Onko täällä teologeja paikalla. Kun me uskotaan että oikea usko on levinnyt Jeesuksen ajoista tähän päivään suusta suuhun ja pyhä henki on levinnyt uskovaiselta toiselle, niin miten henki tuli oppi-isämme Lutheriin? Hänhän tutki raamattua itsekseen ja ymmärsi että katolisuus oli teko-uskoa jossa ei ollut armolla sijaa. Se ei siis siirtynyt ihmiseltä hänelle? Toinen kysymys, eikö tämä tekojen oppi ollut se mitä vastaan Luther nousi? Kaikki säännöt ja muu hapatus. Yksin uskosta, armosta ja kristuksen tähden.
Kysymys reformaatiosta Lutherin oppia tunteville t
vlitsekin
7117
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä se on niin, että vaikken ole teologi , tiedän varmuudella kaikkien
Apostolien jälkeen , että Kirkkoisät hoiti asioita hyvin pitkään. Ja oikeen
Apostoli Johannes kuoli n. 98 jKr. ensimmäiset Kirkkoisät Aloitti 70 jKr.
ja heitä riitti , Augustinoon asti s. 354. k. 430 . Jumala on pitänyt sanan
terveenä kaiken aikaa, ja sana seurakunnassa , seuraava vahva nimi oli
n.800 luvulla , 1200 luvulla alkoi Occamilaisen aika Sitten Wycliftt. 1300
kuoli 1384 , HUSS. löysi hänen kirjoitukset n.1395 , paavi poltatti hänet
1415. 6/7 . Luther s. 1483. luki tohtoriksi 1512. naulasi teesit kirkonoveen
1517- 2017 = 500 vuotis muisto juhlallisuudet. ja selvää pässin lihaa.
pitäisi olla, .
-
Kaikki latasin muistista , tarkista.
-
Kirjoittaja esittää hyviä kysymyksiä. Siihen voisi lisätä, miten viestikapula on voinut ketkematta kulkea ekumeenisen liikkeen kautta? Hernhutilaisuus esimerkiksi on ytimeltään ekumeeninen liike. Miksi Rukoilevaisuus? Miksi Lestadius, joka suhtatutui myötämielisesti jopa yksittäsiin baptisteihin, väkeen jonka kastekäsitys eroaa luterilaisesta?
Teologit hoi!!?
on tieto, että Martti Luther tuli uskoon tavattuaan jokun uskovaisen ihmisen. Jumalan lapsiahan on ollut aina ja kaikkialla ja Jumala kyllä johdattaa pelastuksen sanonman jokaiselle syntiensä sovitusta kaipaavalle.
Taisi olla eräs vanha munkki, joka päästi Martti Lutherin evankeliumin uskomisen vapauteen lainalaisesta sieluntilasta. Lutherhan on kertonut, miten hän saattoi aiemmin kesken messun toimituksenkin joutua niin suureen ahdistukseen, että tarvitsi siinä toisen apua.
Elävän uskon lahjan saaneena Martti Luther sitten tutki Raamattua, joka avautui hänelle aivan uudella tavalla.
Merle D’Aubigné, Histoire de la Réformation du seizième siécle (1500-luvun uskonpuhdistuksen historia):
... Staupitzin jättäessä Erfurtin oli uusi päivä noussut Lutherille.
Työ ei ollut kuitenkaan päätetty. Päällikön sijainen oli valmistellut sitä. Jumala salli halvemman työaseen täyttää sen. Nuoren augustiinolaismunkin omatunto ei ollut vielä päässyt lepoon. Hänen ruumiinsa uupui lopulta sielun ponnistuksista ja jännityksestä. Häntä kohtasi tauti, joka vei hänet haudan partaalle. Hän oli silloin toista vuottansa luostarissa. Kaikki hänen entiset tuskansa ja kauhistuksensa heräsivät jälleen kuoleman lähetessä. Ajatus hänen omasta saastaisuudestaan ja Jumalan pyhyydestä hätyytti uudestaan hänen sieluansa.
Eräänä päivänä hänen ollessaan epätoivon murtamana, astui vanha munkki hänen kammioonsa ja lausui hänelle muutamia lohduttavia sanoja. Luther avasi hänelle sydämensä ja ilmoitti vavisuttavat pelkonsa. Kunnianarvoisa vanhus ei kyennyt, kuten Staupitz, seuraamaan tätä sielua kaikissa sen epäilyksissä, mutta hän osasi uskontunnustuksensa ja oli siitä löytänyt lohdutuksen sielulleen. Hän käytti siis nuoreen veljeen samaa lääkettä.
- - - Vanha munkki luki hurskaalla yksinkertaisuudella kappaleen: “Minä uskon syntien anteeksi saamisen.” Nämä yksinkertaiset sanat ratkaisevalla hetkellä lämpimästi lausuttuina vuodattivat suurta lohdutusta Lutherin sieluun. “Minä uskon”, toisti hän kohta tuskavuoteeltaan itselleen, “minä uskon syntien anteeksi saamisen”. “Ah”, sanoi munkki, “ei ole kylliksi uskoa, että Daavid ja Pietari ovat saaneet syntinsä anteeksi, sen uskovat perkeleetkin. Jumalan käsky on, että uskomme meidänkin syntiemme olevan meille anteeksiannetut”. Kuinka suloiselta tämä käsky kuulostikaan Luther-raukan korvissa. “Kuulepa, mitä pyhä Bernhard sanoo puheessansa Marian ilmestyksestä”, lisäsi vanha veli, “Pyhän Hengen todistus sydämessäsi on: sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.”
Tässä tuokiossa osui totuuden valo Erfurtin nuoren munkin sydämeen. Armon sana oli lausuttu ja hän oli sen uskonut. Hän lakkasi koettamasta ansaita autuutta ja antautui luottamuksella Jumalan armolle Jeesuksessa Kristuksessa.
Todellisesta reinkarnaatiosta voisi puhua.
19. Jos meillä ainoastaan tässä elämässä on toivo Kristuksen päälle, niin me olemme viheliäisemmät kaikkia muita ihmisiä. ,,22. Sillä niin kuin kaikki Adamissa kuolevat, niin he myös kaikki pitää Kristuksessa eläväksi tehtämän..(Biblia1776).
15. Ja me löydetään Jumalan vääriksi todistajiksi, että me Jumalaa vastaan todistaneet olemme, että hän on herättänyt ylös Kristuksen*, jota ei hän ole herättänyt ylös, ellei kuolleet nouse ylös.
16. Sillä jollei kuolleet nouse ylös, eipä Kristuskaan noussut ole.
17. Mutta ellei Kristus ole noussut ylös, niin on teidän uskonne turha, ja te olette vielä teidän synneissänne,
18. Niin ovat myös ne, jotka Kristuksessa nukkuneet ovat, kadotetut.
19. Jos meillä ainoastaan tässä elämässä on toivo Kristuksen päälle, niin me olemme viheliäisemmät kaikkia muita ihmisiä.
20. Mutta nyt on Kristus kuolleista noussut ylös ja on tullut uutiseksi nukkuneiden seassa.
21. Sillä että ihmisen kautta kuolema on*, niin on myös ihmisen kautta kuolleitten ylösnousemus.
22. Sillä niinkuin kaikki Adamissa kuolevat, niin he myös kaikki pitää Kristuksessa eläväksi tehtämän,
23. Mutta kukin järjestyksessänsä*: uutinen Kristus, sitte ne, jotka Kristuksen omat ovat, hänen tulemisessansa.
24. Sitte on loppu, koska hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, ja panee pois kaiken herrauden ja kaiken vallan ja voiman.
25. Sillä hänen tulee hallita*, siihenasti kuin hän kaikki vihollisensa panee hänen jalkainsa alle.
Viimeinen vihollinen, joka pannaan pois, on kuolema"