Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Pankakosken rata oli ensimmäinen varsinainen rautatie Pielisjärvellä. Se valmistui vuonna 1897 ja sen raideleveys oli 600 mm. Rautatietä käytettiin yleisiin tavaran kuljetustarpeisiin ja jopa henkilökuljetuksiin Pankakosken ja Rantalan välillä. Höyryveturia kutsuttiin Pankakosken pässiksi.
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-53084
Joensuu – Lieksa rautatien valmistuttua rataa jatkettiin Sokojoelle saakka ja Pankakosken tehtaan tuotteet toimitettiin vuodesta 1910 alkaen tätä kapearaiteista rautatietä myöten Sokojoelle, missä tapahtui uudelleenlastaus normaalikokoisiin junanvaunuihin.
Radan pituus Pankakosken ja Sokojoen välillä sivuraiteineen oli hieman yli kahdeksan kilometriä. Viimeinen juna kulki kapearaiteista rataa pitkin 13.5.1952, jonka jälkeen rata levennettiin normaaliin raideleveyteen 1524 mm (viisi jalkaa). Uudelleenlastaus voitiin jättää pois. Muistan pässin puksutuksen, kun se kulki verkalleen täysine tavaravaunuineen Rantalan paloaseman sivuitse Sokojoen varastoja kohti.
Rautatie Joensuusta Lieksaan valmistui vuonna 1909 ja sen vihkijäiset pidettiin Lieksassa vuonna 1910. Vuosina 2009 tai 2010 ei rautatien valmistumisen 100-vuotisjuhlaa Lieksassa pidetty! Lieksan päättäjät päättivät olla huomioimatta satavuotiasta rautatietä ja sen merkitystä Lieksalle.
Nurmekseen saakka rautatie valmistui käyttöön 16.10.1911. Nurmeksessa 100 vuotta täyttävää rautatietä juhlittiin näyttävästi Nurmeksessa näyttelyineen vuonna 2011.
Lieksassa oli toinenkin kapearaiteinen rata vuosina 1939 - 1947 ja se sijaitsi Mätäsvaaran kaivoksella. Raideleveys oli kaivoksissa tyypillisesti käytetty 750 mm.
http://www.matasvaarankaivos.fi/Kivenkulku.html
Lyhyitä kapearaiteisia ratoja oli lisäksi joillakin puunkäsittelylaitoksilla. Esimerkkinä Lieksan Puunjalostustehdas Oy (1921 – 1965), jossa puutavaraa siirrettiin käsin työntämällä vaunuja sahan, höyläämön, lautatarhan ja kuvaamon välillä. Kolmen radan risteyksessä oli pyöreä kääntöpöytä, jossa vaunu pyöräytettiin oikean osoitteen suuntaan. Joskus vaunu saattoi mennä "ponniin".
Wanha lieksalainen, kapeilla raiteilla aloitettiin
36
850
Vastaukset
- hissanmaikk
ttraaas valettta kopko juutu
- Uupumäen.Manne
Maikk sai kirjoittajan luonnonlahjoillaan loihdittua todellisen vastaväitekertomuksen junaonnettomuustapahtumasta. Siinä kyseenalaistetaan kaikki aloituksessa olleet kohdat. Rautatien olemassaoloa epäillään kuin myös Mätäsvaaraa. Kun ei ole ollut rautatietä, ei ole ollut myöskään junaa eikä matkustajia.
Maikan monisanaista kertomusta on vaikea ryhtyä referoimaan. Siinä on kaikki tarvittava vastaväiteaineisto. Maikk on jo melkein hissantohtor.
Kiinnostavaa juttua
Aloittajalle annan taidoistaan ja asiantuntemuksestaan kaikki pisteet. I like It. Uupumäen.Manne osasi vastata verbaalein sanankääntein taitavasta kaikin puolin ”historianmaikkalle”.
Tuo sama käsite ja uskomus noista rautateistä tuli jo minullekin Teollisuuskylässä 70-luvulla siellä työskennellessäni. Esimerkiksi silloisen pakkaustehtaanrakennustyömaalla oli minulla mukava mahdollisuus jutella vanhempien työntekijöitten kanssa näistä asiaan liittyvistä seikoista. Täysin yhteensopivia olivat ja ovat Wanhan kertoman mukaiseen.
Missähän sekotilassa tuo hissanmaikk on, kun välillä, toki aika harvoin, kirjoittelee neljäsosajärkeviä, ja sitten sekoaa täysin. Pitäisiköhän palstanvalvojan ottaa hänet poliisin kanssa erityishoitoon täältä kaiken käytettävissä olevin laillisin keinoin?
https://www.youtube.com/watch?v=AFo4mhnaxu0Hyviä muistoja saattaa löytyä enemmänkin.
https://www.youtube.com/watch?v=cxHLzwNFmGIEnpä malta olla laittamatta tätä jenkkaa tähän vielä.
https://www.youtube.com/watch?v=fsBEIyo-2E0Katuvankka kirjoitti:
Enpä malta olla laittamatta tätä jenkkaa tähän vielä.
https://www.youtube.com/watch?v=fsBEIyo-2E0Pohjanmaan junassakin tuli aikoinaan matkattua monet kerrat.
Siellä oli melkoinen tunnelma toisinaan.
Pässi oli lopuksi tallissa siinnä paloaseman lähellä.
Se oli puunattu ja kiillotettu viimesen päälle.
Siinnä oli ne kapeat kiskot kauan aikaa, sen jälkeen, kun muu rata oli levennetty.Kapeat kiskot olivat Lieksanjoen Rantalanpuoleisessa rannassakin vielä koko 50- luvun ja vielä 60-luvullakin. Kiskot päättyivät muuntajakopille, joka on edelleen paikoillaan. Kiskoille oli jätetty resiina, joka oli lasten ahkerassa käytössä. Gutzeitin nosturilaitteistot ilmaratoineen ja myös kiskot purettiin vasta vuonna 1962. Ratapenkassa on vielä nykyäänkin näkyvissä joitakin rautatiehen liittyviä laitteita.
Siinnä ylikäytävällä Mähkölle menevällä tiellä sattui aikoinaan raju onnettomuus.
Muistaakseni taksi jäi junan alle ja kolme kuoli.
Ensimmäisenä paikalle juoksi ratavartija Penger, seuraavaksi vieressä asunut Kirsti Hartikainen (asiakirjojen mukaan).
Mitään ei ollut enää tehtävissä.
Auton raato oli useita päiviä nähtävänä ylikäytävän vieressä.- kun.en.muista
Milloin tuo onnettomuus tapahtui, millä vuosikymmenellä.
kun.en.muista kirjoitti:
Milloin tuo onnettomuus tapahtui, millä vuosikymmenellä.
Muistini mukaan kamuttajan kuvaama vakava Mähkön tasoristeysonnettomuus tapahtui noin vuonna 1955. Silloin kyseinen rata oli jo normaalilevyinen ja tavarajunien vauhti oli suurempi kuin kapearaiteisten junien aikaan.
- pertti.pertti
Ei mistään vanhoista historioista löydy moista onnettomuutta jota feikki koko asia.
pertti.pertti kirjoitti:
Ei mistään vanhoista historioista löydy moista onnettomuutta jota feikki koko asia.
Tässä tapauksessa en turvaudu vanhoihin historioihin vaan omiin näköhavaintoihini paikanpäällä ja muistiini. Asuin yhden kilometrin päässä tapahtumapaikalta ja kiiruhdin paikalle. Vuosi oli muistaakseni 1955 tai viereiset vuodet.
- Mähkön.mies
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Tässä tapauksessa en turvaudu vanhoihin historioihin vaan omiin näköhavaintoihini paikanpäällä ja muistiini. Asuin yhden kilometrin päässä tapahtumapaikalta ja kiiruhdin paikalle. Vuosi oli muistaakseni 1955 tai viereiset vuodet.
Minäkin muistelen tuota vuotta tai edellistä.
Uskon sen. Enoni kertoi siitä Pohjanmaan menosta 60-luvulla. Siellä Fouga on viheltänyt minulle usein;) Milloinkahan Ukko-Pekkoja ja Fougia on vain yksi, ei tulevassa sitten yhtäkään? Toivottavasti joku taho jaksaa edes yhdestä huolta pitää, noin niin kuin jälkipolville esimerkiksi toimivana, että ei kaikki menisi liikaan miehittämättömään tietokonepohjaiseen.
Sorry Wanha, että siirryn nyt rautateiltä ilmojen pariin;)
Katsokaa ja nauttikaa. En väitä että olisin kaiken kokenut. Ette usko kuitenkaan;)
Huomatkaa PAPIT ja kaikki se miten toimivat ammattilaiset.
https://www.youtube.com/watch?v=UHfVlfUR_jgNo, edellinen olisi kuulunut ylemmäksi. Ei liene kenkään meistä täydellinen. Tuosta Mähkölle menevästä tiestä lienee tasoristeyksen suhteen aikoinaan ollut nykyisen Muskotin lähellä olleesta tasoristeyksestä?
- siitähän.ne.katkeria
Lieksan päättäjät ei hyvällä muistele rautatien tuloa tänne, koska niinpaljon lieksalaisia on lähtenyt junalla pois lopullisesti, tai siis muualle töihin!
Lyhyt katsaus rataosan Joensuu - Lieksa syntyvaiheista.
Kun Karjalan rata oli edennyt Joensuuhun vuonna 1894, alettiin pian miettiä sen jatkamista pohjoiseen. Rataa anottiin jo vuoden 1891 valtiopäivillä Nurmekseen, ja vuoden 1897 rautatiekomitea piti sitä yhtenä tärkeimmistä hankkeista.
Niinpä keisarillinen senaatti määräsi 27.5.1898 päivätyllä kirjelmällä tie- ja vesirakennusten ylihallituksen toimittamaan mahdollisimman pikaisesti koneellisen tutkimuksen rautatielinjalla Joensuun kaupungista Pielisjärven itäpuolitse Nurmeksen kauppalaan.
Ratasuunnitelma kustannusarvioineen lähetettiin senaatille 11.5.1904. Suomen säädyt tekivät päätöksen rautatien rakentamisesta vuoden 1906 väliaikaisilla valtiopäivillä. Kun päätös oli vahvistettu, senaatti kehotti 20.6.1906 tie- ja vesirakennusten ylihallitusta laatimaan lopullisen ratalinjauksen, joka valmistui 30.3.1907. Senaatti antoi 4.7.1907 luvan aloittaa rakennustyöt.
Rautatie valmistui ja se voitiin senaatin päätöksellä avata väliaikaiselle henkilö- ja tavaraliikenteelle 8.11.1909. Tuolloin radalla kulki yksi sekajunapari päivässä.
Yleiselle liikenteelle rata avattiin 10.9.1910 eli rata siirtyi rautatiehallituksen haltuun.
Rautatie toi mukanaan uusien yrityksien myötä uusia asukkaita Lieksaan ja paransi merkittävästi vanhojen yritysten kannattavuutta. Jos viime vuosisadan puolella oli Lieksassa paljon ”junantuomia” asukkaita, myös muuttoliike Lieksasta pois oli vilkasta. 1960-luvun alkuvuosina Lieksa-Pielisjärvellä oli yli 26 000 asukasta, nyt määrä on noin 11 500.
Lainauksia Kalevi Kämäräisen Höljäkkä-päivän esitelmästä 16.7.2005Kiitos hyvistä tiedoista, jälleen kerran.
Tunsin muutaman rakentajan, ja minulla on valokuviakin ratatyömaalta.Nopeasti on rakennettu , kun ottaa huomioon sen aikaiset työvälineet ja koneet. Siinä on ollut topparoikka poijuneen.
- Jean.s
Sibeliuksen piano mrni ju alla vartialaan.
- Vartialan.piano
Saattoi mennäkin joskus, jos joku sitä Vartialassa tarvitsi. Sibelius itse vieraili Monolanniemessä parikymmentä vuotta ennen rautatien valmistumista.
- Kurapuro
Tervehdys,Wanha lieksalainen ja Kamuttaja heräsin palsta unestani kun kylläistyin siihen jonninjoutavaan kirjoitteluun,ja heti huomasin tämän jutun,todellakin se pässirata kulki siitä Kunnan paloasema luota sinne muuttajalle ,pässithän oli tallissa siinä paloasema vastapäätä olevassa pitkässä rakennuksessa siellä päässä oli lypsypaikka missä lehmät lypsettiin Enso-Gutseitilla oli silloin maatila Uuno Lanki oli tilanhoitaja, me Rantalan pojat siellä leikittiin ,Sitten kysymys Kamuttajalta siirrettiinkö nämä veturit voimalaitos työmaalle mistä tehtiin Lokomoita kun isäni oli konemestarit muistelen ,että hän oli niitä rakentamassa,lokomotallit ovat edelleen paikoillaan yläkanavan tienvarressa.
- varmistan.pian.kamuttaja
Tervehdys Kurapuro!
Kyllä niistä osia käytettiin, mutta ei aivan semmoisenaan laitettu, kun olivat tosiaan niin pieniä.
Isäsi muistan hyvin, kuten olen joskus kertonutkin.
Hän oli mukavaa persoona, eikä meillä ollut koskaan mitään erimielisyyttä.
Hyvin muistat tuon alueen, siinähän olivat "Mähkön" lehmät laitumella aika usein.
Siinähän oli sellainen oikotie, muuntajalta paloasemalle, josta jalankulkijat ja pyöräilijät meni.
Sille oikotielle minäkin kerran pääsin poliisia pakoon, kun oli tulossa silloilta päin polkupyörällä jossa ei ollut valoja.
Taisi olla lokakuuta joskus 7:n aikoihin illalla.
Poliisit olivat lentäviä jootka eivät tienneet oikotiestä, ja yrittivät pysäyttää siinnä josta silloin mentiin kunnantalolle.
Minä kurvasin oikotielle eikä he voineet seurata sinne.
Ei suostu lähettämään rekisteröitynä.
Koetan laittaa varmistusviestin heti perään, jos onnistuu.
Olen Kamuttaja! varmistan.pian.kamuttaja kirjoitti:
Tervehdys Kurapuro!
Kyllä niistä osia käytettiin, mutta ei aivan semmoisenaan laitettu, kun olivat tosiaan niin pieniä.
Isäsi muistan hyvin, kuten olen joskus kertonutkin.
Hän oli mukavaa persoona, eikä meillä ollut koskaan mitään erimielisyyttä.
Hyvin muistat tuon alueen, siinähän olivat "Mähkön" lehmät laitumella aika usein.
Siinähän oli sellainen oikotie, muuntajalta paloasemalle, josta jalankulkijat ja pyöräilijät meni.
Sille oikotielle minäkin kerran pääsin poliisia pakoon, kun oli tulossa silloilta päin polkupyörällä jossa ei ollut valoja.
Taisi olla lokakuuta joskus 7:n aikoihin illalla.
Poliisit olivat lentäviä jootka eivät tienneet oikotiestä, ja yrittivät pysäyttää siinnä josta silloin mentiin kunnantalolle.
Minä kurvasin oikotielle eikä he voineet seurata sinne.
Ei suostu lähettämään rekisteröitynä.
Koetan laittaa varmistusviestin heti perään, jos onnistuu.
Olen Kamuttaja!Minä se olin, Kamuttaja!
- anti.tulla
varmistan.pian.kamuttaja kirjoitti:
Tervehdys Kurapuro!
Kyllä niistä osia käytettiin, mutta ei aivan semmoisenaan laitettu, kun olivat tosiaan niin pieniä.
Isäsi muistan hyvin, kuten olen joskus kertonutkin.
Hän oli mukavaa persoona, eikä meillä ollut koskaan mitään erimielisyyttä.
Hyvin muistat tuon alueen, siinähän olivat "Mähkön" lehmät laitumella aika usein.
Siinähän oli sellainen oikotie, muuntajalta paloasemalle, josta jalankulkijat ja pyöräilijät meni.
Sille oikotielle minäkin kerran pääsin poliisia pakoon, kun oli tulossa silloilta päin polkupyörällä jossa ei ollut valoja.
Taisi olla lokakuuta joskus 7:n aikoihin illalla.
Poliisit olivat lentäviä jootka eivät tienneet oikotiestä, ja yrittivät pysäyttää siinnä josta silloin mentiin kunnantalolle.
Minä kurvasin oikotielle eikä he voineet seurata sinne.
Ei suostu lähettämään rekisteröitynä.
Koetan laittaa varmistusviestin heti perään, jos onnistuu.
Olen Kamuttaja!Jos väität tuntevasi Langin Uunon niin kerroppa millä traktorilla Uuno teki töitä vai tekikö hevosella. Minun ukki oli Langilla töissä minä kyllä tiedän:
- samoissa.töissä
anti.tulla kirjoitti:
Jos väität tuntevasi Langin Uunon niin kerroppa millä traktorilla Uuno teki töitä vai tekikö hevosella. Minun ukki oli Langilla töissä minä kyllä tiedän:
Muistanhan minäkin ukkisi Taavi Tuppuraisen. Olimme hyviä kavereita. Mutta muistatkos minut?
Pankakosken tehtaalla oli käytössään vuosien 1897 – 1952 välisenä aikana viisi kapearaiteisella (600 mm) rautatiellä käytettävää Tampellan valmistamaa veturia eli ”pässiä”.
Niistä ensimmäinen, teholtaan 15 hv, oli käytössä vuosina 1897 – 1917. Toinen, 40 hv, veturi hankittiin vuonna 1911 ja se oli käytössä vuoteen 1941 saakka, jolloin se tuhoutui höyrykattilan räjähdyksessä. Veturi numero 3 hankittiin tehtaalle vuonna 1913 ja se oli käytössä vielä 30-luvulla. Veturi numero 4 oli vuosimallia 1917 ja kooltaan samanlainen kuin veturi 3. Tehtaalla oli käytössään vielä veturi numero 5, josta seuraava kuva:
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-48527.
Käytössä olevia vetureita säilytettiin Rantalassa sijaitsevassa tallissa.
On mahdollista, että käytöstä poistettuja vetureita tai niiden osia hyödynnettiin tavalla tai toisella esimerkiksi Lieksankosken rakennustyömaalla 1958 – 1960. Tehoiltaan ne olivat kuitenkin hyvin vaatimattomia koneita ja kooltaan pieniä laitteita.
1960-luvun lopulla, 50 vuotta sitten Yläkanavantien varren varastossa oli tallessa vain Gutzeitin metsäosaston laitteita.
Lähteet: "Pankakosken kartonkitehdas 1912 – 1987", Erkki Vaalama ja omat muistikuvat.- pankakosken
Ei linkki pelaa.
pankakosken kirjoitti:
Ei linkki pelaa.
Kokeillaanpas toista pässin kuvaa:
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-48524
Kuvan oikeasta alareunasta löytyy muitakin Pankakoksen pässejä ja kuvia aiheesta.
- eklvis
olihan pankakoskella rata niska niskan rantaan on äidin valokuvia
Maintsemasi Niskan rantaan menevä rautatie oli myös kapearaiteinen. Rata kulki tehdasalueelta vuonna 1902 rakennetun paikallisjohtajan asuinrakennuksen suuntaan ja ylitti joen silloista puista Hevossiltaa pitkin Niskan puolelle ja edelleen rantaa pitkin puutavaravaraston lastauspaikalle. Hevossillalla oli suuri kello, jota soitettiin junan tullessa sillalle.
Hevossilta on purettu, mutta sen puisien silta-arkkujen jäännöksiä on vielä näkyvissä matalan veden aikaan.
Niskassa oli myös saharakennus ja kehyspaja eli kehysnaulaamo, jossa tehtiin kartonkipaalien kuljetusta ja suojausta varten puiset lavat. Kehyspaja oli suosittu työpaikka Pankakosken nuorten keskuudessa ja moni tehdastyöläinen aloitti uransa juuri Niskan pajalta.
Vasta 1970-luvun puolivälin paikkeilla lavojen valmistus siirrettiin hiomon taakse valmistuneeseen rakennukseen. Myöhemmin lavojen rakentaminen on ulkoistettu.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Maintsemasi Niskan rantaan menevä rautatie oli myös kapearaiteinen. Rata kulki tehdasalueelta vuonna 1902 rakennetun paikallisjohtajan asuinrakennuksen suuntaan ja ylitti joen silloista puista Hevossiltaa pitkin Niskan puolelle ja edelleen rantaa pitkin puutavaravaraston lastauspaikalle. Hevossillalla oli suuri kello, jota soitettiin junan tullessa sillalle.
Hevossilta on purettu, mutta sen puisien silta-arkkujen jäännöksiä on vielä näkyvissä matalan veden aikaan.
Niskassa oli myös saharakennus ja kehyspaja eli kehysnaulaamo, jossa tehtiin kartonkipaalien kuljetusta ja suojausta varten puiset lavat. Kehyspaja oli suosittu työpaikka Pankakosken nuorten keskuudessa ja moni tehdastyöläinen aloitti uransa juuri Niskan pajalta.
Vasta 1970-luvun puolivälin paikkeilla lavojen valmistus siirrettiin hiomon taakse valmistuneeseen rakennukseen. Myöhemmin lavojen rakentaminen on ulkoistettu.Unohtui edellisestä viestistäni maininta, että Rantalan lisäksi myös Pankakosken tehtaalla oli veturitalli pässeille. Kun se oli aidatun tehdasalueen sisällä, niin harvempi pääsi sitä näkemään.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174796
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2012581Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731687Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella291635- 241477
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon291405Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641227- 1481104
Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme8984Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42962