Mitenkäs menee ositus toisen avioliiton osalta tilanteessa: 2 lasta isän 1. avioliitosta, vanhemmat eronneet kymmeniä vuosia aiemmin, isä kuolee ja pesä osoittautuu velkaiseksi ja isän 2. vaimolla ei muuta varallisuutta kuin pankkitilillä muutama sata euroa. Toisesta avioliitosta ei ole lapsia.
Voiko varsinaista ositusta tehdä ja jos niin minkä muotoisena?
Voiko varsinaista ositusta tehdä ja jos niin minkä muotoisena?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllähän ne paperit kuntoon kannattaa hoitaa. Oliko se avioero-ositus siis tehty? Kopio osituskirjastahan tulee isän perukirjan liitteeksi.
Mutta varsinainen kysymyksesi koski tätä isän toista avioliittoa. Jos isän kuolinpesä on miinuksella, tulee hänen puolelleen osituslaskelmassa pyöreä nolla. Toki tilanne voi muuttua, jos ositus isän 1. avioliiton jälkeen olikin tekemättä ja isän kuolinpesälle / perillisille on tulossa äidin puolelta tasinkoa.
Lesken eli isän 2. puolison puolella on osituslaskelmassa ne hänen muutamat satasensa.
Pääsääntö osituksessa- on se, että enemmän omistava maksaa tasinkoa vähemmän omistavalle niin, että molemmille puolille tulee saman verran omaisuutta. Leskellä on kuitenkin ns. tasinkoprivilegi eli oikeus olla luovuttamatta tasinkoa ensin kuolleen perillisille. Tässä tapauksessa on nimenomaan lesken intressissä hoitaa se ositus, koska käytännössä häneltä tuleva tasinko menisi isän velkojille.
Kiitokset.
Mitenkäs tilanne ettei ositusta tehtäisi ja 2. vaimo kuolee vaikka 20 vuoden kuluttua. Jos ositusta ei ole tehty isän kuoleman jälkeen, miten osituslaskelmille käy? Eli jos ositus tehdään vasta vaimon kuoleman jälkeen niin minkä ajan varallisuuden mukaan se tehdään?
Osituksessa (ja osituslaskelmassa) on mukana vain ne varat, jotka puolisoilla on ositusperusteen syntyhetkellä (=kuolinpäivänä tai avioero-osituksessa avioeroasian vireilletulohetkellä).
Vuosikymmenten kuluttua voi olla vaikeaa selvitellä, mitkä varat ovat näitä ositettavia ja mitkä taas myöhemmin tulleita. No ei nyt ehkä tässä teidän tapauksessanne, mutta noin yleisesti ottaen. Omaisuutta ostetaan ja myydään, sijoitetaan ja kulutetaan.
Otetaanpa esimerkki: leski ostaa muutamalla satasella start up -yrityksen osakkeita ja tuo yritys osoittautuukin menestystarinaksi. Muutaman satasen sijoitus onkin 20 vuoden kuluttua muutaman kymppitonnin arvoinen. Jos leski osti osakkeet niillä rahoilla, jotka hänellä oli puolisonsa kuollessa, niin ne ovat mukana osituksessa. Jos taas leski osti ne puolisonsa kuoleman jälkeen kertyneillä palkka- tai eläketuloilla, ne eivät ole osituksen kohteena. Raha ei ole korvamerkittyä, joten jos kaikki lesken rahavarat olivat samalla tilillä, niin kumpia varoja hän käytti osakkeitten hankintaan?
Lesken tasinkoprivilegihän (eli oikeus olla luovuttamatta tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille) ei siirry lesken perillisille.