Minulla ei ole skitsofreniaa, mutta muihin juttuihin on vähän "antipsykoottista" lääkettä määrätty ja sitä otan normaaliannostuksella..
Aiemmin kun olin "psykoosissa" pari kertaa huomasin paljon juttuja ympärillä mitkä kävivät yhteen ja olen alkanut huomata samanlaisia juttuja ympärilläni nyt esim.
-kaikki liittyy kaikkeen
-kaikkea tarkkaillaan
-ihmisille syötetään jotain jotta he eivät huomaisi olevansa salaliiton "uhreja" vaikka itsekään tätä en aina huomaa, mutta se tapahtuu ainakin ilmastoinnin ja veden välityksellä
-puut suojaavat ihmisiä ja ovat vihreitä, "toivon" värisiä (usko toivo rakkaus ja sähkö/joku mysteeri joka kaikkea ohjaa)
-omituisia yhteensattumia jotka on suunnattu minulle ja varmaan muillekin ihmisille, on vain itsestä kiinni huomaako niiden olevan merkkejä
-tiettyjä sanomia jotka kieltävät pelkäämästä ja tiikerin kuva joka raatelee pelokkaan, näiden voimalla menen ja yritän selvitä ilman rauhoittavia, vaikka välillä olen niitäkin joutunut ottamaan pahimpiin "vainoihin" jotka nyt tuntuvat että eivät välttämättä olleet 100% totta kuitenkaan
en ole uskaltanut tästä puhua/kirjoittaa koska kaikkea tarkkaillaan ja uskon pysyväni hengissä vain jos olen hiljaa näistä asioista joita ei haluta ihmisten huomaavan, mutta otin pari lasia viiniä ja se jotenkin rauhoitti niin nyt uskallan ottaa riskin.. välillä meinaa olla ettei jaksa kantaa sitä ahdistusta/tuskaa joka välillä tulee, mutta en haluaisi mennä tästä juttelemaankaan kun voi olla että tulisi diagnoosi muuten kun aieminkin olen ollut ns. psykoottinen vaikka omasta mielestä tämä on ehkä enemmin jotain kriisiä alitajunnasta tms. ja sitä diagnoosia haluaisin välttää.. Olen kuitenkin kaikin tavoin toimintakykyinen, mitä joskus en voi keskittyä mutta muuten, en kuule ääniä/näe omiani.. Onko muilla kokemusta meneekö itsellään ohi jos pyrkii rauhoittelemaan itseään ja käsittelemään pelkoja vai olisiko syytä kuitenkin mainita parin viikon päästä olevalla tapaamisella tästä?
Aiemmin kun olin "psykoosissa" pari kertaa huomasin paljon juttuja ympärillä mitkä kävivät yhteen ja olen alkanut huomata samanlaisia juttuja ympärilläni nyt esim.
-kaikki liittyy kaikkeen
-kaikkea tarkkaillaan
-ihmisille syötetään jotain jotta he eivät huomaisi olevansa salaliiton "uhreja" vaikka itsekään tätä en aina huomaa, mutta se tapahtuu ainakin ilmastoinnin ja veden välityksellä
-puut suojaavat ihmisiä ja ovat vihreitä, "toivon" värisiä (usko toivo rakkaus ja sähkö/joku mysteeri joka kaikkea ohjaa)
-omituisia yhteensattumia jotka on suunnattu minulle ja varmaan muillekin ihmisille, on vain itsestä kiinni huomaako niiden olevan merkkejä
-tiettyjä sanomia jotka kieltävät pelkäämästä ja tiikerin kuva joka raatelee pelokkaan, näiden voimalla menen ja yritän selvitä ilman rauhoittavia, vaikka välillä olen niitäkin joutunut ottamaan pahimpiin "vainoihin" jotka nyt tuntuvat että eivät välttämättä olleet 100% totta kuitenkaan
en ole uskaltanut tästä puhua/kirjoittaa koska kaikkea tarkkaillaan ja uskon pysyväni hengissä vain jos olen hiljaa näistä asioista joita ei haluta ihmisten huomaavan, mutta otin pari lasia viiniä ja se jotenkin rauhoitti niin nyt uskallan ottaa riskin.. välillä meinaa olla ettei jaksa kantaa sitä ahdistusta/tuskaa joka välillä tulee, mutta en haluaisi mennä tästä juttelemaankaan kun voi olla että tulisi diagnoosi muuten kun aieminkin olen ollut ns. psykoottinen vaikka omasta mielestä tämä on ehkä enemmin jotain kriisiä alitajunnasta tms. ja sitä diagnoosia haluaisin välttää.. Olen kuitenkin kaikin tavoin toimintakykyinen, mitä joskus en voi keskittyä mutta muuten, en kuule ääniä/näe omiani.. Onko muilla kokemusta meneekö itsellään ohi jos pyrkii rauhoittelemaan itseään ja käsittelemään pelkoja vai olisiko syytä kuitenkin mainita parin viikon päästä olevalla tapaamisella tästä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
P.s. en ole harmiksi kellekään, tolkutan itselleni ettei pelko tee asioita todeksi ja olen hyvin pärjännyt tähänkin asti.. aiemmilla kerroilla tolkuton ja yllättäen tullut ahdistus siitä että olisin jumala/yksin koko maailmassa ja kaikki on mielikuvitusta ajoi lääkärille ja sinne paikkaan, mutta en enää sinne haluaisi muidenkin kuin itseni takia mennä.. vaikka siellä ihan hyvää apua olikin mutta ei näköjään "vaivaa" poistanut
Hei! Olet siis käynyt hoidossa. Se on tarpeen jo tosiaan noilla oireilla mitkä mainitsit. Minä kuvittelin olevani profeetta skitsofreniani aikana ja sitä ennen tuo salaliiton keskellä oleminen oli minunkin luuloni. Luulin että minulle opetettaisiin lukiossa jotain tarpeetonta kuten englannin kieli mukamas olisi tarpeeton siinä etttä sitä opetettaisiin kiusallaan ja opettajat valehtelisivat kielen tarpeellisuudesta. Nykyisin ymmärrän ja tiedän hyvin miten englanti ei ole tarpeeton kieli ollenkaan.
Minulla oli joskus samanlaisia ideoita, kun olin hyvin ahdistunut ja väsynyt. Mieli jotenkin tuottaa omituista filmiä päässä, ja sitä sitten lähtee seuraamaan. Se on kuitenkin mahdollista vaimentaa ja vähitellen poistaa opettelemalla ottamaan etäisyyttä omaan mieleen ja kiinnittämällä huomiota niihin assosiaatioketjuihin, joita mieli tuottaa puoliksi tiedostamatta. On hyvä myös pitää huoli, ettei mielesi käy ylikierroksilla esim. meditaation ja riittävän nukkumisen avulla ja syömällä terveellisesti (kannattaa myös esim. testata omega3 rasvahappoja ja vähentää alkoholin ja kahvin juontia) . Yleensä tuollaisten ajatusten poistamiseen tarvitsee psykososiaalista tukea, mutta harvemmin sitä on saatavilla, koska noita ”oireita” hoidetaan lähinnä lääkkeillä. Mutta oman mielen tiedostaminen ja kuuntelu voi ainakin auttaa vähän.
mä en jaksa enää tätä.
ap, miten sä jaksat jauhaa näitä juttuja vuodesta toiseen? oikeasti?