Toimittajaksi

Vaasan yliopistossa voi myös opiskella alaa eli viestintätieteitä...check it out!

Turun mediatutkimus pohjaa aiemmalle elokuvatieteelle. Kyseessä on pitkälti populaarikulttuurin tutkimukseen keskittyvä oppiaine, jossa tutkintaan siis laajasti populaari- ja mediakulttuuria. Vaasan viesintätieteet, joka tuossa yhdessä viestissä mainitaan, on aika tavalla samaa tavaraa kuin mediatutkimus Turussa, mutta painottaa ehkä enemmän kielitieteellistä taustaa (toinen proffa on kielitieteilijä). Turussa taas lähtökohtana on enemmän taiteentutkimus (elokuva ja kirjallisuus). Itse olen opiskellut molempien laitosten kursseja, joten tieto perustuu siis omaan kokemukseen.

Koska kyseessä on viestintätieteet (huom. monikko), ei oppiaine mitenkään yksiselitteisesti valmista toimittajaksi, vaan antaa laaja-alaisen näkemyksen viestinnästä kielellisenä, taiteellisena ja yleisesti kulttuurisena ilmiönä. Eli pääosin viestintätieteiden opinnoissa ollaan kyllä varsin kaukana ihan käytännön toimittajan työstä, joskin journalismin kurssejakin on.

Toimittajalla pitää noin yleisesti ottaen olla hyvät ja syvälliset tiedot yhteiskunnasta ja sen eri puolista (esim. kulttuuri, politiikka, talous). Lisäksi pitää tietysti hallita kieli, osata hitusen valokuvata ja tietysti hallita tietotekniikka. Esim. lehdessä työskentelevän toimittajan pitää vähintäänkin osata käyttää jotakin tekstinkäsittelyohjelmaa ja kuvankäsittelyohjelmaa. Taitto-ohjelman hallitseminen on ehdotonta plussaa.

Minä lähdin opiskelemaan pääaineenani historiaa, sivuaineina, kirjallisuutta, filosofiaa, valtio-oppia ja sosiologiaa, valmistuakseni toimittajaksi (ammatti johon ei valmistuta). En missään vaiheessa edes ajatellut hakea opiskelemaan tiedotusoppia/viestintää, koska olin etukäteen tutustunut viestinnän tenttikirjoihin, joiden tarjoamia tietoja toimittaja ei ammatissaan tarvitse. Minusta tiedotusoppia tai viestintää kannattaa mennä opiskelemaan vain, jos haluaa alan tutkijaksi.

Sitä vastoin toimittaja tarvitsee työssään yhteiskunnallista tietoa (valtio-oppi, sosiologia jne) sekä äärimmäisen sivistäviä aineita kuten kirjallisuutta, filosofiaa ja historiaa. Toimittajan ammattihan on vapaa, joten ei ole mitään mieltä opiskella tiedotusoppia/viestintää, koska ne aineet eivät anna niitä sivistäviä tietoja, joita toimittaja kuitenkin tarvitsee. Ja toimittajan ammatin käytännön jipot voi oppia vain töissä, joita voi tehdä kesälomilla, tai myös opiskelun lomassa vaikkapa freelancerina.

Antaisin toimittajaksi aikoville ohjeita. Nykyaikana on eniten kysyntää erikoistoimittajille, joten kannattaa mennä opiskelemaan jotain itseä kiinnostavaa alaa. Jos haluaa luontotoimittajaksi opiskelee pääaineena luonnontieteitä, taloustoimittajaksi haluava taloustieteitä, kulttuuritoimittajaksi haluava kirjallisuutta/teatteritiedettä, politiikan toimittajaksi haluava valtio-oppia/sosiologiaa jne. Ei silti kannata fakkiutua liikaa omaan oppiaineeseensa, vaan esimerkiksi harrastaa poikkitieteellisiä opintoja, sillä hyvä toimittaja on laajakatseinen ja osaa popularisoida alaansa keskivertoihmisille, niille jotka eivät ole alaan suuremmin vihkiytyneitä.

Ainakaan minä en henkilökohtaisesti palkkaisi toimitukseen kapea alaista tiedotusopin/viestinnän maisteria, vaan enemmin laajasti sivistäviä aineita lukeneita "yleisneroja". Toimittajan ammatissahan tarvitaan laajakatseita syvästi sivistyneitä henkilöitä. Ja toisaalta erikoistoimittaja, joilla on oma ala hallussaan, mutta myös tietoa muilta aloilta ja taito viestiä ymmärrettävästi.

Suolahti kirjoitti:

Minä lähdin opiskelemaan pääaineenani historiaa, sivuaineina, kirjallisuutta, filosofiaa, valtio-oppia ja sosiologiaa, valmistuakseni toimittajaksi (ammatti johon ei valmistuta). En missään vaiheessa edes ajatellut hakea opiskelemaan tiedotusoppia/viestintää, koska olin etukäteen tutustunut viestinnän tenttikirjoihin, joiden tarjoamia tietoja toimittaja ei ammatissaan tarvitse. Minusta tiedotusoppia tai viestintää kannattaa mennä opiskelemaan vain, jos haluaa alan tutkijaksi.

Sitä vastoin toimittaja tarvitsee työssään yhteiskunnallista tietoa (valtio-oppi, sosiologia jne) sekä äärimmäisen sivistäviä aineita kuten kirjallisuutta, filosofiaa ja historiaa. Toimittajan ammattihan on vapaa, joten ei ole mitään mieltä opiskella tiedotusoppia/viestintää, koska ne aineet eivät anna niitä sivistäviä tietoja, joita toimittaja kuitenkin tarvitsee. Ja toimittajan ammatin käytännön jipot voi oppia vain töissä, joita voi tehdä kesälomilla, tai myös opiskelun lomassa vaikkapa freelancerina.

Antaisin toimittajaksi aikoville ohjeita. Nykyaikana on eniten kysyntää erikoistoimittajille, joten kannattaa mennä opiskelemaan jotain itseä kiinnostavaa alaa. Jos haluaa luontotoimittajaksi opiskelee pääaineena luonnontieteitä, taloustoimittajaksi haluava taloustieteitä, kulttuuritoimittajaksi haluava kirjallisuutta/teatteritiedettä, politiikan toimittajaksi haluava valtio-oppia/sosiologiaa jne. Ei silti kannata fakkiutua liikaa omaan oppiaineeseensa, vaan esimerkiksi harrastaa poikkitieteellisiä opintoja, sillä hyvä toimittaja on laajakatseinen ja osaa popularisoida alaansa keskivertoihmisille, niille jotka eivät ole alaan suuremmin vihkiytyneitä.

Ainakaan minä en henkilökohtaisesti palkkaisi toimitukseen kapea alaista tiedotusopin/viestinnän maisteria, vaan enemmin laajasti sivistäviä aineita lukeneita "yleisneroja". Toimittajan ammatissahan tarvitaan laajakatseita syvästi sivistyneitä henkilöitä. Ja toisaalta erikoistoimittaja, joilla on oma ala hallussaan, mutta myös tietoa muilta aloilta ja taito viestiä ymmärrettävästi.

Lue lisää

Poliittinen historia on myös hyvä pääaine toimittajaksi aikovalle.

Ei pääse Vaasan viestintään pelkällä approlla/perusopinnoilla, eikä minnekään muuallekaan. Avoimen väylän kautta pitää olla yleensä pääaineesta perus ja aineopinnot kasassa, sekä lisäksi mielellään ns. yleissopintoja ainakin jokunen opintoviikko.

Ja suht. hyvä kirjoittaj/lukija pitää olla, koska opinnoissa joutuu kirjoittamaan esseitä yms. Toki opintojen aikana oppii kirjoittamaan, mutta kannattaa muistaa että tässäkin on kyse ns. akateemisesta kirjoittamisesta.