Tirpastiin ison hallin kattoon 31kpl loistevalaisimia, joissa yhdessä on kaksi Airamin 22W putkea eli 44W. Valaisimet syttyy neljässä ryhmässä ja ovat(lue olivat) kahden 10A totsin takana. Asennuksen jälkeen lamput tulille ja hetken päästä poks ja poks!! 10A nalli kestää yhden ryhmän (8 valaisinta/352W), mutta ei kahta ryhmää, joissa siis tehoa yhteensä n.700W. 10A pitäs kestää 2300W, mutta tässä tapauksessa ei kestä edes 700W. Yhden ryhmän virran kulutukseksi mitattiin yli 7A eli yhden putken tehoksi tulee yli 100W!
Kysymys siis kuuluu että mitä v....a???? Nämäkö energiatehokkaita?
Kysymys siis kuuluu että mitä v....a???? Nämäkö energiatehokkaita?
Vastaukset 14
Vanhimmat
niin siis P=U*I resistiivisellä mutta reaktiivisella u*i*cos(fii), siis verkosta otettu pätöteho, jos puhutaan ulos saadusta tehosta niin kerrotaan vielä n:ällä joka on antoteho/ottoteho mutta ei koske näitä lamppuja joissa puhutaan luumeneista.
Tuo 44W lampussa on kulutettu pätöteho mutta virran ja jännitteen vaihekulmasta et ole maininnut mitään, enkä minäkään noita nykyisiä tunne, varmaan elektronisella kuristimella. Ennenhän niissä oli kelakuristimen kanssa kompensointikondensaattorit jolla pyrittiin saamaan loisvirta kuriin.
Eli toisin sanoen loisteho liikkuu valaisimen ja siirtoverkon välillä magneettikentän muodostamiseen mutta sitä ei kuluteta pätötehoa jota kuvataan tuolla 44 watilla.
En ole perehtynyt uusiin elektronisiin kuristimiin mutta veikkaan että kuorma sinulla on induktiivista, eli tarvitse kompensointikondensaattorin lampun viereen että nallit kestää, jos kuorma taas kapasitiivista niin kelan.
Putken teho ei ole 100W vaan 100VA eli näennäistehona jonka yksikkö on volttiamppeeri. Jos hallisi on yksityiskäytöstä niin tuosta loisvirrasta sinua ei laskuteta mutta yrityksille siitä tulee haittamaksu jos ei jaksa kompensoida pois.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Loisteho
Noissa LED-putkissa on se ikävä ominaisuus, että niissä on vallan pirusti komponentteja. Osa on induktiivisiä ja osa kapasitiivisiä. Joko itse mittaa tai kysyy valmistajalta kumpaa on enemmän ja kompensoi loisvirran vasta sitten. Se, että jännite on pieni (ts. on muuntajia), ei välttämättä takaa induktiivistä kuormaa.
Jos on ylimääräisiä konkkia, niin voihan sillä kokeilla kumpaan suuntaan kaatuu.
Sinänsä ihan hyvä havainto ja täytyy ottaa huomioon, kun noita LED-asennuksia tuppaa tulemaan kiihtyvällä vauhdilla.
Kyllä tässä jutussa mättää jokin ja pahasti. Lediputket ei tuota perinteistä loistehoa lainkaan. Niiden ongelmana on vain se ettei virranotto seuraa jännitteen sinikäyrää, vaan lähes kaikki virta revitään jakson jännitteen noustessa jakson alussa. Tämä ei kuitenkaan muuta virran tehollisarvoa mitenkään. Syynä taitaa olla itse valaisimet, jos ne ovat tavallisia loisteputkivalaisimia. Niissä on pahimmillaan kompesointikonkat paikoillaan, jotka tuottavat mahtavat kapasitiiviset loisvirrat sähkösyöttöön. Ei ihme jos sulakkeet paukkuu.
Juu puhdas LED toimii juuri noin. Ongelma vain on siinä, että varsinkin putkivalopuolella noita LED-putkivirityksiä on hyvin erilaisia. Koska muutetaan vanhaa järjestelmää, pitää vanha järjestelmä, erityisesti sen mahdolliset kompensaatiokomponentit, selvittää.
Ilmeisesti tässä tapauksessa kyseessä on Retro-fit -tapaus. Niitäkin LED-virityksiä on erilaisia.
LED -putket ovat ongelmallisia. TUKES kiertokirjeessään muistutteli retro-fittien loistehosta, vaikutuksista kompensaatiolaitteisiin, suurten ryhmien mahdollisesta lämpenemisestä ja paluujohdon haitallisesta yliaaltovirrasta.
Tuossa alkuperäisessä kysymyksessä oleellista on tietää se, mitä on ollut ennen asennusta ja mitä sinne on asennettu. Kysyisin ohjeet valmistajalta ja katsoisin, mitä seinästä löytyy. Valmistajalta pitää kysyä se, kuinka monta LED-putkea yhteen ryhmään saa laittaa. Voi olla, että on ylitetty valmistajan antama maksimi. Soita Airamille, kiitos.
Arvaan, että vanhan asennuksen vuoksi ryhmäkeskukselta yms. löytyy kompensaatiokondensaattori. Jos löytyy, niin loisvirta on ainakin osittain peräisin sieltä. Sen takia olisi syytä tietää, onko kuorma induktiivinen vai kapasitiivinen. Jompsin kumpsin tuntuu olevan, mutta kumpsin?
Niin ja sitten vielä se 3. yliaaaltovirta.
Veikkaan että nämä valaisimet varustettu kompensointikonkilla. Led putkia käytettäessä virta on huomattavasti pienemipi valaisimen kuristimen läpi, joten valaisin jää ylikompensoiduksi. Tämä tietenkin kasvattaa huomattavasti valaisimen ottamaa virtaa. Tyypillisesti kaksi putkisessa 58 W valaimessa käytetään 12 mikron kompensointikonkkaa, ja se ottaa 0,87 A kapasitiivista virtaa.
Jos tämä osoittutuu ilmiön aiheuttajaksi, korjaus on helppo, heittää niillä konkilla kuikkaa...
Keskustelun aloittaja kiittää!! Aamupäivä opiskeltu uutta tietoa. Termit kyllä ennestään tuttuja mut en arvannu tulevan tällaisessa yhteydessä omalle kohdalle vastaan. Taidan illan päälle pistää labran pystyyn ja testata oppimaani. Jäi nimittäin yksi valaisin putkineen yli ja mittareita löytyy myös...
Kiitos vielä kerran viisaammille!
Juurikin näin!
Labra pystyssä! Yhden valaisimen virta 0,96A ja konkan kun irrotti, niin tippui 0,2A.
Kiitos aktiivisille!
Siis tippui 0,2 amppeeriin eikä 0,2A!!
Kohta on myytävänä laatikollinen lähes uusia kompensointikonkkia jollekin tarvitsevalle :)
Joo, meikä vois ostaa, harmi vaan että ei ole rahaa, mitähän niistä saisi maksaa?
Ei tullut edes huomattua että aloittaja puhui ledi-lampuista, ajattelin vain että siellä nyt on kelakuristimet ja kompensoiti puuttuu kokonaan tai sitten joku hakkurikuristin aiheuttaa kapasitiivista...
niin tuli mieleen että jos aloittajalla kerran on tuollainen after market -virityssarja niin pitäisiköhän sieltä ottaa se kuristinkin sarjasta pois kuumenemasta, ei kai lediputkea ole kuristimen varaan mitoitettu?
Tippuu virta vielä pienemmäksi loisvirraltaan, mutta myös resistiivisiltä häviöiltään ja putki palaa mahdollisesti vähän kirkkaammin? Onkohan noissa vielä se pieni häiriökonkka siinä sokeripalan lähellä, sekin pois?
pitäisi saada tietoja miten tuo kyseinen virityssarja on tarkoitettu asennettavaksi...
Näiden led-putkien mukana tulee oma "led-sytytin" jossa on sisällä vain sulake. Virta kiertää normaalin reitin jossa on myös tämä sytytin mukana. Led-putki ottaa sähkönsä putken toisen pään tapeista, toisen pään tapit ovat vain kytketty toisiinsa.
Kuristimen tietenkin voi aivan hyvin ohittaa, mutta jos joku sitten kuitenkin laittaa valaisimeen tavallisen loisteputken, palaa sytyttimen sulake. Jos vielä led-sytyttimen korvaa normaalilla sytyttimellä, seuraa vielä isompi poksaus.
Joo täytyy tunnustaa että en ole näiden kanssa ollut missään tekemisissä joka näkyy kyllä viesteistäkin. Pienellä googlella selvisi että noinhan se tosiaan menee kun kirjoitit.
Kuristimen häviöt lienee ilmeisen pienet että se varmaan kannattaa sinne turvallisuussyistä jättää, mutta tässä wikipedian kuvassahan se kuristin näkyykin ja ahdistaa mieltä kovasti kun jää sinne väliin turhaan lämpenemään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Loistelamppu
Itse olen saanut pikkuhiljaa kerättyä ledi-miehiltä omaan halliini 400W E40 monimetalleita, kuristimet ja sytyttimet on jo niille mutta kompensointi uupuu. eipä olisi aikaakaan niitä alkaa vielä ruuvailemaan kattoon. Pihalle romuvaraston tunnelmavaloksi suurpainenatriumeja mutta samat kilkkeet menee niihinkin.