Mie näin painajaisia

Älä nyt, ei varmasti koko elämä, just nyt tuntuu siltä, mutta kyllä se aina jossain kohtaa helpottaa. Ja se pahin painajainen onneeksi kestää kuitenkin aikas vähän aikaa, jos toki ei välttämättä kokonaan poistu, mutta ajan kanssa kuitenkin aina poistuu. Jos yhtään lohduttaa, kyllä suurimmalla osalla ihmisistä, jotka tuntevat, kokee elämän välillä "painajaisena". Siihen ei auta kuin aika ja tietysti oma asenne: "tästä mennään eteenpäin". Ja murehtii niin kauan, että ei jaksa enää murhetia, niin kyllä se siitä.

Yleensä vaan ihmiset kokee omat "painajaisensa" niin henkilökohtaisesti ja jotenkin sellaisena, että "tämä kaikista hirveitä", vaikka eihän se tietenkään ihan niinkään ole. Monesti oma häpeä ja omat herkissä kohdissa tapahtuvat asiat kasvaa mittasuhteiltaan aivan kauheiksi, vaikka niitä saoja juttuja on muillakin, vai eri muodossa, mutta se "oma painajainen" vaan tietysti tuntuu pahimmalta, koska se on henkilökohtainen. Häpeä on yleensä se, joka saa asiasta kasvamaan "ylitsepääsemättömäksi". Jotain tämmöistä ajattelen. Ei välttämättä ole näin, mutta nopealla ajatuksella tuli ensimmäisenä mieleen peilaten tietysti omaa ja muiden kokemusmaailmaan.

Tsemppiä! Ylös vaan ja menoksi, ei elämä kaadu "painajaisiin". Tärkeää on, että on joku ihminen, joka oikeasti ymmärtää, ei tarvitse olla kuin juuri se yksi, joka ymmärtää, niin se helpottaa. Itse koin juuri yhden elämän vaiheen osalta, jota olin kantanut jo pitkään, ja kun avauduin pitkäaikaiselle ystävälleni, niin helpotti ihan hirveästi. Taakka oikeasti keveni. En olisi uskonut, että voi yhden keskustelun pohjalta avautua niin monta solmua. Mutta, kun näkee ja kokee, että joku ulkopuolinen ymmärtää (joka siis ei liity juttuun) ja ei silti ollut "mikään maailman loppu" tai
"maailman suurin häpeä", niin se helpottaa hirveästi. Se vapauttaa.

Eiköhän jokainen ihminen itse päätä omista asioistaan. Vankilassa korkeintaan päätetään toisen ihmisen puolesta.

Siis kyllähän peruskoulussakin päätökset tekevät opettajat. Ei siinä oppilailta mitään kysytä kun aletaan jonninjoutavaa tietoa paukuttamaan päähän. Sama jatkuu työelämässä.

Kansanedustajatkin leikkailevat etuja pois joita edellisillä sukupolvilla ja itsellään on ollut mutta nuoremmille ei anneta tai heikennetään. Onhan tuollainenkin toisen elämään vaikuttamista.