Kysymys kuuluu: Minulla on Philipsin vanha stereosarja (philips fw730c), jossa muistaakseni 100 100w, aika isot kaiuttimet ja joku bassotehostin ja tämä laitos on jostain 90-luvun alulta 80-luvun lopulta.
JOS nyt vaihdan tämän setin soundbar-äänentoistojärjestelmään, minkälaiset vehkeet tarvitsen, että todennäköisesti saan musiikin kuunteluun paremmat äänet ja ehkä jopa hieman paremman volumen?? Miten vertaan tätä vanhaa esim 300w soundbar systeemiin? Onko nykypäivän 300w ilman muuta parempi kuin entisen maailman 200w, vaikka jälkimmäisessä on isot kaiuttimet?
En nimittäin luota koekuunteluun jossain tehdashallissa. Ihan eri asia kuunnella liikkeessä jossa ei ole seiniä lähettyvillä ja kattokin 10m korkeudessa, kuin pienessä kerrostalokaksiossa.
80-luvun vehkeet 2017 luvulle!
9
1024
Vastaukset
Ota vähän takaisin: Philipsissäsi on 2 x 50 W RMS ±1 dB 40 – 20 000 Hz.
Jos haluat paremmantasoista ääntä ja lujempaa, kannattanee katsella moderneja viihdekeskusratkaisuja. Pelkkään paremmantasoiseen ääneen riittänee paremmat kaiuttimet, ollaanhan Kaiuttimet-palstalla.
Kaiuttimet on kaikki kaikessa äänentoistossa edelleenkin, mutta modernien tekniikoiden ja liitäntöjen vuoksi kannattaa toki tarkastella myös kokonaisuutta aivan sen mukaan, mitä poppikoneeltasi vaadit. Esimerkiksi HDMI on "aika kiva", kun sekä viihdekeskus, televisio, optiset asemat että tietokone liitetään sillä yhteen. Wi-Fi, DLNA, DMS, Bluetooth, onhan näitä.
Sinulle sopivia kaiuttimia voinee suositella tämän palstan vakkarit. Itse en enää tätä skeneä seuraa siirryttyäni vuosia sitten kuulokkeiden käyttöön.- SoundbarTilalle
Jos sinä on noin vähäiset wattitehot, eikö sitä suuremmalla syyllä voisi olettaa, että suht edullinen 300w sounbar lyö tuon laudalta sekä äänenvoimakkuudessa että laadussa? Yksi pontti on tilan säästäminen. Sounbar pienellä subbarilla vaikuttaa kompaktille.
Itse en ole soundbareja kuunnellut, joten minun on turha sanoa niistä mitään. Se kannattaa kuitenkin muistaa, että wattimäärä ei ole sama asia kuin äänenlaatu. Ja suhtaudun vähän varauksella siihen, kun sanat "300W" ja "edullinen" esiintyvät samassa lauseessa.
Aivan kuin tuossa aiemmin sanottiin, niin kannattaa miettiä, mitä kokonaisuudelta haluaa. Mitä kaikkia laitteita stereoihin kytkee, jättääkö vähän pelivaraa tulevaisuuden juttuja varten jne. Ja lopultahan se on niin, että omat korvat ovat ne, jotka kaiutinhankinnan ratkaisevat. Eli itse vain kuuntelemaan. Koekuuntelu kannattaa tehdä liikkeessä, jossa kaiuttimia voi kuunnella tehdashallin sijasta pienessä huoneessa.
Kun perehdyt nyt rauhassa eri vaihtoehtoihin, etkä hätiköi, niin saat laitteet, joilla pärjäät hyvin vuosikaudet.- Vanhaa
Mikä on parempi typerä kysymys 400 wattin minisarja vai 300 watin soundbar.
Ei o olemassa edellä mainittua markononinti watteja eikä kande veratta keskenän.
Eli mikä on parempi minisarja vai soundbar sitä en osa sanoa kanatta itse kunnella niin tietä.
Itse sittä mielttä että 70-80 luvun erilissarjat on parhaimmat eli vanhat välinet.
Aina ei ole oikotie onnenosta uudet välinet ja uudet välinet voi kytkeä vanhohin välineisin.
Sihen on minta mahdolisutta meijla jos haluta tietä lisä että miten saat uudet välinet toimiman esim. 80-luvun erilis sarjan kanssa.
Osoite [email protected] - Kuuntelijaja
Voihan tuommoinen kuluttajakaiutin olla vaikka 1000W, mutta jos magneetissa on säästelty, niin tehot menee hukkaan. Kannattaa mielummin tutkia dB/W suhdetta jos haluaa tehoja. Ne pitäisi löytyä noista Philipseistäkin. Nyky Philips ei osaa tehdä kuin partakoneita, joten ne voi unohtaa. Vanhat vehkeet on usein paljonkin parempia kuin nyky kiinan kamat, kunhan on ripustukset, konkat ja potikat kunnossa.
Kun kaiutinta valitaan, pitäisi nähdä myös sisälle, että tietää edes noin suurinpiirtein minkälaiset mahdollisuudet ratkaisulla on äänentoistoon. Kuuntelu on myös melko välttämätöntä. Taajuuksia ja dB/W arvoja tutkimaan. Jos edes niitä ei mainita, on taattua kuluttajapskaa. - laitteet.mallia.1989
1. Kerrostalohuoneistossa ei tarvita suurta äänenvoimakkuutta, koska naapureiden vuoksi kuuntelu voimakkalla äänellä on mahdotonta.
2. Lukuisien karaokebaarivierailujen perusteella totean, että harvalle kuuntelijalle pienillä äänen vivahteiden eroilla eri kaiuttimien välillä on mitään merkitystä. Monet eivät erota duuria mollista ja ovat sitä mieltä, että pari hertsiä liian matalalta laulava "artisti" on erinomainen. Paremmat äänet http://aijaa.com/Mb04HP
Sähkön määrä ei pelkästään auta vaan on saatava mahdollinen kumina pois ja vahvistettava haluttuja äänenkorkeuksia ja piennenettävä häiritseviä äänenkorkeuksia
Äänen tulee olla tarkkaa, bassot napakoita ja läheisyyden tuntu kohdallaan, pienet rapsahduksetkin on kuuluttava jos ne musiikkitallenteessa on. siis on oltava kuin orkesteri soittaisi siinä vieressä
Kaiuttimien ääntä voi tuon jälkeen jo verrata hyviin kuulokkeisiin
Tuosta Pioneer VSX-4700S liitetty taajuukorjaimeen josta ääni sitten aktiivikaiuttimiin http://aijaa.com/Bip12Z noin saadaan linjatasoinen lähtö aktiivikauttimiinkin jos muuta lähtöä ei ole eikä lennä pahvit pihalle aktiivikaiuttimista
Kun tuollaisen taajuuskorjaimen tai vastaavan hankkii ja sitä hetken käyttää niin siitä ei enää luovu, tuo http://aijaa.com/Mb04HP on vain suuntaa antava säätö mutta yleensä se noin suurinpiirtein menee, itse säädän yleensä tuota 250 Hz aluetta vähän pienemmälle tai takaisin käytössä olevilla samassa paikassa olevilla aktiivikauttimilla. Käytettävä äänenvoimakkuus voi myös vaikuttaa säätämisen tarpeeseen mutta yleensä nautittava ääni saadaan jo pienelläkin kuunteluvoimakkuudella. 7 vipuisellakin pärjää mutta 10 vipuinen on jo parempi ja vipujen määrä yleensä vielä parantaa tulosta
Useissa taajuukorjaimissa on vasemmalle ja oikealle kaiuttimelle omat säätönsä mutta tuossa mulla vain yksi ja sillä pärjään mainiosti
Tuota kun käyttää niin huomaa että on järkyttävä ero vanhoissa äänitteissä verrattuna uusiin/uudempiin musiikkiesityksiin, bassoa ei voi vahvistaa/napakoittaa kun sitä ei ole tai se on pelkkää kuminaa, korkeammat äännet on mitä on. Nykyisen mittapuun mukaan niitä voi useita verrata kännykkä äänityksiin mutta uudet musiikkiesitykset ovat useimmiten nautinnollista kuunneltavaa
Mutta jos tuollaisen saatte käyttöön tai pääsette kuuntelemaan niin kytkekää vuoronperään päälle ja pois niin melkovarmaan hämmästytte
Tarkoitus ei ole muuttaa suorastaan musiikkiesityksiä vaan koittaa korjata siihen tulevat virheet pois ja äänet sellaisiksi kuin ne ovat olleet esitystilanteessa/miksauksen jälkeen niitä kuunneltaessa omilla käytettävissä olevilla kaiuttimilla
Yleensä korvilla kuulee parhaiten- kannustaja
toni kirjoitti:
Sähkön määrä ei pelkästään auta vaan on saatava mahdollinen kumina pois ja vahvistettava haluttuja äänenkorkeuksia ja piennenettävä häiritseviä äänenkorkeuksia
Äänen tulee olla tarkkaa, bassot napakoita ja läheisyyden tuntu kohdallaan, pienet rapsahduksetkin on kuuluttava jos ne musiikkitallenteessa on. siis on oltava kuin orkesteri soittaisi siinä vieressä
Kaiuttimien ääntä voi tuon jälkeen jo verrata hyviin kuulokkeisiin
Tuosta Pioneer VSX-4700S liitetty taajuukorjaimeen josta ääni sitten aktiivikaiuttimiin http://aijaa.com/Bip12Z noin saadaan linjatasoinen lähtö aktiivikauttimiinkin jos muuta lähtöä ei ole eikä lennä pahvit pihalle aktiivikaiuttimista
Kun tuollaisen taajuuskorjaimen tai vastaavan hankkii ja sitä hetken käyttää niin siitä ei enää luovu, tuo http://aijaa.com/Mb04HP on vain suuntaa antava säätö mutta yleensä se noin suurinpiirtein menee, itse säädän yleensä tuota 250 Hz aluetta vähän pienemmälle tai takaisin käytössä olevilla samassa paikassa olevilla aktiivikauttimilla. Käytettävä äänenvoimakkuus voi myös vaikuttaa säätämisen tarpeeseen mutta yleensä nautittava ääni saadaan jo pienelläkin kuunteluvoimakkuudella. 7 vipuisellakin pärjää mutta 10 vipuinen on jo parempi ja vipujen määrä yleensä vielä parantaa tulosta
Useissa taajuukorjaimissa on vasemmalle ja oikealle kaiuttimelle omat säätönsä mutta tuossa mulla vain yksi ja sillä pärjään mainiosti
Tuota kun käyttää niin huomaa että on järkyttävä ero vanhoissa äänitteissä verrattuna uusiin/uudempiin musiikkiesityksiin, bassoa ei voi vahvistaa/napakoittaa kun sitä ei ole tai se on pelkkää kuminaa, korkeammat äännet on mitä on. Nykyisen mittapuun mukaan niitä voi useita verrata kännykkä äänityksiin mutta uudet musiikkiesitykset ovat useimmiten nautinnollista kuunneltavaa
Mutta jos tuollaisen saatte käyttöön tai pääsette kuuntelemaan niin kytkekää vuoronperään päälle ja pois niin melkovarmaan hämmästytte
Tarkoitus ei ole muuttaa suorastaan musiikkiesityksiä vaan koittaa korjata siihen tulevat virheet pois ja äänet sellaisiksi kuin ne ovat olleet esitystilanteessa/miksauksen jälkeen niitä kuunneltaessa omilla käytettävissä olevilla kaiuttimilla
Yleensä korvilla kuulee parhaitentuohon kun laittaa nykyaikaisen DSP-vehkeen, joka mittaa vasteen kuuntelupaikalta ja tekee tarvittavat muutokset, niin hyvä tulee. Tätä toki voi muutella sitten mieltymyksien mukaan, jos ideaalinen ei miellytä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2764712Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1343050Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit452894Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?
Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k362882Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?771816Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061674Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281521- 611438
- 951292
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2201204