kokonaan pois oravanpyörästä. Olisipa olemassa, joku kommuuni yksinäisille. Paikka jossa saa vuoteen ja lämpimän aterian kerran päivässä. Mieluiten jossain mahdollisimman kaukana asutuksesta, lähtisin tämmöiseen paikkaan heti. Myös ajatus munkkiluostariin lähtemisestä on kutkutellut pitkään mielessä, se vain vaatisi kuulumiseen Ortodoksiseen kirkkoon.
Ajatuksiani iltaan
olisimahtavaapäästä
14357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Halvin mökki uimaharjussa. Kauppaa. Isooo tontti..luontoa, jopa naapureita vesistöö..juna-asema??.. 10 000 euroo. HARKITSEN. yheisöön en itse lährtisi mutta erakoksi kyllä.
http://www.etuovi.com/kohde/593447?sc=LRjoensuu_uimaharju&pos=1 ..ranchi..
Mutta olisi mukava olla seuraa.
Itsekin olen miettinyt paljon samaa. Munkkiluostareja on paljon myös buddhalaisilla. Perinteisiä "metsämunkkiluostarejakin" on vielä mm. Thaimaassa. Myös länsimaisia munkkeja on paljon tätä nykyä ja opettajia ("ajahn":eja) on useita, levinnyt ympäri maailman, jotka opettavat englanniksi. Heidän puheitaan löytyy tosi paljon youtubesta. Munkit syövät juurikin tuon yhden aterian päivässä. Useimmissa paikoissa munkeilla on oma pieni mökin tapainen asumus ("kuti"). Harmi ettei Suomessa ole vielä kunnollista buddhalaisluostaria, kuten monista muista maista löytyy näitä paikkoja (esim. Buddhist Society of Western Australia). Jos olisi rahaa niin yrittäisin perustaa sellaisen ja pyytäisin em. opettajia vierailemaan täällä ja pitämään retriittejä.
On hienoa jos voi vapautua oman mielensä aiheuttamasta kärsimyksestä ilman päihteitä tai muita kalliita harrastuksia ihan vain hengitykseen keskittyen.
Jos luostaria kaipaat, niin mitset vain ista joltain seurakunnalta halvalla poismyytävä leirikeskus ja perusta luterilainen avoluostari joka saa tulonsa päiväleirejä järjestämällä, vuohia pitämällä ja maata viljelemällä. Itse en kommuunia kaipaa, enkä eristäytymistä. Viihdyn hyvin pienessä kaupungissa jossa on vilkas elämä sekä paljon hyviä kahviloita ja vaatekauppoja. Nykyinen kotikaupunki (Jyväskylä) alkaa olemaan liikaa ommehtunut ja kuollut, joten poismuutto viihtyvyyden, ihmissuhteiden ja elämysten perässä houkuttaa. Harmittaa vain että joka vuos on miljoona festaria, mutta ei ole varaa eikä kavereita jotta niissä pääsisi käymään.
Luterilainen avoluostari on kyllä hyvä ehdotus. Siinä tietyt elämänarvot, maailmakatsomus ja kenties perinteet yhdistyisivät. Ihmisille jotka ovat kyllästyneet tähän älyttömään pinnalliseen elämään, mitä itsekin valitettavasti (vielä) joudun elämään. Heinävedellä oli aikoinaan isoja rakennuksia myynnissä lähellä taajamaa. Juna-asema? ja joku laitosrakennuus? Onkohan enää? Halpaa siellä muutenkin näyttää olevan. Sinne vaan rakentaa yhteisöö. Siellä kun on jo perinteet Ortodoksisilla luostareilla ja Enonkoskella oli joku Luterilainen yhteisö. Jos tänä kesänä kehtais lähtee retkeilee niin vois noihinkin käydä tutustumassa. Yksin on vain vähän huono lähtee vaellukselle koska ei ole kokemusta.
Luterilainen kirkko Suomessa nykypäivänä edustaa ei ole mitään hienoa.
Niin jotkut ovat kovinkin tuomitsevia. Voi ihmisiä. Haluaisin kuitenkin uskoa hyvää niistä kristityistä.
Samaa mieltä sinun kanssasi. Harmi vain, että olet mies. Etsin naisystävää ja sinun ajatuksesi ovat kovasti samanlaisia omieni kanssa. Tietysti mukava ja samansuuntaisista ajatuksista kiinnostunut mieskaverikin kelpaisi juttukaveriksi :) Mistä päin suomea muuten olet? Itse asustelen Espoossa.
Espoossa myöskin. Joo.. mulla on kanssa se naisystävä hakusessa. Sinkkuna pari vuotta. Sit kun vielä pitäs löytää samanhenkinen joka haluaa elämältä samoja asioita. Hänen pitäisi kai olla hiukan erikoistapaus. Kukapa muu nykyään haluaisi asua maalla melko alkeellisesti?? Ainakin näin aluksi. Köyhä kun oon.
Mutta kaupungin vankina vielä. Etsintä on kuitenkin käynnissä, asiat järjestetty niin vaikka hankalaa se onkin.
Hienoa, toivottavasti sopiva paikka löytyy. Itselläni olisi jo kesämökki "valmiina" asumiseen. Ei vielä tosin omissa nimissä, mutta perheen kautta kuitenkin. Pitäisi vielä selvittää asumisen luvallisuus kyseisellä paikkakunnalla. Tekeminen tuossa paikassa ei ainakaan loppuisi kesken. Tänä kesänä olin melkein kolme viikkoa mökillä metsän keskellä. Kaupunkiin palaaminen tuntui erityisen vaikealta tänä vuonna.
Se on aina vaikeeta palata takaisin kaupunkiin maalta. Varsinkin tänne. Liian kauan täällä. Jotain mahdollisuuksia mullakin on olla maalla ja mökeillä mutta oma se pitäisi olla. Tekemistä saakin olla, laiskuus tylsistyttää ja käy kunnon päälle pikemmin kuin ruumiillinen työ. No sitä on luovassa yhden tutun luona kun menen hommiin tällä viikolla. Ja maalle tietysti. Samalla se on kuitenkin lomaa. Kun voi tehdä hommat rauhassa omaan tahtiin.
Ajattelin kanssa lähteä vielä syksymmällä viikoksi mökille puuhastelemaan ja nauttimaan rauhasta :)
Hyvää loppukesää sinnekin.
Minulla ja yhdellä lapsestani on haave "kommuuniasumisesta" muutaman vuoden päästä. Mietimme tätä mahdollisuutta hänen kanssaan jo silloin kun hän oli murrosikäinen. Siellä olisi paljon eläimiä ja itse kasvatettaisiin jotain. Ihan ookoo taloja saa maalta kauempaa halvalla, olen niitä katsonut netistä.