Vaa'at, nyt kaipaillaan vastauksia! :) Miten on mustasukkaisuuden laita teidän kanssa seurustellessa? Oletteko mustasukkaisia kumppanillenne, ja jos olette niin mistä syystä (kumppanin vastakkaista sukupuolta olevat kaverit? tietämättömyys kumppanin menoista silloin kun yhdessäolo ei ole mahdollista esim. välimatkan takia?) Entä onko teistä syytä olla mustasukkainen? Haetteko jatkuvasti jotakin parempaa, vai omistaudutteko kullallenne täysin? Haittaako, jos puolisonne ei osoita mustasukkaisuuden merkkejä vaikka syytäkin saattaisi joskus ehkä olla?
Ja se vapaudenhalu.. Olen itsekin tietystä vapaudesta nauttiva persoona vaikka olenkin 100% uskollinen kumppanilleni. Olen yrittänyt antaa hänellekin omaa tilaa ja aikaa kavereilleen mielin määrin, ettei hän tuntisi oloaan ahdistuneeksi ja nurkkaan ajetuksi. Mietin vain, että voiko sekin mennä joskus liiallisuuksiin? En kuitenkaan halua, että siippani tuntee olonsa hylätyksi..
Tuhannet kiitokset jo etukäteen :)
Ja se vapaudenhalu.. Olen itsekin tietystä vapaudesta nauttiva persoona vaikka olenkin 100% uskollinen kumppanilleni. Olen yrittänyt antaa hänellekin omaa tilaa ja aikaa kavereilleen mielin määrin, ettei hän tuntisi oloaan ahdistuneeksi ja nurkkaan ajetuksi. Mietin vain, että voiko sekin mennä joskus liiallisuuksiin? En kuitenkaan halua, että siippani tuntee olonsa hylätyksi..
Tuhannet kiitokset jo etukäteen :)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olen melko mustasukkainen poikaystävästäni! Luotan häneen mutta en pidä yhtään siitä kun hän puhuu muille naisille... Silloin tulee epävarma olo itselleen ku poikaystäväni ei kiinnitä huomiota minuun!
Voin myöntää että meistä vaaoista tulee olla mustasukkaisia ja ne tunteet kannattaa sanoa ääneen... Olen ainakin itse helposti vaihtanu parempaa vaikka osaan myös sitoutua.
En pidä jos poikaystäväni "vangitsee" minua liikaa mutta silloin sanon siitä jos minusta tuntuu siltä! mutta yleensä se on menny siten että itse vangitsen häntä!!
Hei,
Vastailen nyt vaakanaisena, vaikka miehen näkökulma voi olla erilainen..
Olen huomannut, että useimmiten yritän kieltää oman mustasukkaisuuteni (ei, tämähän on ihan hölmöä).. mutta täytyy kuitenkin myöntää (ainakin näin anonyyminä ;)..) että olen kai minä vähän mustasukkainen. En tosin mieheni naispuolisille kavereille, toki hänellä saa olla naispuolisia ystäviä samoin kuin minulla miespuolisia.
Silloin, kun olemme yhdessä toivon kuitenkin että mieheni saisi minut tuntemaan, että olen hänelle se tärkein ja läheisin.. ja suloisin ja ihmeellisin :D
Olen sosiaalinen ja nautin erilaisten ihmisten seurasta (joskus kuitenkin kaipaan myös omaa rauhaa).. Kun olen rakastunut ja sitoutunut (siihen parhainpaan :)), ei minusta kuitenkaan tarvitse olla mustasukkainen. Parisuhteessa olen uskollinen. Onhan se mukava tuntea, että toinen välittää näyttämällä pieniä mustasukkaisuuden merkkejä silloin tällöin. Varsinkin leikillään.. Liika on tosin aina liikaa. Hyvin mustasukkainen mies saisi varmasti minut tuntemaan itseni ahdistuneeksi ja nurkkaan ajetuksi. Kun molemmilla on täysi vapaus valita menemisensä, on mukavinta kun molemmat sitten ovat valinneet toistensa seuran, kun yhdessä ollaan. :)
Suhtautumisesi kuulostaa hyvältä :) Jatka samaan malliin, minä ainakin arvostaisin parisuhdetta, jossa voi 100% luottaa toiseen, mutta kuitenkin on vapaus mennä ja viettää omaakin aikaa. Kun muistat osoittaa miehellesi, että rakastat juuri häntä ja jos teillä on myös joitakin yhteisiä harrastuksia ja ystäviä ns. koti-iltojen lisäksi.. ja jos vielä onnistutte yllättämään toisenne.. niin loistavalta kuulostaa ainakin tästä vaa'asta!
Kaikkee hyvää teille jatkoon :)
Olen tosi mustasukkaista laatua ja aika omistushaluinen. En oikein tykkää jos miehelläni on edes naispuolisia ystäviä, ellen itse tunne heitä tarkkaan. Rakastuneena en kyllästy koskaan mieheni seuraan vaan haluan olla hänen kanssaan joka hetken. Toisin kuin mieheni (joka on kaksonen) tahtoo paljonkin omaa aikaa.
Omistaudun kumppanilleni täysin, koko elämäni vaiheet on rakennettu häneen liittyen..
Olen mielestäni aiheetta mustasukkainen, mutta pelkään menettäväni hänet.
meillä taas on toisinpäin.. itse vaaka, mies kaksonen
Puhun tai siis kirjoitan nyt omasta puolestani.
Mustasukkainen olen ns."terveellä tavalla".
eli tarkoitan edellisellä että kun olen ihastunut/rakastunut naiseen niin annan kyllä hänelle omaa tilaa ja omaa aikaa,mutta jos se oma aika menee sellaiseksi etten enään tiedä missä hän milloinkin on niin kyllä se mustis sieltä löytyy.
Edelliseen liittyen siis olen varmaankin omistushaluinen,mutta pidän erittäin tärkeänä ,että asioista,mistä tahansa keskustellaan.Kaipaan harmoniaa rauhaa ja täydellistä luottamusta,koska sitä minäkin tarjoan.
Eihän toisen tietenkään pidä tehdä samoin mutta näin vaa´an näkökulmasta sitä kaipaan ja siitäkin haluaisin keskustella.
Itse kyllä haluan omaa rauhaa silloin tällöin kuten vesimieskin mutta vaaka ei aina osaa kertoa tai antaa toisen ymmärtää väärin sen oman ajan käyttö....? en tiä ymmärrätkö?
Vaaka on kuitenkin yksi niistä harvoista luottamuksen arvoisista ihmisistä.Hänelle voi purkaa ilot ja surut,luottamus 100%.
Prisuhteessa sanon suoraan (varmaan loukkaan) mutta vaakaan voi luottaa huomattavasti enemmän kuin vesimieheen.
Kokemuksen pohjalta minä tätä kirjoitin.
Mutta kaikkea hyvää sinulle ja muista että rakkaus voittaa kaikki vaikeuden ennemmin tai myöhemmin...näin on..
Luin viestisi kiinnostuneena, koska vaikka olet miespuolinen vaaka, niin löysin itsessäni täysin samanlaisia piirteitä, kuin olit viestiisi kirjoittanut:) Hauskaa, että miehistä edes yksi tähtimerkki haluaa keskustella asioista, todella harvinaista ainakin oman kokemukseni mittapuussa...
Oma poikaystäväni(kalat), vihaa syvällisempiä seurusteluun/suhteeseen liittyviä keskusteluita, ja yleensä jos joistain asoista täytyy mielestäni jutella, joudun tekemään sen erityisen taitavasti, jotta hän ei edes huomaa käyvänsä ns."hallituksen kokousta" kanssani:)
Ja ymmärsin hyvin, kun mainitsit että vaakakin haluaa omaa aikaa jne. mutta esittää sen eri tavalla, esim. itse olen huono sanomaan EI miehelleni, kun poden ns.huonoa o0maatuntoa jos l´kieltäydyn yhteisistä hetkistä tms. ja jos olen aivan poikki ja haluan todellakin vain yksin nukkumaan ja rentoutumaan kerron sen hänelle.. no vuosien mittaan olen kyllä oppinut sen Ei:n.
Mustasukkaisuudesta sen verran, et itse olin aluksi tooosi mustis existä, en enää vihdoin pääsin yli, ja nyt mustistelen vaan pikkujutuista ja minimaalisesti!
no jooh..mä myönnän olevani mustasukkainen..
mä oon mustasukkanen ihan pikku asioistaki :/ mut eip sille mittää voi :| mä kyl omistaudun kullalleni, mut kyl mä siltiki niit muita kattelen vaik en kyl sillä silmällä :D
must se ois aineski aik kivaa jos mun kultani ois ees pikkasen mustis musta..mut ei liikaaa..!!
minä ainakin näin vaakanaisena myönnän olevani hieman mustasukkainen, tosin johtuu osittain myös siitä että entinen mies petti..
tämänetkiseen mieheeni,vesimies, luotan tosin täysin..
molemminpuolinen vapaus on hyvä asia, mutta minä ainakin kaipaan sitä että mies osoittaa mustasukkaisuutensa,jos siihen aihetta on, ja esim.ehdottaa joskus itse että älä lähde rilluttelemaan...näin huomaa että toista kiinnostaa mitä teen ja missä olen..