Vaeltajan eläkeikä

70 v on ehdoton yläraja. Sen jälkeen vaeltelija on kahlittava sänkyyn tai vähintäänkin rullatuoliin. Jos yrittää karata ulos luontoon niin tuplakahleet päälle.

Ei sitä yrittäjä koskaan eläkepäivistä pääse nauttimaan.

Miten niin ei pääse. Saahan yrittäjäkin eläkettä siinä missä duunarikin!

Yrittäjä maksaa sekä duunarin että oman eläkkeensä.

Onko muuten eläke palkkaa vai sosiaaliturvaa?

Yrittäjä tai ei niin yli 60 vuotiaita ei pitäisi ilman holhousta ulos päästää. Tämän tästä on uutisointia, että joku iäkkäämpi ihminen on hukassa ja hänen peräänsä on lähetetty varusmiehiä ja vapepan porukoita.

Kiva olla eläkkeellä päissään koko ajan! Terkut vaan köyhille kautta maan!

Jos aikoo yrittäjänä eläkkeelle päästä, niin kannattaa valita maanviljelijän ammatti. Silloin eläkemaksut ovat puolet "tavallisen" yrittäjän eläkemaksuista ja eläkkeen suuruus on sama. Näin on varaa olla enemmän päissään sitten kun eläkeikä koittaa.

Mitä suurempi maatila, sitä suurempi eläke. Eläkemaksut ovat tosiaan vain 50 % . Valtio maksaa maanviljelijöiden eläkkeitä yli 600 miljoonalla eurolla vuosittain ja summa kasvaa vuosittain.

Maanviljelijän keskieläke on tilastokeskuksen mukaan noin 1010 euroa/ kk. Tuntuu äkkiseltään aika pieneltä. Jos aikoo sillä rahalla päissään olla niin taitaa mennä kiljuhommiksi.

Joka tapauksessa maanviljelijä on maksanut työssäoloaikanaan puolet siitä eläkemaksusta, minkä yrittäjä joutuu maksamaan saadakseen 1010 €:n eläkkeen.

Eläkeläisen kannattaa rinkka selässään vaellella pitkin tuntureita kovasti päissään.

Yelliä pitää maksaa tonni kuussa ja sitten voikin kupsahtaa kuusnelosena.

Kyllä vaelluksella olen useastikin tavannut yli seitsemänkymppisiä rinkka selässään.

Vaellus(Lapissa) pitää lopettaa silloin kun (jos) paranee Lapinhulluudesta. Minunkin piti käydä Paistunturien keikka tekemässä, vaikka olen monta kertaa vilkuttanut jäähyväisiä Paistunturien erämaalle. Nytkin talsiessani Luomusharjua pitki autolleni vesisateessa vannoin: ei koskaan tänne, mutta meni päivä kotona ja tuumailin, voisihan sitä piipahtaa ensi kesänä Kuivilla. Risto 71v.

Kunnon vaeltaja siirtyy eläkkeelle 100-vuotiaana.

Eikö selkäsi kestä? Kyllä kestää. Eikö jalkasi sitten kestä? Mikä sitten ei sinulla kestä? Pussi ei kestä.

Vaeltajan pitää käydä UK-puistossa Vongoivan huipulla. Silloin pääsee vaeltajien vanhainkotiin eläkepäiviään viettämään.

Olen nyt käynyt Vongoivan huipulla. Missäs se vaeltajien vanhainkoti on? Voisi mennä kuuntelemaan tarinoita.

Vaeltajien vanhainkoti voitaisiin perustaa Anterin rajavartioasemalle. Sieltä voi "tietä" pitkin kävellä Hammaskodalle ja kertoa mahdollisille paikalla olijoille, että olen minä täälläkin nukkunut, tuossa oli ennen maakuoppa. Kyllä siinä muut ihmettelisivät kokeneen vaeltajan kokemuksia.

UKK- puiston vieressä Itäkairassa sopiva paikka voisi olla Vittukeinon tienoot. Päiväreissu Härkävaaran autiotuvalle olisi mahdollista.

Eläkkeen rajat:

Lapin-vaeltaja 66 vuotta
Karhukiertäjä 68 vuotta
Etelän päiväretkeilijä 72 vuotta

Osa-aikaiselle vaelluseläkkeelle voi jäädä jo 60-vuotiaana.

Niin kauan kuljen kun jalka nousee. Ehkä vauhti hieman hidastuu ja päivämatkat lyhenee, mutta aikaa on enemmän. Jos sitten taival päättyy jonnekin tunturin kuruun tai joen mutkaan, niin hyvä on. Parempi siellä kuin kusisessa hoitolaitoksen sängyssä. Näin on sovittu kotijoukkojen kanssa ja hyvin ymmärtävät.

näin on. ei haittaa vaikka hautajaisissa on korpit ja ketut. ne on ennen sanoneet kulkumiehestä joka hävisi kairaan, että se on muuttunut poroksi.

Yksinvaellukselle voi lähteä niin kauan kun on aamupysty, silloin elintoiminnot pelaa. Tämän parempaa terveysmittaria ei ole.

Kun molemmat puujalat poikki, eikä kykene uusia vuolemaan.

Itsellä meni valitettavan nuorena päiväys umpeen kun nivelet alkoi prakata tuossa reilu kuusi vuotta sitten. Ei 63- syntyneen kuuluisi vielä hajota... Tiedän montakin jotka riekkuu eräreissuilla vielä reippaasti yli 70- vuotiaina. Antakaa ihmisten vaeltaa, iästä riippumatta. Mieluummin itsekkin kuolisin kairaan kuin vuode-osastolle.

Vaeltaminen ei ole iästä kiinni, vaan kunnosta. Yli 80 vuotiaita on vielä todella hyvässä kunnossa. Jalka nousee ja pää pelaa.

Voi hyvällä syyllä nykyään kysyä, onko alle 30 -vuotias ylipainoinen ja rapakuntoinen sitten kyvykäs vaeltamaan. Tuskin. Osa ei pysty edes armejaa suorittamaan.

Niinno...jokainenhan voi tehdä asiat kuntonsa mukaan ja niin pitääkin. Omasta mielestäni ei ole väärää tapaa vaeltaa, on vain omia mieltymyksiä joita vastaan pitää koittaa taistella vaikka parempiakin vaihtoehtoja olisi. Itsensä voittaminen on suurin haaste. Kun et voi vaeltaa pikälti vaella lyhyesti, kun et voi vaeltaa lyhyesti retkeile, kun et voi retkeillä kauaa rekteile lyhyesti. Perinteinen päiväretki on miltei kaikille mahdollista jos ei yksin niin avustajan kanssa. Tätä koitan noudattaa mutta vaikeaa on kun haluja on mennä muttei kroppa pysy mukana.

Kannatta testata vastatuuleen kusemalla. Jos kengänkäret pysyy kuivana ,, niin kannattaa jatkaa vaeltajan uraa.

Saariselän Siula saattaisi sopia hyvin Vaeltajien vanhainkodiksi.

Olen oppinut elämässäni kolme asiaa: Krapulassa ei kannata ryypätä, ripulissa ei kannata pierasta ja vastatuuleen ei kannata kusta. Nämä kun hallitsee, voi vielä jatkaa vaellusta.

Vaeltajan kannattaa jatkaa niin kauan, että kuukahtaa siihen rasitukseen.

Kun grammaviilaushalu voittaa eikä yhtä kaljaa jaksa kantaa saunaa varten.

Huumeet eivät ole toistaiseksi saunan jälkeen sopivia ainakaan minulle.
Kyllä sihahdus kaljapurkkia avattaessa tekee sen verran huumaavan olon.

Tosi grammmari poimii sieniä matkan varrelta. Ei paljon paina.