Kertokaa kokemuksianne

Itseäni on petetty kaksisuuntaisen toimesta lukemattomia kertoja eri miesten kanssa. Ahdistaa ajatella, että meidän koko suhteemme on ollut pelkkää pettämistä ja valehtelua vaikka niin kovasti minulle ja kaikille läheisilleen hehkutti kuinka paljon minua rakastaa ja kuinka ihana ihminen olen. Itse en edes tiedä mitä on tapahtunut maniassa ja mitä missäkin sairauden vaiheessa kun kaikki oli niin sekaava kun näitä juttuja tapahtui. Valehtelua tapahtui ainakin ihan koko suhteemme ajan. Olin vain niin sokea rakkauden takia, etten kaikkia valheita silloin tajunnut vaan vasta eron jälkeen. Osa näistä pettämisistä on kohdistunut omiin kavereihin, joilta olen sitten asiat kuullut. Vaikea mitenkään ymmärtää kuinka joku joka vannoo rakkautta, toimii noin häikäilemättömästi.

Aika moni "terve" ihminen olis bipo jos pettäminen olisi sairauden oire. Ei mun ex-vaimolla ollut bipoa.

Kyllä on pettänyt.

Kyllä on houkutellut ja otti tilanteen heti niin vahvasti haltuun ettei voinut estellä... Voit vain kuvitella mitä tarkoitan...

On TODELLAKIN ollut epärehellinen maniassa ollessaan.

Olen n. 50v mies ja takana on useita vuosia kestäneitä suhteita. Biponaisen kanssa suhde kesti n. 7 vuotta ja se oli kyllä todella vaikea.. Kaikkea muuta kuin miehen ja naisen välinen normaali parisuhde. Mikä nyt sitten on normaalia jne..
Erosta on nyt jo onneksi 4 vuotta. Suhteen jälkeen löysin todella herttaisen kumppanin johon voin luottaa ja jonka kanssa on hyvä elää, jakaa tämä hetki ja suunnitella huomista.....

Makseli se silti jaksaa tälle palstalle tulla, vaikka bipo-naisestaan on eronnut jo vuosia sitten. Miksi?

Sama trolli vastailee itselleen. Jatkanut tätä jo pitkään.

Makseli on täältä aikanaan hakenut ja saanut vertaistukea. Nyt vaan joskus käy katsomassa miten muilla menee ja kommentoi jos siltä tuntuu.. Onko fghjhjgfj itse bipo, bipon puoliso vai muuten vaan kiinnostunut kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä?

Ei ole pettänyt.

Olen itse bipo.

Minulla on ollut virallinen bipo-II diagnoosi 26-vuotiaasta saakka, oma vahva epäily biposta jostain 17-vuotiaasta saakka.

Suhteita on ollut viimeisen 20 vuoden aikana vakavia 4 ja vähän vähemmän vakavia jotain kymmenkunta. Kertaakaan en ole ketään pettänyt, mutta muutamasta suhteesta on tullut lähdettyä vähän liiankin nopeasti ja harkitsematta bipon kovimman nousukauden huumassa.

Itsellä bipo kakkonen ja ei ole koskaan tullut mieleenkään pettää.

Meillä vaimolla diagnosoitiin pahimman luokan bipo. Ikävä kyllä sitä luultiin pitkään voimakkaaksi masennukseksi ja sellaisena sitä "hoidettiinkin" eli bipoon toimivaa lääkitystä saati muuta tarvittavaa hoitoa ei siis todellisuudessa ollut. Kolmessa vuodessa tilanne kehittyi pikku hiljaa salakavalasti niin pahaksi että seurasi laitoshoito ja siellä ensimmäistä kertaa saatiin käyntiin toimiva lääkitys ja nyt on edes jonkinlainen tasapaino alkanut löytymään hänelle. Käytännössä vaimo oli jo loppuajat elänyt aivan täyttä kaksoiselämää mm somessa, useita pettämisiä etc, hakenut jatkuvasti huomiota, sairaanloisessa määrin hakenut palvontaa ja huomiota. Itsetunto kasvoi maniassa lopulta järjettömän ylimieliseksi. Kaikkivoipa superminä oli niin itsekeskeinen ja ylimielinen että johti muutaman viikon sairaalahoitoon. Se ylimielisyys näkyi lopulta jo ilmeessä, katseessa, koko olemuksessa ja tietenkin käytöksessä.