Asiasta on niin ristiriitaista tietoa, että voisiko joku TODELLA tietävä valaista asiaa:
Hoitomaksuihinhan on olemassa selkeät kulurajat, jotka perustuvat vanhuksen tuloihin.
Mutta pitkäaikaisessa palveluasumisessa määräykset ovat väljemmät. Mitä tuo "väljyys" tarkoittaa?
Jos kunnallinen edunvalvoja myy vanhuksen omakotitalon ja tontin, niin voiko kunta veloittaa palveluasumisesta niin paljon, että myynnistä saatu varallisuus käytetään siihen vuosien aikana?
Kysehän on palveluasumisen aikana saadusta tulosta.
Kuten mainitsin, asiasta tuntuu netissäkin olevan aivan asiantuntijoiden vastausten kohdalla epämääräisyyttä ja asian ohittamista. Voiko joku vastata suoraan: Kyllä vai ei?
Hoitomaksuihinhan on olemassa selkeät kulurajat, jotka perustuvat vanhuksen tuloihin.
Mutta pitkäaikaisessa palveluasumisessa määräykset ovat väljemmät. Mitä tuo "väljyys" tarkoittaa?
Jos kunnallinen edunvalvoja myy vanhuksen omakotitalon ja tontin, niin voiko kunta veloittaa palveluasumisesta niin paljon, että myynnistä saatu varallisuus käytetään siihen vuosien aikana?
Kysehän on palveluasumisen aikana saadusta tulosta.
Kuten mainitsin, asiasta tuntuu netissäkin olevan aivan asiantuntijoiden vastausten kohdalla epämääräisyyttä ja asian ohittamista. Voiko joku vastata suoraan: Kyllä vai ei?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen yrittänyt myös selvittää asiaa netistä, mutta hiukan hämäräksi jää. Nimenomaan, kun "vanhainkodit" ovat kuntapuolella pitkälti muutettu "palveluasumiseksi" juurikin kustannuksia koskevan lainsäädännön vuoksi. Laki asiasta on hyvin epämääräinen. Siinä lukee jotenkin siihen tyyliin, että "maksukyvyn perusteella". Sehän voi todellakin tarkoittaa, että myynnin kautta saatu talletusvarallisuus on "vapaata riistaa".
Kunta voi päättää palveluasumisen hinnoista vapaasti. Yllensä eri palveluille on vahvistettu hinta. Tuloihin peurstuvaa maksua sosiaalihuollon asiakasmaksulain mukaisesti sovelletaan laitoksissa ja palveluasuminen ei ole laitoshoitoa.