-ttu, ja siitä välinpitämättömyydestä sukulaisia on moitittu paljon.
Helene Schjerfbeckin suvun päämies närkästyi haudan kunnosta valittajille: ”Ei hän nyt kuitenkaan ole mikään pyhimys”
HS kirjoitti eilen Helene Schjerfbeckin haudan vapaaehtoisista hoitajista. ”Jaha, se on tämä vanha virsi taas”, Carl Appelberg sanoo. ”Me olemme saaneet kuulla siitä vuosikymmeniä.”
Helene Schjerfbeckin suvun päämies närkästyi haudan kunnosta valittajille: ”Ei hän nyt kuitenkaan ole mikään pyhimys”
HS kirjoitti eilen Helene Schjerfbeckin haudan vapaaehtoisista hoitajista. ”Jaha, se on tämä vanha virsi taas”, Carl Appelberg sanoo. ”Me olemme saaneet kuulla siitä vuosikymmeniä.”
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minä sanon, kuin Aleksis Kivi runossaan,:" Älköhön minun haudallein kumpua nousko,
vaan multa kedoksi kamartukoon, ettei kenkään tiedä, ett lepokammioin on
halavan himmiän alla."
Halava on pajun sukuinen pajukasvi. harvat sen tunnistavat.
Se voi kasvaa myös puuksi, useimmin kait pesas.
Joiden sukujen tapoihin ei haudan hoito kuulu. Hoidan itse kesäpaikalla mieheni laajan suvun hautoja, mutta voimani eivät todellakaan riitä niihin kaikkiin. Ihmettelen, sitä, että kukaan sukuun kuuluva ei haudoista väitä, ne kasvavat hormaa ja nokkosia.
Oman sukuni jäsenet taas pitävät haudoista hyvän huolen. Niillä käydään, ja osalle on maksettu ikuinen hoito, jollaisen muutama vuosikymmen sitten Helsingissä saattoi tehdä. Joka tapauksessa haudat käydään siivoamassa ja jos ei ole mahdollisuus istuttaa kukkia, niin siistitään paikka joka tapauksessa. Hautoja on useita, ja olemme jakaneet sisarusten kesken hautojenhoitohugit.
Olen havainnut, että mieheni vanhempien hautaa Helsingin hautausmaalla ei 30 vuoteen ole kukaan muu käynyt hoitamassa kuin me kaksi, vaikka mieheni sisaruksetkin asuvat lähituntumassa.
Jätin vaimoni kuoltua vanhimpiensa haudat seurakunnan hommiksi. En ymmärrä alkuunkaan sitä hautahössötystä. Vaimon hauta sopivan matkan päässä.
Muuten kylvättelin vaimon tuhkauurnan hänen rakkaalle pihamaalleen kun hautaustoimisto ehdotti että hae tuhka itse krematoriosta.
Melkein tyhjän uurnan hautasimme kirkkomaahan kahdestaan suntion kanssa.
Metsähautausmaa Virossa on juuri sellainen kalmisto, jossa vainajat lepäävät luonnon rauhassa, vain kivet merkkeinä. Sinne on haudattu mm. Lyydia Koidula, Georg Ots ja Lennart Meri. Turhia ovat säännöllistä hoitoa vaativat nurmet tai koristehiekkapinnat, hankalia reunapaadet. Jos hautausmaalla kasvaa suuria varjostavia puita, ei erikoisempaa hoitoa edes tarvita. Luin tuon artikkelin Schjerfbeckin haudan tilasta, tietysti se hylättynä näyttää ikävältä hoidettujen rinnalla. Presidenttien ja joidenkin muiden hautojen hoidon maksaa valtio tai kaupunki, myös seurat ja yhdistykset sen voivat tehdä. Kirjoituksessa viitataan sukulaisten hoitovastuuseen, ehkä he eivät halua muiden puuttuvan asiaan. Jotkut tarmokkaat eläkeläisnaiset olivat käyneet omin päin tätä hautaa kunnostamassa. Hesarin lehtikuvan hautakivessä etunimi on kylläkin alkuperäisessä muodossa Helena.
Asia on esillä varmaankin siksi, että eilen oli juhlavuoteen kuuluva Kuvataiteen liputuspäivä Helene Schjerfbeckin syntymän vuosipäivänä. Tammisaari on hänen kaupunkinsa, siellä taiteilija asui vuosikymmenet , merellinen luonto oli hänen suuri innoittajansa. Tammisaaressa on pysyväisnäyttely, hänelle ja nimetty aukio ja muistomerkki. Rantapuistossa on korkeiden paalujen varassa suurten puiden katveeseen ripustettu kirkonkellomainen kello, The Finnish Untuned Bell, jota saa soittaa. Tammisaaren Ramsholmen on hienoimpia lehtoja, joissa olen käynyt. Tammet, vaahterat , saarnet ja jalavat sekä ihmeellisen korkeat männyt aluskasvillisuutenat tuuheat saniaiset ja keväinen valkovuokkomeri - käykää ihmeessä ihastumassa ! Syksyinen väriloisto on myös mykistävän upea.
Velimies samoilla linjoilla noiden hautojen hoitojen ylilyöntien suhteen. Helene S:ä kyllä kunnioitan.
Helena S:n nimi on suomalaiselle erittäin vaikea kirjoittaa ilman suoraa esimerkkiohjetta. Onneksi on Google.
Helenen omaisuus oli perilliselle varmaan sen suuruinen, että haudan hoitoon olisi siitä riitänyt rahat. Seurakunta hoitaa maksua vastaan haudat hyvin, niin että osoittaa omaisten saituutta, kun siihen ei vainajan jälkeen jättämästä perinnöstä rahaa riitä.
Mitä varakkampi vainaja, sen itarammat omaiset.
Se seurakunnan perimä haudan hoitomaksu ei ole kovin iso edes, saituudelta vaikuttaa tuo omaisten vetoaminen korkeaan ikäänsä. Tuolla edellä joku sanoi, etteivät ilmeisesti anna muiden puuttua asiaan. Mksi sitten eivät itse hoida, noin kuuluisa taiteilija sentään. luulisi että on ihan kunnia-asia omaisille. Oliko hänellä edes omia lapsia perimässä, varmasti jäi varallisuutta. Tammisaari muistaa hyvin ja se on ihan turistien vetonaula.
Kyllähän Helena Schjerfbek eli kuten siihen aikaan monent taitelijat, varsin köyhää elämää. Se tunnettavuus tuli vasta kuolemansa jälkeen.
Näin olen lukenut. Sairauksiakin hänellä oli.
Sakari Topeliuksen suurilapsisen perheen mökissä oli vielä maalattia. Eipä ihme että häneltäkin kuoli lapsia.
"Sakari Topeliuksen suurilapsisen perheen mökissä oli vielä maalattia. Eipä ihme että häneltäkin kuoli lapsia."
Ei sentään. Katso: Kuddnäs – Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuddnäs
Zacharias Topeliuksen lapsuudenkoti Kuddnäsin tila Uudessakaarlepyyssä.
Järkyttävää kuulla ei ole sanoja.
Hautojen hoito on aikamoinen duuni, yhtä hautaa hoitanut 45v ja muita vähemmän aikaa. Istutukset kastelut, kivien suoristukset. Kaikki haudat sijaitsevat eri paikkakunnilla. Kuka hoitaa kun minä en hoida?
Olen laittanut kuunliljoja kaikille haudoille, erilaisia kuitenkin, perenat on varmoja ja on sitten aina jotain vihreää, edes. Miehen haudasta huolehdin niin kauan kun jaksan ja sinne sitten hänen viereensä köllähdän.
Hän kuoli 29 vuotiaana 😌💟