanottiin kotipuolessa ennen....

On muuten miellyttävää tavata pitkän ja sopuisan avioliiton eläneitä ihmisiä.
"Kun se on parasta ollut niin se on työtä ja tuskaa ollut". Me kaikki emme erinäisistä syistä
osaa elää niin kuin hyvä on.
Kone ei avaa profiilisivuasi jotta voisin tutustua siihen.

Merkillistä, että me ihmiset emme useinkaan ymmärrä toistemme lähettämiä singaaleja.
Erään ystäväni kanssa keskustelimme juuri asioista hyvinkin laajasti.
Tuo hyökyaalto tuli jälleen esiin, ihmiset eivä osanneet reagoida asiaan. Eläimille ei ollut asioista kouluissa puhuttu, mutta tiedämme niitten paenneen ilmeisesti tietäen ja aavistaen tulevan tuhon.
Me ihmiset emme osaa edes aina ihmetellä eläinten lähettämiä viestejä. Kuin ihmeinä seuraamme tv-ohjelmaa, jossa joku kertoo luonnonilmiöistä päättelevän säitä jopa ensi kesään ja kauemmaksikin. Onko nyt luottamus mennyt povareihin, puhemiehiin ja muihin naittajiin kun parisuhteen muodostamisessakin alamme luottaa enemmän koneisiin?

Helmi/Iltalehti kirjoitti:

Iltalehden Helmi-liitteessä oli 23. päivä keskiviikkona aiheena Antautunut nainen. Lehden mukaan Amerikkalainen Laura Doyle, The Surrendered Wife (Antautunut vaimo) -kirjan kirjoittaja sanoo, että avioliittojen päällimmäinen ongelma yhteiskunnassamme olemme me, naiset.


Ei siksi, että saatamme joskus päätyä valitsemaan kumppanimme heppoisin perustein tai lankeamaan renttuihin, vaan siksi, että nalkutamme ja natkutamme.....

Minäkin availen usein näitä IL:n "Helmi"-sivuja. Hämmästelen usein kun huomaan niiden olevan todella hyvällä ammattitaidolla koostettuja.
Näihin parisuhdeasioihinkin siellä näyttää olevan jopa muitakin avaamisen arvoisia sivuja toisin kuin nämä "tutkiskelijan" höpinät.
Minäkään en viitsisi näitä availla uudelleen !

Kunhan et vain olisi juuri se viehättävä Leppäsen Aune, johon sain nuorena tutustua, taisin jopa hieman ihastuakin.
En näillä "matelijan aivoillani" kykene enää muistamaan -pitäisi kollata tuota arkistoa. Siitä lienee aikaa kohta puoli vuosisataa ja taisi olla vain joku yhden illan ihastus, kumpi ihastui jos ihastui - muistatko sinä ?

Onko muuten kukaan koskaan todella ihastunutkaan saati rakastunut tutkiskelijaan tai velj-miehiini ?

Ei ainakaan kukaan palstalainen - en kuitenkaanmenisi vannomaan ?

tutkiskelija kirjoitti:

Kunhan et vain olisi juuri se viehättävä Leppäsen Aune, johon sain nuorena tutustua, taisin jopa hieman ihastuakin.
En näillä "matelijan aivoillani" kykene enää muistamaan -pitäisi kollata tuota arkistoa. Siitä lienee aikaa kohta puoli vuosisataa ja taisi olla vain joku yhden illan ihastus, kumpi ihastui jos ihastui - muistatko sinä ?

Onko muuten kukaan koskaan todella ihastunutkaan saati rakastunut tutkiskelijaan tai velj-miehiini ?

Ei ainakaan kukaan palstalainen - en kuitenkaanmenisi vannomaan ?

Minä se olen! Joko viimein löysimme toisemme, kaikkien näiden vuosien jälkeen.

Suuteloin sinua tervehdin ja kaiholla odotan tapaamista, sinä lutusista lutusin.

SUUTELO!

Leppäsen Aune kirjoitti:

Minä se olen! Joko viimein löysimme toisemme, kaikkien näiden vuosien jälkeen.

Suuteloin sinua tervehdin ja kaiholla odotan tapaamista, sinä lutusista lutusin.

SUUTELO!

5.2.03 tulin mukaan palstoille hiljaisemman kauden jälkeen - en asumaan enkä jäämään.
Aiemminkin toki silloin tällöin.
Ruuneperinpäivänä 5.2.03 keskustelimme tähän tapaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000016&conference=563&posting=21500000000228891

Mahdoitko olla mukana ?

tutkiskelija kirjoitti:

5.2.03 tulin mukaan palstoille hiljaisemman kauden jälkeen - en asumaan enkä jäämään.
Aiemminkin toki silloin tällöin.
Ruuneperinpäivänä 5.2.03 keskustelimme tähän tapaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000016&conference=563&posting=21500000000228891

Mahdoitko olla mukana ?

Kovin mielellämme fiktiot muuttuvat faktoiksi kun niitä tarpeeksi toistetaan. Tuon esiin tuon Runebergin torttujen tarinana jälleen kun toisaalla sekin useissa puheenvuoroissa kerrotaan
hieman totuudesta poikkeavalla tavalla.
Fredrikalla ja J.L:lla ei tiettävästi ollut muuta
tekemistä torttujen kanssa kuin antoivat nimensä
ja söivät niitä mielellään kun joku niitä leipoi.
http://www.tonfisk-design.fi/Suomi/runebergin_torttu.html

Onnen huuma niin kuuma tuli tielleni lukioaikana.
Ah oliko se Harikka-teekkari, vuosien takaa joka sykähdytti, sai kesällä -58 hormoonit hyrräämään puolin ja toisin.
Letti suorana teekkarin selän takana koin vauhdin ja rakkauden tunteen samalla kertaa. Usein huomasin pitäväni hänestä kiinni liiankin tiukalla otteella. Teekkari nostatti mittarilukemaa maaseudun hiekkaisilla teillä, ei ollut suoja-asuista eikä kypäristä tietoakaan,nahkadrotsit oli sentään kummallakin, sellaista tunnetta kuin pelko ei ollut olemassakaan ainakaan meidän mielissä.

Välillä pysähdyttiin kioskille juomaan Portteria ja seinustalle harjoittelemaan suutelemista, muistan miten hän tiukalla otteella puristi minua rintaansa vasten jolloin puraisin häntä korvanlehdestä-rakkaudesta. Rakkaus oli meistä ihmeellistä vailla liiallista läheisyyttä.
Kesä kului Harikan penkillä liian nopeaan, kesätyömme samassa firmassa päättyi, oli aika palata opiskelupaikkoihimme.

10v sitten tavatessamme opinahjomme vuosijuhlissa, totesimme Harikka-rakkautemme olleen aitoa, ihmettelimme miksi tiemme kulki eri suuntiin, vaikka välillämme on edelleen hengenheimolaisuutta- tunteet siis kulkevat omia teitään. Joskus mietin oliko se Harikka vai teekkari johon ihastuin vai molemmat. V-58 ei jokapojalla ollut Harikkaa, aika oli silloin toinen.

Kirsikka kirjoitti:

Onnen huuma niin kuuma tuli tielleni lukioaikana.
Ah oliko se Harikka-teekkari, vuosien takaa joka sykähdytti, sai kesällä -58 hormoonit hyrräämään puolin ja toisin.
Letti suorana teekkarin selän takana koin vauhdin ja rakkauden tunteen samalla kertaa. Usein huomasin pitäväni hänestä kiinni liiankin tiukalla otteella. Teekkari nostatti mittarilukemaa maaseudun hiekkaisilla teillä, ei ollut suoja-asuista eikä kypäristä tietoakaan,nahkadrotsit oli sentään kummallakin, sellaista tunnetta kuin pelko ei ollut olemassakaan ainakaan meidän mielissä.

Välillä pysähdyttiin kioskille juomaan Portteria ja seinustalle harjoittelemaan suutelemista, muistan miten hän tiukalla otteella puristi minua rintaansa vasten jolloin puraisin häntä korvanlehdestä-rakkaudesta. Rakkaus oli meistä ihmeellistä vailla liiallista läheisyyttä.
Kesä kului Harikan penkillä liian nopeaan, kesätyömme samassa firmassa päättyi, oli aika palata opiskelupaikkoihimme.

10v sitten tavatessamme opinahjomme vuosijuhlissa, totesimme Harikka-rakkautemme olleen aitoa, ihmettelimme miksi tiemme kulki eri suuntiin, vaikka välillämme on edelleen hengenheimolaisuutta- tunteet siis kulkevat omia teitään. Joskus mietin oliko se Harikka vai teekkari johon ihastuin vai molemmat. V-58 ei jokapojalla ollut Harikkaa, aika oli silloin toinen.

Muistan kovin hyvin tuon ajan, josta Kirsikka kertoi. Serkkupojallani oli viiskymmentäluvun puoliväliss Harrikka. Kerran eräs vanha ukko oli tullut kotitieltään eteen ja väistäessään serkkupojat ojaan, jolloin toinen heistä joutui niskaansa potemaan sairaalaan. Kävimme katsomassa häntä maakunnan toisella laidalla. Tanssipaikka reittimme varrella ja minäkin tanssimaan ensi kertaa - laulusolistina oli Annikki Tähti, joka lauloi "ballaaria Olevinlinnasta" ja muutakin - kaverit tarjosivat tupakan - ensimmäinen Boston syttyi... Olin 27 vuotias kun ensi kerran omasta taskusta sytytin tupakan kotona.

Harley Davidsonin sivustoilla kävin muisellakseni niitten hintoja kun eräs isäntä äskettäin esitteli poikansa menopeliä, jolla oli hintaa pienen omakotitalon verran.
Käytettyjen Harley Bavidsonien listan ensimmäinen pyörä osoitte etten ole vallan väärässä muisteluksineni - hintaa oli 37.000 euroa.
- Rakkaus pitää olla palava kun katselee satojen pyörien kokoontumisajoa kesällä vaikkapa Kalajoen hiekkasärkillä !
Muodinmukainen ajoasukin mahtanee verottaa hieman kukkaroa ?

Mutta mitäpä ei kärsisi rakkaudestaan ?

tutkiskelija kirjoitti:

Muistan kovin hyvin tuon ajan, josta Kirsikka kertoi. Serkkupojallani oli viiskymmentäluvun puoliväliss Harrikka. Kerran eräs vanha ukko oli tullut kotitieltään eteen ja väistäessään serkkupojat ojaan, jolloin toinen heistä joutui niskaansa potemaan sairaalaan. Kävimme katsomassa häntä maakunnan toisella laidalla. Tanssipaikka reittimme varrella ja minäkin tanssimaan ensi kertaa - laulusolistina oli Annikki Tähti, joka lauloi "ballaaria Olevinlinnasta" ja muutakin - kaverit tarjosivat tupakan - ensimmäinen Boston syttyi... Olin 27 vuotias kun ensi kerran omasta taskusta sytytin tupakan kotona.

Harley Davidsonin sivustoilla kävin muisellakseni niitten hintoja kun eräs isäntä äskettäin esitteli poikansa menopeliä, jolla oli hintaa pienen omakotitalon verran.
Käytettyjen Harley Bavidsonien listan ensimmäinen pyörä osoitte etten ole vallan väärässä muisteluksineni - hintaa oli 37.000 euroa.
- Rakkaus pitää olla palava kun katselee satojen pyörien kokoontumisajoa kesällä vaikkapa Kalajoen hiekkasärkillä !
Muodinmukainen ajoasukin mahtanee verottaa hieman kukkaroa ?

Mutta mitäpä ei kärsisi rakkaudestaan ?

En ole aivan varma onko ensisilmäyksellä rakastuminen ihastusta vai voiko sitä sanoa rakkaudeksi jos se pääsee jatkumaan.
Itse luulen kokeneeni rakkautta ensisilmäyksellä joskus15 vuotta sitten. Ainakin ihminen jonka tapasin tuntui tutulta ,kuten olisimme tavanneet ennekin ja kaikki synkkasi yhteen.
Me molemmat vaan olimme jo tahoillamme naimisissa ja rakkaus piti jättää ystävyyden tasolle.
Tapasimme harvoin siitä syystä ja puhuimme sen sijaan puhelimessa paljon.Tämä rakkaus ystävyys suhde kesti vuosia.
Oma avioliittoon johtanut rakkauskin oli kyllä palavaa aikoinaan ja kestää yhä vieläkin.
Rakastuminen ja kyllä ihastuminenkin antaa valtavat voimavarat vaikka se olisi saaista tai muuten toteutumatonta. Muistaahan tuon teini-iän ...aina oli johonkin rakastunut tai ihastunut ja milloinkaan ei ollut ikävää.
Olen nähnyt ainakin yli 60 olevan rakkaudesta sekaaisin. se tuntuu vähän ehkä oudoltakin ,mutta ei kai ennen kuulumatonta. Lieneekö kuitenkaan yhtä sokeaa kuin ensirakkaus joka kuitekin taitaa olla se paras rakkaus ainakin muistoissa jos se on saanut vastakaikua. Mitä mieltä olet.

tutkiskelija kirjoitti:

Muistan kovin hyvin tuon ajan, josta Kirsikka kertoi. Serkkupojallani oli viiskymmentäluvun puoliväliss Harrikka. Kerran eräs vanha ukko oli tullut kotitieltään eteen ja väistäessään serkkupojat ojaan, jolloin toinen heistä joutui niskaansa potemaan sairaalaan. Kävimme katsomassa häntä maakunnan toisella laidalla. Tanssipaikka reittimme varrella ja minäkin tanssimaan ensi kertaa - laulusolistina oli Annikki Tähti, joka lauloi "ballaaria Olevinlinnasta" ja muutakin - kaverit tarjosivat tupakan - ensimmäinen Boston syttyi... Olin 27 vuotias kun ensi kerran omasta taskusta sytytin tupakan kotona.

Harley Davidsonin sivustoilla kävin muisellakseni niitten hintoja kun eräs isäntä äskettäin esitteli poikansa menopeliä, jolla oli hintaa pienen omakotitalon verran.
Käytettyjen Harley Bavidsonien listan ensimmäinen pyörä osoitte etten ole vallan väärässä muisteluksineni - hintaa oli 37.000 euroa.
- Rakkaus pitää olla palava kun katselee satojen pyörien kokoontumisajoa kesällä vaikkapa Kalajoen hiekkasärkillä !
Muodinmukainen ajoasukin mahtanee verottaa hieman kukkaroa ?

Mutta mitäpä ei kärsisi rakkaudestaan ?

Monessa perheessä ennen ja vielä nykyisinkin autosta tulee miehen morsian. Intissä sotamiehen morsian oli kait kivääri.

Nykyisinkin mies hoivaa, puunaa, huoltaa, pesee ja kiillottaa autoaan.
Miten muuten noitten "harrikkajengien" rakkauselämä?
Kovilla ampuvat usein toisiin jengeihin kuuluvia?
Tietääkö Kirsikka tai muut, oliko viiskytluvulla jo jengejä?

MUMMELI1 kirjoitti:

En ole aivan varma onko ensisilmäyksellä rakastuminen ihastusta vai voiko sitä sanoa rakkaudeksi jos se pääsee jatkumaan.
Itse luulen kokeneeni rakkautta ensisilmäyksellä joskus15 vuotta sitten. Ainakin ihminen jonka tapasin tuntui tutulta ,kuten olisimme tavanneet ennekin ja kaikki synkkasi yhteen.
Me molemmat vaan olimme jo tahoillamme naimisissa ja rakkaus piti jättää ystävyyden tasolle.
Tapasimme harvoin siitä syystä ja puhuimme sen sijaan puhelimessa paljon.Tämä rakkaus ystävyys suhde kesti vuosia.
Oma avioliittoon johtanut rakkauskin oli kyllä palavaa aikoinaan ja kestää yhä vieläkin.
Rakastuminen ja kyllä ihastuminenkin antaa valtavat voimavarat vaikka se olisi saaista tai muuten toteutumatonta. Muistaahan tuon teini-iän ...aina oli johonkin rakastunut tai ihastunut ja milloinkaan ei ollut ikävää.
Olen nähnyt ainakin yli 60 olevan rakkaudesta sekaaisin. se tuntuu vähän ehkä oudoltakin ,mutta ei kai ennen kuulumatonta. Lieneekö kuitenkaan yhtä sokeaa kuin ensirakkaus joka kuitekin taitaa olla se paras rakkaus ainakin muistoissa jos se on saanut vastakaikua. Mitä mieltä olet.

Voi kuinka ihanaa se rakastuminen olisikaan .
Nuo entiset rakkaudethan myllersivät tunteissa aivan tolkuttomasti.
Kyllä minullakin noita rakastumisia olisi joka vuodelle yksi jos alkaisi muistelemaan.
Oli se ihanaa kun toinenkin rakasti , mutta pelkkää tuskaa jos sattui olemaan yksipuolista.
Mutta näin jälkeenpäin muistaen kaikki tunteet jotka vivahtivatkin rakkauteen , olivat niitä parhaita elämän aaltoja.

Jospa vielä kerran........

Audi Torio kirjoitti:

Monessa perheessä ennen ja vielä nykyisinkin autosta tulee miehen morsian. Intissä sotamiehen morsian oli kait kivääri.

Nykyisinkin mies hoivaa, puunaa, huoltaa, pesee ja kiillottaa autoaan.
Miten muuten noitten "harrikkajengien" rakkauselämä?
Kovilla ampuvat usein toisiin jengeihin kuuluvia?
Tietääkö Kirsikka tai muut, oliko viiskytluvulla jo jengejä?

Päivän aloitus on yleensä kurkistus palstoille, mitä uutta, missä muodossa.
Muistelen -50 luvun loppupuolta, silloin en muista olleen mitään varsinaista moottoripyörä jengiä, koska yksinkertisesti niitä ei paljon ollut.
Poika joka sellaisen omisti oli tietysti kiinnostava. Samaan paikkaan pysähdyttäessä juttua riitti, saappaista Harrikoihin asti. Me tytöt juttelimme kaikesta taivaan ja maan välillä, tärkein asia oli poika ja pyörän merkki. Joitakin pikkupalavereita oli kioskeilla etenkin lauantai - sunnuntai iltaisin, myös lauantai oli 5t työpäivä. Kioskilla tapaamisaika oli vakiintunut noin 19 - 20 välillä, joskus ajelimme pienissä ryhmissä ja pysähdyimme milloin missäkin ja hauskaa oli vaikka suu ja nenä oli hiekkaa täysi.

MIkä on jäänyt mieleeni, pyörien omistajat olivat nuoria hyvin kunnollisiakavereita,tupakoimattomia ja raittiita. Portteri sen paikkakunnan virvoitusjuoma oli suosittua jotenkin Colan makuinen. Pojille pyörä oli maailman
tärkein asia, samoin tyttö takapenkillä oli välttämätön imagon nostattaja. Harvoin
tapasi yksinäistä pyöräilijää, oli hän niin suosittu tapaus.

Kirsikka kirjoitti:

Päivän aloitus on yleensä kurkistus palstoille, mitä uutta, missä muodossa.
Muistelen -50 luvun loppupuolta, silloin en muista olleen mitään varsinaista moottoripyörä jengiä, koska yksinkertisesti niitä ei paljon ollut.
Poika joka sellaisen omisti oli tietysti kiinnostava. Samaan paikkaan pysähdyttäessä juttua riitti, saappaista Harrikoihin asti. Me tytöt juttelimme kaikesta taivaan ja maan välillä, tärkein asia oli poika ja pyörän merkki. Joitakin pikkupalavereita oli kioskeilla etenkin lauantai - sunnuntai iltaisin, myös lauantai oli 5t työpäivä. Kioskilla tapaamisaika oli vakiintunut noin 19 - 20 välillä, joskus ajelimme pienissä ryhmissä ja pysähdyimme milloin missäkin ja hauskaa oli vaikka suu ja nenä oli hiekkaa täysi.

MIkä on jäänyt mieleeni, pyörien omistajat olivat nuoria hyvin kunnollisiakavereita,tupakoimattomia ja raittiita. Portteri sen paikkakunnan virvoitusjuoma oli suosittua jotenkin Colan makuinen. Pojille pyörä oli maailman
tärkein asia, samoin tyttö takapenkillä oli välttämätön imagon nostattaja. Harvoin
tapasi yksinäistä pyöräilijää, oli hän niin suosittu tapaus.

Katsoin tuossa 1951 MMM ja huomasin sodanjälkeisen pulan väistyvän. V. 1949 oli henkilöautoja kymmenen vuotta aiempaan päärään n. 2/3 eli parikymmentä tuhatta ja moottoripyöriä kahdeksatta tuhatta. Kirsikka on oikeassa kun sanoo olleen onnea saada poikaystävä, jolla oli moottoripyörä. Suomen kaikki henkilöautot olisivat olleet täynnä pelkästään edellisvuoden vauvoista - 1948 syntyi 108.000 lasta eli tuplasti
nykyiseen.

Ei se rakkaus ole prätkästä tai kaarasta kiinni
- vai mitä arvelette ?
Hetekassa moni sai alkunsa - selkävaivatkin ?

fiiuliN kirjoitti:

Voi kuinka ihanaa se rakastuminen olisikaan .
Nuo entiset rakkaudethan myllersivät tunteissa aivan tolkuttomasti.
Kyllä minullakin noita rakastumisia olisi joka vuodelle yksi jos alkaisi muistelemaan.
Oli se ihanaa kun toinenkin rakasti , mutta pelkkää tuskaa jos sattui olemaan yksipuolista.
Mutta näin jälkeenpäin muistaen kaikki tunteet jotka vivahtivatkin rakkauteen , olivat niitä parhaita elämän aaltoja.

Jospa vielä kerran........

Merkillisiä ajatuksia liikkuu päässämme.
Muistelen aikaa kun huomautinsinullejostain tekstistä. Tänäänkin olen jaellut niitä huomautuksia aika tavalla.
Olin juuri aikeissa vastata kirjarinaloittamaan keskusteluun, jossa hän kirjoitti mahtipontisesti J. L. Runebergista näin: "Suomen kiistaton runoilijakuningas". Mitenkähän tuo asia lienee ?
Kansallisrunoilijanakaan eivät kaikki häntä kovin mielellään lue.
Kirjoitin näistä palstoilla jokinaika sitten eikä tuo hänen juhlapäivänsä liene oikea aika arvostelujen esittämiseen. Saattoiolla aikanaan jonkunlainen kansallisuushengen nostattaja.
Itsearvostan Runebergin runoudessa vallan muita piirteitä kuin nuo "Vänrikki Stoolin tarinat"....


Tätä rakkaussuhdetta arvostan enemmän Fredrikan
takia -hänon niitä Naisia, joille Ruuneperin päivänä veisin ruusun. Nainen, joka todella rakasti miestään.
OlikohanJohan Ludvik eres Fredrikan rakkauden arvoinen - nykyaikana ei varmaan monikaan kestäisi aviopuolisonaan sellaista ilkimystä,
joka taisi olla melkoinen.....

Kaikkea sitä saa palstoilla lukea "kiistaton runoilijain kuningas...."

tutkiskelija kirjoitti:

Merkillisiä ajatuksia liikkuu päässämme.
Muistelen aikaa kun huomautinsinullejostain tekstistä. Tänäänkin olen jaellut niitä huomautuksia aika tavalla.
Olin juuri aikeissa vastata kirjarinaloittamaan keskusteluun, jossa hän kirjoitti mahtipontisesti J. L. Runebergista näin: "Suomen kiistaton runoilijakuningas". Mitenkähän tuo asia lienee ?
Kansallisrunoilijanakaan eivät kaikki häntä kovin mielellään lue.
Kirjoitin näistä palstoilla jokinaika sitten eikä tuo hänen juhlapäivänsä liene oikea aika arvostelujen esittämiseen. Saattoiolla aikanaan jonkunlainen kansallisuushengen nostattaja.
Itsearvostan Runebergin runoudessa vallan muita piirteitä kuin nuo "Vänrikki Stoolin tarinat"....


Tätä rakkaussuhdetta arvostan enemmän Fredrikan
takia -hänon niitä Naisia, joille Ruuneperin päivänä veisin ruusun. Nainen, joka todella rakasti miestään.
OlikohanJohan Ludvik eres Fredrikan rakkauden arvoinen - nykyaikana ei varmaan monikaan kestäisi aviopuolisonaan sellaista ilkimystä,
joka taisi olla melkoinen.....

Kaikkea sitä saa palstoilla lukea "kiistaton runoilijain kuningas...."

Kovin samanlaisia ajatuksia on tutkiskelijalla ja hajupojalla. Etsin kirjoituksen vuosi sitten.
Sen mukaan nykykirjailijat eivät noteeraa kovin korkealkle tuota, jonka kirjar kruunaa itsestäänselvänä runoilijaimme kuninkaana.
Onkohan se minun ja eräitten muittenkateutta vainen kun emme tunnusta ?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000016&conference=563&posting=22000000002295817#22000000002295817

kopsari kirjoitti:

Kovin samanlaisia ajatuksia on tutkiskelijalla ja hajupojalla. Etsin kirjoituksen vuosi sitten.
Sen mukaan nykykirjailijat eivät noteeraa kovin korkealkle tuota, jonka kirjar kruunaa itsestäänselvänä runoilijaimme kuninkaana.
Onkohan se minun ja eräitten muittenkateutta vainen kun emme tunnusta ?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000016&conference=563&posting=22000000002295817#22000000002295817

Eivät kaikki ole hajupojan lausuman takana.
Jokuhan totesi jo aikanaan, että toista rakastaessaan vihaa jotakuta toista.
Kumpi sitten on merkittävämpi ja antanut enemmän maamme kulttuurille?
On vain hyvä että "toinen tykkää äireestä ja toinen tyttärestä."
Urheilua tai missikisoja seuratessa tuntuu jauhojen
sekoittuvan niin vellin kuin puuronkin keitossa.

tutkiskelija kirjoitti:

Merkillisiä ajatuksia liikkuu päässämme.
Muistelen aikaa kun huomautinsinullejostain tekstistä. Tänäänkin olen jaellut niitä huomautuksia aika tavalla.
Olin juuri aikeissa vastata kirjarinaloittamaan keskusteluun, jossa hän kirjoitti mahtipontisesti J. L. Runebergista näin: "Suomen kiistaton runoilijakuningas". Mitenkähän tuo asia lienee ?
Kansallisrunoilijanakaan eivät kaikki häntä kovin mielellään lue.
Kirjoitin näistä palstoilla jokinaika sitten eikä tuo hänen juhlapäivänsä liene oikea aika arvostelujen esittämiseen. Saattoiolla aikanaan jonkunlainen kansallisuushengen nostattaja.
Itsearvostan Runebergin runoudessa vallan muita piirteitä kuin nuo "Vänrikki Stoolin tarinat"....


Tätä rakkaussuhdetta arvostan enemmän Fredrikan
takia -hänon niitä Naisia, joille Ruuneperin päivänä veisin ruusun. Nainen, joka todella rakasti miestään.
OlikohanJohan Ludvik eres Fredrikan rakkauden arvoinen - nykyaikana ei varmaan monikaan kestäisi aviopuolisonaan sellaista ilkimystä,
joka taisi olla melkoinen.....

Kaikkea sitä saa palstoilla lukea "kiistaton runoilijain kuningas...."

oikein tarkoitat tällä kirjoituksellasi, kerro....

--------------------------------------------------

Merkillistä mahtipontisuutta
Kirjoittanut: tutkiskelija 4.2.2005 klo 14.32

Merkillisiä ajatuksia liikkuu päässämme.
Muistelen aikaa kun huomautinsinullejostain tekstistä. Tänäänkin olen jaellut niitä huomautuksia aika tavalla.

fiiuliN kirjoitti:

oikein tarkoitat tällä kirjoituksellasi, kerro....

--------------------------------------------------

Merkillistä mahtipontisuutta
Kirjoittanut: tutkiskelija 4.2.2005 klo 14.32

Merkillisiä ajatuksia liikkuu päässämme.
Muistelen aikaa kun huomautinsinullejostain tekstistä. Tänäänkin olen jaellut niitä huomautuksia aika tavalla.

Olen lakannut ihmettelemästä sinua jo ajat sitten. Meidän ajatuksemme ovat täysin eri planeetoilta !

tutkiskelija kirjoitti:

Olen lakannut ihmettelemästä sinua jo ajat sitten. Meidän ajatuksemme ovat täysin eri planeetoilta !

Olen kanssasi aivan samaa mieltä.
Minä vaan en ole koskaan ihmetellytkään sinua
enkä ajatuksiasi.
Nehän kaikki ovat näkyvissä näillä palstoilla,
jos joku haluaa lukea.

fiiuliN kirjoitti:

Olen kanssasi aivan samaa mieltä.
Minä vaan en ole koskaan ihmetellytkään sinua
enkä ajatuksiasi.
Nehän kaikki ovat näkyvissä näillä palstoilla,
jos joku haluaa lukea.

Arvosteluani pyrin esittämään vain niitten tosiseikkain perusteella, jotka ovat kaikkien nähtävillä keskusteluissa ja omilla profiilisivuilla. Valtavat ristiriitaisuudet ja "älyllinen epärehellisyys" ovat sinun ja monien muittenkin kohdalla kovin suuria.
Luetun ymmärryskykyä toivoisin hieman lisää !
Vain rehellisyydellä on keskusteluissa pitkässä juoksussa kantavuutta.
Itse tulen ajan myötä varovaisemmaksi arvosteluissani, sillä en todellakaan halua joutua huomautetuksi valheellisista sanoista.

Viime aikoina ovat kaikenlaiset rahankerääjät
alkaneet entistä enemmän lähestyä myös lemmenkirjeillään yksinäisiä vedoten heidän auttamishaluunsa ja toisaalta rahanhimoonsa.
Juuri äsken sain oivan esimerkin tässä asiassa.
Kun on pahasti koukussa ja vhinko on ennättänyt tapahtua niin tulee mieleen vanha sanonta;"vara ei venettä kaada."

Don Juanko kirjoitti:

Viime aikoina ovat kaikenlaiset rahankerääjät
alkaneet entistä enemmän lähestyä myös lemmenkirjeillään yksinäisiä vedoten heidän auttamishaluunsa ja toisaalta rahanhimoonsa.
Juuri äsken sain oivan esimerkin tässä asiassa.
Kun on pahasti koukussa ja vhinko on ennättänyt tapahtua niin tulee mieleen vanha sanonta;"vara ei venettä kaada."

Nettitreffeily on tullut viime vuosina kovin suosituksi ja kerrotaan paljon uusia suhteita solmitun, mutta paljn myöskin rikkoutuneen jopa päättyneenkin. Eräät tutkimukset ovatkin osoittaneet netin olevan erään pahimpia parisuhteen ja avion rikkojia.

Don Juanko kirjoitti:

Viime aikoina ovat kaikenlaiset rahankerääjät
alkaneet entistä enemmän lähestyä myös lemmenkirjeillään yksinäisiä vedoten heidän auttamishaluunsa ja toisaalta rahanhimoonsa.
Juuri äsken sain oivan esimerkin tässä asiassa.
Kun on pahasti koukussa ja vhinko on ennättänyt tapahtua niin tulee mieleen vanha sanonta;"vara ei venettä kaada."

!. Ennusmerkki on arvostelu (sinä et koskaan, aina sinä, taas sinä....)
2. Puolustautuminen - Ei pidä paikkaansa !
- Niin, mutta....
3. Toisen halveksunta on myrkkyä parisuhteelle
4. Mykkäkouluun vetäytyminen...
5. Puheessa on sanoja "minä teen mitä tahdon"
"en ota sinua huomioon". Pari ei puhu enää rakentavasti meistä....

/Bas Kast: Rakkauden selitys/Ajatuskirjat

Kuinka löytää se oikea ja pitää samalla hauskaa on mielenkiintoinen parisuhdekirja, jonka Elina Pirinen on koonnut lähinnä naisille, mutta on siellä paljon miehillekin hyvää tietoa ja ennen muuta sitä voi Nainen lukea Miehelleen tai päinvastoin vuoroluku on tässä poikaa molempien yhteiseksi iloksi.

Ero Tiikka kirjoitti:

Kuinka löytää se oikea ja pitää samalla hauskaa on mielenkiintoinen parisuhdekirja, jonka Elina Pirinen on koonnut lähinnä naisille, mutta on siellä paljon miehillekin hyvää tietoa ja ennen muuta sitä voi Nainen lukea Miehelleen tai päinvastoin vuoroluku on tässä poikaa molempien yhteiseksi iloksi.

"Kuinka löytää sen oikea?"

Tarkoitatko noin 'vastaisen varalle'?
Kuinkahan kauan sitä 'vuorolukua' kestäisi?

Vai sisaruspariako tässä tarkoitetaan?

nyt olla tosissasi? kirjoitti:

"Kuinka löytää sen oikea?"

Tarkoitatko noin 'vastaisen varalle'?
Kuinkahan kauan sitä 'vuorolukua' kestäisi?

Vai sisaruspariako tässä tarkoitetaan?

Mietihän omaa rakkauselämääsi?
Miestä ja rakkautta on vaikea ymmärtää.
Mietipä millainen eläin haluaisit olla omassa lemmenpesässäsi - entä siippasi ?
Eräs yllättävän hyvä testi on kummankin kirjoittaa vaikkapa paperilapulle yksi tai useampi eläin mielijärjestyksessä.
Jos olette samoja villipetoja niin luulen teidän olevan sitä myös
seksuaalisesti.
Kokeilkaapa ? Tiikeri, karhu. leijona, kissa, joutsen, pöllö, delfiini, peura, gaselli ....

tutkiskelija kirjoitti:

Mietihän omaa rakkauselämääsi?
Miestä ja rakkautta on vaikea ymmärtää.
Mietipä millainen eläin haluaisit olla omassa lemmenpesässäsi - entä siippasi ?
Eräs yllättävän hyvä testi on kummankin kirjoittaa vaikkapa paperilapulle yksi tai useampi eläin mielijärjestyksessä.
Jos olette samoja villipetoja niin luulen teidän olevan sitä myös
seksuaalisesti.
Kokeilkaapa ? Tiikeri, karhu. leijona, kissa, joutsen, pöllö, delfiini, peura, gaselli ....

noin niinkuin turvallisuuteni takeeksi.:)

Ihan varmasti olen pöllö delfiini, koska
sätkiskelen täällä kuivalla maalla huhuilemassa
jossain virtuaalimetikössä, eikä paljon kukaan
vastaa, eivät ainakaan omat lajikumppanit! :)))

Ero Tiikka kirjoitti:

!. Ennusmerkki on arvostelu (sinä et koskaan, aina sinä, taas sinä....)
2. Puolustautuminen - Ei pidä paikkaansa !
- Niin, mutta....
3. Toisen halveksunta on myrkkyä parisuhteelle
4. Mykkäkouluun vetäytyminen...
5. Puheessa on sanoja "minä teen mitä tahdon"
"en ota sinua huomioon". Pari ei puhu enää rakentavasti meistä....

/Bas Kast: Rakkauden selitys/Ajatuskirjat

Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan joka neljäs mies on kokenut parisuhteessaan fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa siippansa taholta - voi, voi !
Tulihan se naisten kataluus oikein tutkituksi, koskahan meillä ?
/Haaste 4/04/ss.10-11

tutkiskelija kirjoitti:

Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan joka neljäs mies on kokenut parisuhteessaan fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa siippansa taholta - voi, voi !
Tulihan se naisten kataluus oikein tutkituksi, koskahan meillä ?
/Haaste 4/04/ss.10-11

jos bodaavat ja itsesuojelulajeja harrastavat naiset ovat vihdoin uskaltautuneet antamaan 'samalla mitalla'? :)

Toisaalta olen sitä mieltä, että perinteiset keinot tehoavat edelleenkin jotensakin hyvin, ainakin niillä pareilla, joissa nainen ei vielä ole keksinyt esim. karatea. Eikö olekin totta?

omasta puolestani kirjoitti:

noin niinkuin turvallisuuteni takeeksi.:)

Ihan varmasti olen pöllö delfiini, koska
sätkiskelen täällä kuivalla maalla huhuilemassa
jossain virtuaalimetikössä, eikä paljon kukaan
vastaa, eivät ainakaan omat lajikumppanit! :)))

Minä taas aivan turhaan tutkiskelen, että josko joku olisi kiinnostunut "aromaattisista" tuoksuista, joita sivupersoonani skunkin tavoin palstalle joskus suitsuttelee - haisunäätänaaraan mielestä mikään ei ole niin kiihottavaa kuin uroon haluja herättävä aah ! niin lumoava lemu.
Skunkkinaaraat ovat joko kuolleet sukupuuttoon tai muuttaneet autuaammille metsästysmaille.
KaidePuu on ilmaissut halunsa antaa olkapäänsä
heppoista tukea ja euran tuotteita ihan mielellään
- vaan avaamattomia ovat nästyykipakkaukset tukinojapuu
lahoaa omia aikojaan...

Uiskentelmassakin olen k'äynyt, mutta ei vilaustakaan edes pöllömistäkään pyöriäisistä saati viehkeästä delfiininaaraasta...
Oli se sentään toista siinä elokuvassa "Delfiinipoika" - miten lumoavaa musiikkiakin. Olisinpa siinä delfiinipojan osassa saanut olla....

katalaa kirjoitti:

jos bodaavat ja itsesuojelulajeja harrastavat naiset ovat vihdoin uskaltautuneet antamaan 'samalla mitalla'? :)

Toisaalta olen sitä mieltä, että perinteiset keinot tehoavat edelleenkin jotensakin hyvin, ainakin niillä pareilla, joissa nainen ei vielä ole keksinyt esim. karatea. Eikö olekin totta?

Aina aikojen alusta ovat Eevattaret olleet viekkaita ja katalia.
Paratiisin onni päättyi kun Aatami suostui viekoitttelevaan Eevan houkutukseen:
- Ota Aatami omena - otathan ?

Aatamihan oli heikko naiseen kuten kaikki sen jälkeenkin
- me kaikki saamme kärsiä siitä lankeemuksesta !

V. 2001 en tiettävästi kirjoitellut tällä nikillä.
Selailin tuossa meilejäni varmistaakseni asian.
Olen saanut palstalaisilta ainakin satamäärin meilejä tuona vuonna. En toki ollut kovin aktiivi tuolloin.
Tuohon aikaan annettiin viestin kirjoituksen yhteydessä osoite, jhon meilitvastaukset toimitettiin - aivan kuin nykyäänkin voi halutessaan tehdä.
Antakaapa omat yhteystietonne ja silloiset nikkinne niin voin tietysti yrittää tarkistaa asian oma-aloitteisesti.

Nyt pitää olla varovainen rakkaussuhteiden kanssa. Visan käsittelyssä oikeinkin.
Katso vaikka Aamulehden etusivua
"Satoja suomalaiskortteja väärennettiin viime vuonna".

Rakastuessaan ihminen on sokea, mutta tässä saattaa tulla petetyksi vaikka on molemmat silmät auki ja korttisi on ihan näkösällä eikä kukaan sitä varasta. /AL 15.2.05 etusivu

tutkiskelija kirjoitti:

Nyt pitää olla varovainen rakkaussuhteiden kanssa. Visan käsittelyssä oikeinkin.
Katso vaikka Aamulehden etusivua
"Satoja suomalaiskortteja väärennettiin viime vuonna".

Rakastuessaan ihminen on sokea, mutta tässä saattaa tulla petetyksi vaikka on molemmat silmät auki ja korttisi on ihan näkösällä eikä kukaan sitä varasta. /AL 15.2.05 etusivu

Miten voi Visankin väärentää. Varsin eriskummallinen väittämä. Ei oikeastaa aivan uskottava. Varastaa toki voi väärentäminen onkin toinen juttu.

Jopas onkin kirjoitti:

Miten voi Visankin väärentää. Varsin eriskummallinen väittämä. Ei oikeastaa aivan uskottava. Varastaa toki voi väärentäminen onkin toinen juttu.

Tuossa viestissä oli viittaus tämppäiväseen Aamulehteen ja suora siteeraus, joten huomenna vain kipin kapin kirjastoon tai lehden nettisivulle.

Katit Kontissa kirjoitti:

Tuossa viestissä oli viittaus tämppäiväseen Aamulehteen ja suora siteeraus, joten huomenna vain kipin kapin kirjastoon tai lehden nettisivulle.

Se oli etusivun juttu ja otsikkoa taisin siteerata. Yleensä "" tarkoittaa tarkkaa lainausta, joskus tosin muistinvaraista tai murteellista ilmaisua.

Olen lähettänyt useita kiitosviestejä teille vastauksena. Ruusuja en uskalla ojentaa kun niissä on usein mukana myös piikkejä.
Mietein tässä, että miksi Naiset rakastuvat renttuihin".
Huomasin erään miehen kirjoittelevan ainakin 40 - 80 palstoille haluten naisten kanssa keskustella.
Omasta jo kuuleman mukaan monien mummojenkin mielestä hän on hyvin charmantti.
Missä mättää kun hän purkaa pahaa oloaan minuun, joka en osaa olla edes teille ystävällinen ?
- - - -
Huomaatko amado mio?
Kirjoittanut: Maalaismies 4.10.2004 klo 00.20

Huomaatko, amado mio, ja varmaan huomaatkin, kuinka vaikea miehen on puuttua näihin keskusteluihin. Vaikka puhuisit enkelien kielellä, yksikään nainen ei vastaa. Korkeintaan he sanovat että miehet eivät ymmärrä, eivät kelpaa muuhun kuin siittämiseen. Yritä siinä sitten miehenä ymmärtää naista!
- - - -

Kumman teidän mielstänne pitäisi saada enemmän ymmärryskykyä ?

- Miehen Naisen ymmärtämisen taitoako ?
- Naiselle enemmän kykyä ymmärtää miestä ?

tutkiskelija kirjoitti:

Olen lähettänyt useita kiitosviestejä teille vastauksena. Ruusuja en uskalla ojentaa kun niissä on usein mukana myös piikkejä.
Mietein tässä, että miksi Naiset rakastuvat renttuihin".
Huomasin erään miehen kirjoittelevan ainakin 40 - 80 palstoille haluten naisten kanssa keskustella.
Omasta jo kuuleman mukaan monien mummojenkin mielestä hän on hyvin charmantti.
Missä mättää kun hän purkaa pahaa oloaan minuun, joka en osaa olla edes teille ystävällinen ?
- - - -
Huomaatko amado mio?
Kirjoittanut: Maalaismies 4.10.2004 klo 00.20

Huomaatko, amado mio, ja varmaan huomaatkin, kuinka vaikea miehen on puuttua näihin keskusteluihin. Vaikka puhuisit enkelien kielellä, yksikään nainen ei vastaa. Korkeintaan he sanovat että miehet eivät ymmärrä, eivät kelpaa muuhun kuin siittämiseen. Yritä siinä sitten miehenä ymmärtää naista!
- - - -

Kumman teidän mielstänne pitäisi saada enemmän ymmärryskykyä ?

- Miehen Naisen ymmärtämisen taitoako ?
- Naiselle enemmän kykyä ymmärtää miestä ?

sä veit ja minusta onnettoman teit.

järjen kirjoitti:

sä veit ja minusta onnettoman teit.

Mitenkähän minusta tuntuu, että saatatte olla rakastuneita. Rakastuminen on sellainen olotiula, jossa aivot tyhjenee ja sydän täyttyy.
Rakkaudessa on järki mukana ja siinä on järkeä

- olenkohan minä järkevä ?

Rakastunut vaiko rakastava ?

Voiko rakastava olla onneton ?
(Bô Yin Râ:Kirja rakkaudesta)

tutkiskelija kirjoitti:

Mitenkähän minusta tuntuu, että saatatte olla rakastuneita. Rakastuminen on sellainen olotiula, jossa aivot tyhjenee ja sydän täyttyy.
Rakkaudessa on järki mukana ja siinä on järkeä

- olenkohan minä järkevä ?

Rakastunut vaiko rakastava ?

Voiko rakastava olla onneton ?
(Bô Yin Râ:Kirja rakkaudesta)

Mites ne tilastot ennätätkö niitä lainkaan laatia. Tarkoitan nyt niitä lukija tilastoja. Meinaan kun näyttäs siltä. että ne poistelee näitä sun juuttujas. Miten on ennätätkö kertoa. Kiinnostaisi.

nopeasti oppinut kirjoitti:

Mites ne tilastot ennätätkö niitä lainkaan laatia. Tarkoitan nyt niitä lukija tilastoja. Meinaan kun näyttäs siltä. että ne poistelee näitä sun juuttujas. Miten on ennätätkö kertoa. Kiinnostaisi.

Rakkautta Kaidepuun tapaan olkeepa hyvä.

etu sivulla kirjoitti:

Rakkautta Kaidepuun tapaan olkeepa hyvä.

Takas oikein tiplujen ja liekkien kera.

tutkiskelija kirjoitti:

Mitenkähän minusta tuntuu, että saatatte olla rakastuneita. Rakastuminen on sellainen olotiula, jossa aivot tyhjenee ja sydän täyttyy.
Rakkaudessa on järki mukana ja siinä on järkeä

- olenkohan minä järkevä ?

Rakastunut vaiko rakastava ?

Voiko rakastava olla onneton ?
(Bô Yin Râ:Kirja rakkaudesta)

hastoo. ei oo tyhäst. mitä ottoo meinoon sit järkee. Mihi tuokiin sit lähtöö. ei tyhjäs voip mit nyhtästä.

mummelioinas kirjoitti:

hastoo. ei oo tyhäst. mitä ottoo meinoon sit järkee. Mihi tuokiin sit lähtöö. ei tyhjäs voip mit nyhtästä.

Rotat jättäneet laivan
Kirjoittanut: kenen vene vuotaa ? 15.2.2005 klo 07.58

Kenen veneestä on tappi irti ?

PÖNTTÖ olit heikoin lenkki !

"HYVÄSTI

kuka- mie varoitin ! kirjoitti:

Rotat jättäneet laivan
Kirjoittanut: kenen vene vuotaa ? 15.2.2005 klo 07.58

Kenen veneestä on tappi irti ?

PÖNTTÖ olit heikoin lenkki !

"HYVÄSTI

Olisihan se somaa päästä perätuhdolle ohjailemaan
venettä ulapalle
- kukahan tulisi soutamaan ?

tutkiskelija kirjoitti:

Olisihan se somaa päästä perätuhdolle ohjailemaan
venettä ulapalle
- kukahan tulisi soutamaan ?

minä tula soutammaan sinun venetäsi,minä souan sinä huopaat ja niin käy matkame etteen päin.
Aallko vie lastuja oleme laineila sen.

oinasmummeli kirjoitti:

minä tula soutammaan sinun venetäsi,minä souan sinä huopaat ja niin käy matkame etteen päin.
Aallko vie lastuja oleme laineila sen.

No jo vain toki. Vene ei vaan liikku suuntaan eikä toisen. Paitsi sinulla on suuremmat lavat airoissa. Silloinhan mennään sinun suuntaan eikä minun suuntaan. Väliäkös sillä. Kohan souvellaan.

hutkiskelija kirjoitti:

No jo vain toki. Vene ei vaan liikku suuntaan eikä toisen. Paitsi sinulla on suuremmat lavat airoissa. Silloinhan mennään sinun suuntaan eikä minun suuntaan. Väliäkös sillä. Kohan souvellaan.

souellaan poies vaa,ei sil väliä ku vaan etee päin menään,ol muute hyvä havainto ku et sie minul soman kirjoitamisest,tuol tyttölöi huoneessa sai het sapiskaa murtheistan kirjotan niinku minulle on hyvä,mut kuten sanoin opin sen kirjakiele mit täälä vaadittaa,mutta ny souettaa,ulappaa näkkyy oleva pitkält.

oinasmummeli kirjoitti:

souellaan poies vaa,ei sil väliä ku vaan etee päin menään,ol muute hyvä havainto ku et sie minul soman kirjoitamisest,tuol tyttölöi huoneessa sai het sapiskaa murtheistan kirjotan niinku minulle on hyvä,mut kuten sanoin opin sen kirjakiele mit täälä vaadittaa,mutta ny souettaa,ulappaa näkkyy oleva pitkält.

Siekö pistäyä siel Sillanin porukois, Elä sie sinne eksy hy haastoo vain pelkkää paskoo. Ei sit siiä sit kukkaan. Äkist siel on lähettävä. Hy pit palaver siel sillanin sikalassa. Tiejät sie. Siajat sieltä lähte pahoo tuoksuu ja paskan haastoa pakkoon. Syksystä ast on kateissa nää siat. Jäivätteen siten ilman joulu kinkkuakin.

Taxi soittaa torvea ikkunan alla. Aamu kaljalle poistuminen. Palaamme tälle kanavalle iltapäivällä ootelkoo.

hutkiskelija kirjoitti:

Taxi soittaa torvea ikkunan alla. Aamu kaljalle poistuminen. Palaamme tälle kanavalle iltapäivällä ootelkoo.

Katkokävelykin. Näkevätkö vanhat simäni hyvin vaiko huonosti. Nyt taas kertaalleen näytäisi siltä, että kokonaisia ketjuja on häipynyt tältä palstalta. Miten sitten on. Muistelenko väärin aamuista vai onko sittenkin tapahtunut katoa.

katko se on kirjoitti:

Katkokävelykin. Näkevätkö vanhat simäni hyvin vaiko huonosti. Nyt taas kertaalleen näytäisi siltä, että kokonaisia ketjuja on häipynyt tältä palstalta. Miten sitten on. Muistelenko väärin aamuista vai onko sittenkin tapahtunut katoa.

Katoa on kuin pyyllä maailman lopun edellä. Aamulla tämä ketju oli viimeistä edellisenä. Nythän tämä on noussut pykälän ylemmäksi. Tällä vauhdilla nousseen palstan kärkeen kunhan maltamme rauhallisena odotella.

niinkin kirjoitti:

Katoa on kuin pyyllä maailman lopun edellä. Aamulla tämä ketju oli viimeistä edellisenä. Nythän tämä on noussut pykälän ylemmäksi. Tällä vauhdilla nousseen palstan kärkeen kunhan maltamme rauhallisena odotella.

Vähän kyllä epäilin, että tokko tuo järki-ihmisiltä sitä järkeä vie.

Mutta on se uskottava kun piispakin lankeaa
naimisissa olevaan naispappiin. Tästä kyllä
sai naispappeuden vastustajat uutta vettä myllyyn.
Eihän ne naispapit muuta tee kun vikittelee
piispoja ja naimisissa olevia miespappeja.

Kyllä on maailman kirjat vallan sekaisin.

Enpä tässä muuta sitten kirjoittelekaan.
Eikö liene tarpeeksi?
P.S.
Niin, hakkasihan se yksi pappi vaimonsakin, niin
että kyllä on papitkin vajonneet alas.

ihan totta kirjoitti:

Vähän kyllä epäilin, että tokko tuo järki-ihmisiltä sitä järkeä vie.

Mutta on se uskottava kun piispakin lankeaa
naimisissa olevaan naispappiin. Tästä kyllä
sai naispappeuden vastustajat uutta vettä myllyyn.
Eihän ne naispapit muuta tee kun vikittelee
piispoja ja naimisissa olevia miespappeja.

Kyllä on maailman kirjat vallan sekaisin.

Enpä tässä muuta sitten kirjoittelekaan.
Eikö liene tarpeeksi?
P.S.
Niin, hakkasihan se yksi pappi vaimonsakin, niin
että kyllä on papitkin vajonneet alas.

Lueskelin tuossa Kirkkolakia, vanha painos.
Olis siellä monia veikeitä juttuja.
Minusta tässä haisee eniten se, että kirkon ylin johto pyrki salaamaan asian.
Muuten rauhallinen seuraväki oli ollut asiasta tietoinen jo ptkään. Uskomatonta miten hyvin nämä seuroissa veisaavat mummot ovat perillä asian
oikeasta tilasta. Olen vakuuttunut, että
Paarman puhelinlangatkin ovat olleet joskus niin kuumina, että kuura on langoilta sulanut.

tutkiskelija kirjoitti:

Lueskelin tuossa Kirkkolakia, vanha painos.
Olis siellä monia veikeitä juttuja.
Minusta tässä haisee eniten se, että kirkon ylin johto pyrki salaamaan asian.
Muuten rauhallinen seuraväki oli ollut asiasta tietoinen jo ptkään. Uskomatonta miten hyvin nämä seuroissa veisaavat mummot ovat perillä asian
oikeasta tilasta. Olen vakuuttunut, että
Paarman puhelinlangatkin ovat olleet joskus niin kuumina, että kuura on langoilta sulanut.

kiinnostunut jutuistasi. Lueksi vain omaksi iloksesi.Kyllä muutkin jo osaavat lukea ei tähän näillä kymmenillä opettajaa tarvita. "Tutkiskelija, hajupoija, Pilari, Sitroen, Njaa,KaidePuu,Ukoton,Merkityskö,Leppäsen Aune,MUMMELI,Ero Tiikka, Söpä,Nainen,Helmi/j.n.e "

Millä nimellä sitten haluatkin itsesäsi kutsuttavan.

kukaan olekkaan kirjoitti:

kiinnostunut jutuistasi. Lueksi vain omaksi iloksesi.Kyllä muutkin jo osaavat lukea ei tähän näillä kymmenillä opettajaa tarvita. "Tutkiskelija, hajupoija, Pilari, Sitroen, Njaa,KaidePuu,Ukoton,Merkityskö,Leppäsen Aune,MUMMELI,Ero Tiikka, Söpä,Nainen,Helmi/j.n.e "

Millä nimellä sitten haluatkin itsesäsi kutsuttavan.

Nämä olivat kaikki metsäkymppeja joita lauoit.
Minä olen tutkiskelija ja olen ilmaissut selkeästi
ilkaissut yhteystietoni rekattuihin nikkeihi..
Ylläpito ainakin tietää ettei oe epäselvyyttä.
Tarvittaessa se voi ottaa yhteyttä. Muille asia ei ensinkään kuulu paitsi viranomaisille.

tutkiskelija kirjoitti:

Nämä olivat kaikki metsäkymppeja joita lauoit.
Minä olen tutkiskelija ja olen ilmaissut selkeästi
ilkaissut yhteystietoni rekattuihin nikkeihi..
Ylläpito ainakin tietää ettei oe epäselvyyttä.
Tarvittaessa se voi ottaa yhteyttä. Muille asia ei ensinkään kuulu paitsi viranomaisille.

mitähän yrität nyt selostaa. Tällä viestillä kuitenkin rikotaan tämän ketjun sadas viesti.

tutkiskelija kirjoitti:

Nämä olivat kaikki metsäkymppeja joita lauoit.
Minä olen tutkiskelija ja olen ilmaissut selkeästi
ilkaissut yhteystietoni rekattuihin nikkeihi..
Ylläpito ainakin tietää ettei oe epäselvyyttä.
Tarvittaessa se voi ottaa yhteyttä. Muille asia ei ensinkään kuulu paitsi viranomaisille.

jumiintui jonnekkin meneeköhän tämä sitten luettavaksi ?

viesti kirjoitti:

jumiintui jonnekkin meneeköhän tämä sitten luettavaksi ?

sata viestiä niin se on silloin sata viestiä.

olen sanonut kirjoitti:

sata viestiä niin se on silloin sata viestiä.

Että ikävuosista huolimatta viisari vielä heilahtaa.

viesti kirjoitti:

jumiintui jonnekkin meneeköhän tämä sitten luettavaksi ?

Positiivarien Ajatusten aamianinen on usein "aamiasipöytäni" herkkupaloja.
Tässä teille vaikkapa lounaalla nautittavaksi:
"AAMUN AJATUS

Milloin tahansa ajattelet jotakin myönteistä
jostakin ihmisestä, kerro se hänelle heti.
Voi olla ettet saa koskaan toista tilaisuutta."

Itsekin voisin vaikka kertoa seuraavissa puheenvuoroissani aisioita myönteisesti
- ihan todella !

tutkiskelija kirjoitti:

Positiivarien Ajatusten aamianinen on usein "aamiasipöytäni" herkkupaloja.
Tässä teille vaikkapa lounaalla nautittavaksi:
"AAMUN AJATUS

Milloin tahansa ajattelet jotakin myönteistä
jostakin ihmisestä, kerro se hänelle heti.
Voi olla ettet saa koskaan toista tilaisuutta."

Itsekin voisin vaikka kertoa seuraavissa puheenvuoroissani aisioita myönteisesti
- ihan todella !

Sinulle. Positiivisuudella on voimansa.

siitä kirjoitti:

Sinulle. Positiivisuudella on voimansa.

Positiivisuuden tulee olla aitoa myönteisyyttä.
Mikähän siinä sitten lieneekään kun meille opetetaan samannimisten napojen hylkivän ja erinimisten vetävän toisiaan puoleensa.
Mitä voimakkaammat ne ovat niin setä selvempi on ilmiö.
Kuka osaisi selittää tämän ihan maalaisjärjelläkin ymmärrettävästi.

tutkiskelija kirjoitti:

Positiivisuuden tulee olla aitoa myönteisyyttä.
Mikähän siinä sitten lieneekään kun meille opetetaan samannimisten napojen hylkivän ja erinimisten vetävän toisiaan puoleensa.
Mitä voimakkaammat ne ovat niin setä selvempi on ilmiö.
Kuka osaisi selittää tämän ihan maalaisjärjelläkin ymmärrettävästi.

enää elämämme tässä vaiheessa? Kun ihmisistä on kyse.

sittenkään kirjoitti:

enää elämämme tässä vaiheessa? Kun ihmisistä on kyse.

Ne tunteet, ne tunteet tulisetkin ikäihmisilläkin.
Olethan huomannut sen täälläkin keskusteluissa.

tutkiskelija kirjoitti:

Ne tunteet, ne tunteet tulisetkin ikäihmisilläkin.
Olethan huomannut sen täälläkin keskusteluissa.

täällä palstoilla.
Tunteet leiskuvat. Aiheesta. Kuitenkin kenties vain pettymyksestä puolin ja toisin.

"tunteet" kirjoitti:

täällä palstoilla.
Tunteet leiskuvat. Aiheesta. Kuitenkin kenties vain pettymyksestä puolin ja toisin.

Toisinkin voisi olla, meistä kirjoittajistahan se on kiinni. Vai mitä olet mieltä?

"tunteet" kirjoitti:

täällä palstoilla.
Tunteet leiskuvat. Aiheesta. Kuitenkin kenties vain pettymyksestä puolin ja toisin.

puhuman. Jaahas, kardinaalivirhe siis taholtani.
Mutta aina täysin myönteisesti kantaaottaen tuntuu näin puusta katsoen lähes mahdottomalta keskustella enää mistään, luotettavalta pohjalta.

pitikin kirjoitti:

puhuman. Jaahas, kardinaalivirhe siis taholtani.
Mutta aina täysin myönteisesti kantaaottaen tuntuu näin puusta katsoen lähes mahdottomalta keskustella enää mistään, luotettavalta pohjalta.

Aina on mahdollisuus anteeksiantoon.
Anteeksipyytäminen näyttää olevan vaikeampaa.

Kun puolin ja toisin huomataan olevan vilpitöntä halua sovinnon tekemiseen niin usein se myös syntyy. Pakottaminen ja saneleminen harvoin tuottaa toivottua tulosta.
Mykkäkoulu on ainakin parisuhteessa paha uhka.

"tunteet" kirjoitti:

täällä palstoilla.
Tunteet leiskuvat. Aiheesta. Kuitenkin kenties vain pettymyksestä puolin ja toisin.

Luulen tuon häiriköinni olevan vain muutamien katkeroituneiden äänekkyyttä. Palstan ulkopuolelle
meileinä tulee melkein yksinomaan miellyttävää palautetta, joka kannustaa jatkamaan.
Oma heikkouteni on ärsytettäessä provosoitua - se ei milloinkaan tuota hyvää keskustelua.
Olen iloinen niistä ystävistä, joita täällä olen vuosien saatossa saanut.
Pahoittelen, että lyön heitä laimin.

tutkiskelija kirjoitti:

Luulen tuon häiriköinni olevan vain muutamien katkeroituneiden äänekkyyttä. Palstan ulkopuolelle
meileinä tulee melkein yksinomaan miellyttävää palautetta, joka kannustaa jatkamaan.
Oma heikkouteni on ärsytettäessä provosoitua - se ei milloinkaan tuota hyvää keskustelua.
Olen iloinen niistä ystävistä, joita täällä olen vuosien saatossa saanut.
Pahoittelen, että lyön heitä laimin.

vain lisää markkinoimaan sitten, eikö? Siinä suhteessa myötäilen ja mielelläni.
Positiivisella mielellä rakentuvat mielestäni myös parhaimmat keskustelut, eikä se tarkoita, että keskustelijoiden pitäisi olla asioista edes samaa mieltä. Vai tulinko nyt kohtaan toisen kunnioitus!

Heikkoutena en pitäisi provosoitumista, päinvastoin. Sehän herättää usein keskustelemaan, antoisastikin, kunhan muistaisimme arvostaa kumppanimmekin mielipidettä.

Samaa mieltä olen, ystävälliset suhteet, ystävät, ovat tärkeä voimavara - täällä palstoillakin. Heistä minäkin iloitsen, kukapa ei! Ja yritän muistaa aina silloin tällöin antaa palautetta, yritän jatkossakin.

olen sanonut kirjoitti:

sata viestiä niin se on silloin sata viestiä.

Itse kerroin tuossa vastatessani senora Lyylille toisen kerran, että palaan joihinkin keskusteluihin vielä hyvinkin pitkän ajan kuluttua.
Tuo hakupalvelu on minusta erinomainen.
Tutkiskellessani huomaan monien muittenkin tekevän näin.
Sefun reagointi oli minusta yll'ättävä ja harmillinen.

tutkiskelija kirjoitti:

Aina on mahdollisuus anteeksiantoon.
Anteeksipyytäminen näyttää olevan vaikeampaa.

Kun puolin ja toisin huomataan olevan vilpitöntä halua sovinnon tekemiseen niin usein se myös syntyy. Pakottaminen ja saneleminen harvoin tuottaa toivottua tulosta.
Mykkäkoulu on ainakin parisuhteessa paha uhka.

Näin on, kuten mainitset.
Parisuhteessakin monasti on vaikea unohtaa tapahtuneita asioita aiheuttaen mm. mykkäkoulun.
Minun ratkaisuni olisi kaiken tapahtuneen unohtaminen ja puhtaalta pöydältä lähteminen. Hyvästä tahdostahan tämä kaikki on kiinni. Miten Sinä näet?

tutkiskelija kirjoitti:

Positiivarien Ajatusten aamianinen on usein "aamiasipöytäni" herkkupaloja.
Tässä teille vaikkapa lounaalla nautittavaksi:
"AAMUN AJATUS

Milloin tahansa ajattelet jotakin myönteistä
jostakin ihmisestä, kerro se hänelle heti.
Voi olla ettet saa koskaan toista tilaisuutta."

Itsekin voisin vaikka kertoa seuraavissa puheenvuoroissani aisioita myönteisesti
- ihan todella !

Hierarkia oli liian syvä joten jatkan tässä.
Kun aletaan tekemään remonttia niin oikea tapa on
tarkistaa vanhaa ja poistaa vioittuneet vauriot, laho, mätä tyystin ennenkuin alkaa rakentaa uutta.
Näin ihmissuhteissakin.
Usein pyrimme lakaisemaan roskat vain maton alle, jolloin ne kuitenkin tulevat jossain kuitenkin esiin.
Mätäpaise on puhkaistava, vaikka se sattuu, muuten ei tervehtyminen ole mahdollista.

Ennaltaehkäisy on monissa sairauksissa myös ihmissuhteissa paras ja halvin lääke ja hoitotapa.
Ei anneta pöpöille tilaisuutta pesiytyä-
- Ajatellaan positiivisesti.

tutkiskelija kirjoitti:

Hierarkia oli liian syvä joten jatkan tässä.
Kun aletaan tekemään remonttia niin oikea tapa on
tarkistaa vanhaa ja poistaa vioittuneet vauriot, laho, mätä tyystin ennenkuin alkaa rakentaa uutta.
Näin ihmissuhteissakin.
Usein pyrimme lakaisemaan roskat vain maton alle, jolloin ne kuitenkin tulevat jossain kuitenkin esiin.
Mätäpaise on puhkaistava, vaikka se sattuu, muuten ei tervehtyminen ole mahdollista.

Ennaltaehkäisy on monissa sairauksissa myös ihmissuhteissa paras ja halvin lääke ja hoitotapa.
Ei anneta pöpöille tilaisuutta pesiytyä-
- Ajatellaan positiivisesti.

- kaikki hyvin! Ajatellaan positiivisesti!

palstoille kirjoitti:

vain lisää markkinoimaan sitten, eikö? Siinä suhteessa myötäilen ja mielelläni.
Positiivisella mielellä rakentuvat mielestäni myös parhaimmat keskustelut, eikä se tarkoita, että keskustelijoiden pitäisi olla asioista edes samaa mieltä. Vai tulinko nyt kohtaan toisen kunnioitus!

Heikkoutena en pitäisi provosoitumista, päinvastoin. Sehän herättää usein keskustelemaan, antoisastikin, kunhan muistaisimme arvostaa kumppanimmekin mielipidettä.

Samaa mieltä olen, ystävälliset suhteet, ystävät, ovat tärkeä voimavara - täällä palstoillakin. Heistä minäkin iloitsen, kukapa ei! Ja yritän muistaa aina silloin tällöin antaa palautetta, yritän jatkossakin.

Haluan tutustua erilaisiin, eri tavalla ajatteleviin ja erilaisen kulttuurin ihmisiin.
Keskustelu avartaa uskomattomasti kun antautuu siihen itse ennakkoluulottomasti ja avoimin mielin.

tutkiskelija kirjoitti:

Hierarkia oli liian syvä joten jatkan tässä.
Kun aletaan tekemään remonttia niin oikea tapa on
tarkistaa vanhaa ja poistaa vioittuneet vauriot, laho, mätä tyystin ennenkuin alkaa rakentaa uutta.
Näin ihmissuhteissakin.
Usein pyrimme lakaisemaan roskat vain maton alle, jolloin ne kuitenkin tulevat jossain kuitenkin esiin.
Mätäpaise on puhkaistava, vaikka se sattuu, muuten ei tervehtyminen ole mahdollista.

Ennaltaehkäisy on monissa sairauksissa myös ihmissuhteissa paras ja halvin lääke ja hoitotapa.
Ei anneta pöpöille tilaisuutta pesiytyä-
- Ajatellaan positiivisesti.

vielä jatkan: Jospa välineet puuttuvat mätäpaiseen puhkaisemiseen? Parisuhteessa käydään avioliittoneuvolassa selvittelemässä ongelmat.

Ennaltaehkäisyn luulisi jo luontuvan. Tietenkin yhteisillä pelisäännöillä, tosin yksinkertaisetkin säännöt kyllä voidaan käsittää usein moniselitteisesti.
Joka tapauksessa myönteisyys asiantilan hoitamiseen on pääasia.