Enkä pysty käymään kaupassa. On koko ajan epätodellinen olo, pää on ihan sumeena, en saa nukuttua ja voimat täysin lopussa. Kaikki pienimmätkin asiat ahdistaa. Ei mulla ole enää mitään syytä olla hengissä.
Vanhemmat mua on väkisin pitäneet hengissä ostamalla mulle ruokaa. Pitäiskö pyytää että lopettavat että voin jäädä odottelemaan että kuolen nälkään. On vaan niin turhauttavaa ja raskasta elää vuosikymmenestä toiseen ilman että elämällä on mitään tarkoitusta. Olen jo kolmekymppinen enkä ole mitään saanut aikaan elämässäni opiskelu, työ enkä parisuhde rintamalla. Kaikkein musertavinta on kuitenkin se että tietää ettei mikään enää tule muuttumaan ja joudun pahimmillaan jatkamaan yksin tätä samaa kärvistelyä vuosikymmenestä toiseen. Vuosi vuodelta olo käy vain yhä tuskaisemmaksi ja koko ajan tulee lisää jotain uusia vaivoja ja sairauksia.
En jaksa enää laittaa ruokaa itselleni
30
2760
Vastaukset
- AhdistunutMies
Niin ja älkää nyt vain enää tulko ehdottamaan mitään apukeinoja. Kyllä kaikki keinot on tullu kokeiltua ja moneen kertaan ja aikaa sitten eikä tämä tilanne tästä miksikään muutu.
- dsafgasdg
Oletko varmasti kokeillut kaikkia huumeita mitä on? Metamfetamiini, kokaiini, LSD, sienet ja kannabis nyt ainakin? Ne voivat hyvinkin muuttaa sen miten näet maailman.
- AhdistunutMies
dsafgasdg kirjoitti:
Oletko varmasti kokeillut kaikkia huumeita mitä on? Metamfetamiini, kokaiini, LSD, sienet ja kannabis nyt ainakin? Ne voivat hyvinkin muuttaa sen miten näet maailman.
Tuohon en kyllä uskalla lähteä. Muutaman kerran olen kannabista kokeillut ja kerran sain sellaisen paniikkikohtauksen että sydän hakkas todella lujaa ja oli sellainen tunne että kohta sydän räjähtää ja samalla tunsin kauheaa poltetta ja puristusta sydämen kohdalla. En myöskään meinannut saada henkeä. Jäi kyllä viimeiseksi kerraksi minun osalta huumekokeilut.
- Haaveilija_89
Mä oon 28v ja kerran ollut parisuhtees, jotain koulua käynyt, mt ongelmia on, ruokahalu vaihtelee, ei aina jaksa syödä, treenata, kaupas käyn kun tulee rahaa, harmi ettet saa nukuttua, etkä jaksa tehdä asioita, olet pahasti masentunut, ei kannata kuolla nälkään, hidasta ja tuskallist, mulki syömishäiriö juttuja. Kirjoittele jos haluat, voin antaa sähköpostin.
- AhdistunutMies
Kiitos mutta oon nyt liian ahdistunut ja väsynyt kirjoittelemaan. Meni jo kaikki energiat siihen että sain edes nämä viestit kirjoitettua. Pitää vain yrittää selviytyä pakollisista tehtävistä vaikka yhtä rimpuiluahan tämä on.
- pumpper
AhdistunutMies kirjoitti:
Kiitos mutta oon nyt liian ahdistunut ja väsynyt kirjoittelemaan. Meni jo kaikki energiat siihen että sain edes nämä viestit kirjoitettua. Pitää vain yrittää selviytyä pakollisista tehtävistä vaikka yhtä rimpuiluahan tämä on.
Mitä pakollisia tehtäviä sinulla on?
- AhdistunutMies
pumpper kirjoitti:
Mitä pakollisia tehtäviä sinulla on?
Pelkästään kotityöt tällä hetkellä mutta en selviydy enää niistäkään.
- pumpper
AhdistunutMies kirjoitti:
Pelkästään kotityöt tällä hetkellä mutta en selviydy enää niistäkään.
Joo, pelkät kotityöt vievät voimavaroja. Olen itse huomannut, että kaikkein eniten energiaa vie se, kun pitää ryhtyä tekemään. Minulle tulee aina ennen toimeen tarttumista sellainen tunnin parin jakso, jonka aikana olen ihan lamaantunut ja jostain syystä koen epäselväksi, mistä tehtävän suorittaminen pitää aloittaa(?). Luin joskus ilmiöstä nimeltä toiminnanohjaus ja sen vaikeus. Minulla ilmeisesti on sellainen ongelma. Se on neuropsykologinen vamma.
Itse tehtävän hoitaminen on helpompaa minulle kuin se siirtyminen sen suorittamiseen. Ja kyse on jostain ihan yksinkertaisesta tehtävästä, kuten lattialta tavaroiden kerääminen ja lattian siivoaminen tai tiskaaminen. - AhdistunutMies
pumpper kirjoitti:
Joo, pelkät kotityöt vievät voimavaroja. Olen itse huomannut, että kaikkein eniten energiaa vie se, kun pitää ryhtyä tekemään. Minulle tulee aina ennen toimeen tarttumista sellainen tunnin parin jakso, jonka aikana olen ihan lamaantunut ja jostain syystä koen epäselväksi, mistä tehtävän suorittaminen pitää aloittaa(?). Luin joskus ilmiöstä nimeltä toiminnanohjaus ja sen vaikeus. Minulla ilmeisesti on sellainen ongelma. Se on neuropsykologinen vamma.
Itse tehtävän hoitaminen on helpompaa minulle kuin se siirtyminen sen suorittamiseen. Ja kyse on jostain ihan yksinkertaisesta tehtävästä, kuten lattialta tavaroiden kerääminen ja lattian siivoaminen tai tiskaaminen.Niin ja enemmänkin se ajatus turhauttaa että ei ne kotityöt tekemällä lopu vaan aina tulee uusia tilalle vaikka voimavarat on ihan lopussa. Sama homma töidenkin kanssa että ei ne maailmasta kesken lopu. Itse tosin olen sairaseläkkeellä ainakin toistaiseksi. Enkä todellakaan ole työkykyinen.
- Haahuilija-89
ookei. Tsemppiä kuitenki arkeen. Toivottavasti löydät iloa ja läheiset ymmärtää. ;)
- Evaass
Hei,
Täällä 24 w nainen. Sun kirjotus on ihan kun multa. Nyt katson telkkaria ja olen todella ahdistunut. Odotan että voin ottaa unilääkkeet ja alkaa nukkumaan. Kuitenkin pelkään herätä aamulla koska silloin olen todella ahdistunut ja masentunut. Itsemurhaa en osaa/uskalla tehdä. Minut on tähän Osittain ajanut fyysiset kivut.
Miten sinulla nyt menee?- AhdistunutMies
Valvon vielä kun olen onnistunut taas unirytminikin sekoittamaan mut pitää koittaa mennä nyt nukkumaan kun otin kanssa unilääkkeen.
- doorea
hei sinä AhdistunutMies, luvin siun tekstisi ja se kerto kun miun omasta elämästä, olen itsekkin 30 elämä on yhtä tuskaa ja toivoa ei näy..olisi kiva jos haluisit kirjotella miun kanssa, jos vaan jaksat, toivottavasti ja paljon voimia sinne!!! kirjotan mailin jos haluat...
- AhdistunutMies
doorea kirjoitti:
hei sinä AhdistunutMies, luvin siun tekstisi ja se kerto kun miun omasta elämästä, olen itsekkin 30 elämä on yhtä tuskaa ja toivoa ei näy..olisi kiva jos haluisit kirjotella miun kanssa, jos vaan jaksat, toivottavasti ja paljon voimia sinne!!! kirjotan mailin jos haluat...
En nyt valitettavasti ole siinä kunnossa että jaksaisin kirjoitella. En saanut viime yönäkään nukuttua ollenkaan ja kaikki kotityöt on hoitamatta. En halua olla mitenkään tyly mutta olen ihan loppuun palanut tällä hetkellä.
- AhdistunutMies
Lisäksi mulla on pakko-oireet mennyt tämän kesän aikana pahemmaksi kuin koskaan ja lähes kaikki aika ja energia menee niihin. Senpä takia kaikki asiat jää hoitamatta kun ei yksinkertaisesti jaksa enää.
- puretaantäällä
On se hyvä ainakin, että täällä saa kirjoitella ja purkaa pahaa mieltään!
Eikä tartte olla yksin, toisella on vielä huonommin asiat, lohduttaahan se sekin!
Oikein huonoa iltaa kaikille! - löllyvalittajalle
Helppo juttu:
Vaihda mantrasi "en jaksa tehdä mitään" toiseen mantraan "teenpä tämän yhden jutun nyt".
Sinusta itsestäsi on kiinni asenteesi.
Elä valita, vaan TEE SE YKSI AINUT JUTTU!
Huomaat että kun vaihdat tuon marttyytimaisen asenteesi terveempään asenteen (KUTEN KAIKKI MUUT!), niin loppuu tuo itsesäälimantrasi.- NimimerkkiKokemustaOn
Tämä toimii ei-masentuneilla, mutta ei toimi jos on masentunut. Tuo lähinnä vain lisää syyllisyyttä ja itseinhoa kun tajuaa ettei tuohon pysty.
- AhdistunutMies
Melkein tekis mieli toivoa kaltaisellesi neuvojalle että saat joskus vakavimman mahdollisen masennuksen, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, vakavimman mahdollisen sosiaalisten tilanteiden pelon, paniikkihäiriön ja pahimman mahdollisen pakko-oireisen häiriön, jatkuvat uniongelmat, fyysiset kivut.
Luulen että sen jälkeen osaisit suhtautua empaattisemmin kanssaihmisiin kun tietäisit minkälaista helvetti on elää tällaisten ongelmien kanssa vuosikymmenestä toiseen. Eipä tällaista kuitenkaan toivoisi melkein edes pahimmalle vihamiehelleen. - eimahamittään
AhdistunutMies kirjoitti:
Melkein tekis mieli toivoa kaltaisellesi neuvojalle että saat joskus vakavimman mahdollisen masennuksen, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, vakavimman mahdollisen sosiaalisten tilanteiden pelon, paniikkihäiriön ja pahimman mahdollisen pakko-oireisen häiriön, jatkuvat uniongelmat, fyysiset kivut.
Luulen että sen jälkeen osaisit suhtautua empaattisemmin kanssaihmisiin kun tietäisit minkälaista helvetti on elää tällaisten ongelmien kanssa vuosikymmenestä toiseen. Eipä tällaista kuitenkaan toivoisi melkein edes pahimmalle vihamiehelleen.No olkaa sitten ja masentukaa lisää.
- Luotaitseesii
AhdistunutMies kirjoitti:
Melkein tekis mieli toivoa kaltaisellesi neuvojalle että saat joskus vakavimman mahdollisen masennuksen, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, vakavimman mahdollisen sosiaalisten tilanteiden pelon, paniikkihäiriön ja pahimman mahdollisen pakko-oireisen häiriön, jatkuvat uniongelmat, fyysiset kivut.
Luulen että sen jälkeen osaisit suhtautua empaattisemmin kanssaihmisiin kun tietäisit minkälaista helvetti on elää tällaisten ongelmien kanssa vuosikymmenestä toiseen. Eipä tällaista kuitenkaan toivoisi melkein edes pahimmalle vihamiehelleen.Hei. Voin sanoa, että minulla on ollut kaikki samat ongelmat ja kaikista parantunut! OCD on vain sellainen, mistä ei pakosta pääse parantumaan.
Kuinka parannuin?
Ota yhteyttä Ari Saarioon. Kongnitiivinen käyttäytymisterapeutti, maailman parhaimpia. Hoito ei ole ilmaista, mutta terveys on aina tärkein! Älä lannistu. Sinäkin paranet, jos ota yhteyttä kyseiseen herraan ja luotat itseesi.
Arin sivut:
http://paniikkihairio.fi
www.ocd-clinic.com - jdieueh
AhdistunutMies kirjoitti:
Melkein tekis mieli toivoa kaltaisellesi neuvojalle että saat joskus vakavimman mahdollisen masennuksen, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, vakavimman mahdollisen sosiaalisten tilanteiden pelon, paniikkihäiriön ja pahimman mahdollisen pakko-oireisen häiriön, jatkuvat uniongelmat, fyysiset kivut.
Luulen että sen jälkeen osaisit suhtautua empaattisemmin kanssaihmisiin kun tietäisit minkälaista helvetti on elää tällaisten ongelmien kanssa vuosikymmenestä toiseen. Eipä tällaista kuitenkaan toivoisi melkein edes pahimmalle vihamiehelleen.Olen itsekin todella heikossa jamassa, enkä saa öisin nukuttua. Tuo edellä annettu neuvo tehdä vaikka vaan yksi asia kerrallaan/päivässä auttaa ainakin minua, tosin höpötykset asenteesta voi jättää omaan arvoonsa.
Esim. kävin tänään suihkussa, söin edes jotain, harjasin hampaat, ehkä jopa lisäksi tiskasin. Näistä pienistä asioista on oltava tyytyväinen itseensä, masentuneena ei voi verrata itseään terveisiin yksilöihin, jotka hoitavat miljoona asiaa päivässä.
Kaikkia kotitöitä ei muutenkaan kannata tehdä samana päivänä tai se vie voimat, yksi asia päivässä riittää tai edes osittain tehtynä. Jos kunto on parempi, voi tehdä enemmän. Ja jos koti ei ole tiptop siisti, eipä se nyt maailmaa kaada. Tosin mitä pahempaan kuntoon kämppä menee, sitä enemmän joutuu myöhemmin siivoamaan.
Itsekin syön usein valmis ja purkkiruokia, koska en jaksa laittaa ruokaa tai käydä usein kaupassa. On oltava itselleen armollinen, tekee sen minkä jaksaa ja jos ei aina jaksa, sekin on OK. Kaikki ulkoilu ja liikunta on myös hyvästä, jos siihen vain pystyy, voi vaikka kävellä vain korttelin ympäri.
Tsemppiä ap, älä ota stressiä siitä jos joku asia jää tekemättä, toivottavasti oireesi vielä helpottavat!
- poikamiesi34v
Pakkoajatukset sekä merkityksettömät liikesarjat ja muu pölhön näköinen toiminta oli mulla aika yleistä niihin aikoihin ku oli ala-asteaikoina päättynyt vähän hankala vuosia kestänyt "kaveri"suhde. Ei ne vieläkään oo oikeen kaonnu, lukuunottamati pakkoajatuksia. Jotenhi neuroottinen kyllä varmaan oon. Semmoinen kai ei saa aikaan oikee mitää, tai vaikka osaiskin käytännössä tehjä ne hommat, nii llykkii hommien aloittelua eteepäi vaa, ja rästiä kertyy. Vaan tekemäti oleminen se silti raskainta käyttännössä on. Elämä on jatkuvaa sitku-jahkailua, jappasua ja vatulointia kuten muudan Sipilä sanoisi.
Mutta jospa tuon jo aikaa sitten kuolleen herran puheista https://youtu.be/CQkPMF6Y4oY?t=6 olisi jotai iloa ja avustusta. Ainakin sanoisin että hänen puhetyylinsä miellyttää. Puhuu myös kansantajuisesti, tai ei ainakaan niinkuin nykyajan asiantuntijat puolienglantia - d312dd1231d23
Sama juttu, huolestuttaa kun nukun joskus jopa 36h sarjoissa. En edes tiedä mikä sairaus minulla on mutta vie kaikki voimani ja välillä jaksaa nousta syömään siinä se. Olen 28 vuotias mies ja elämäni on aina ollut kohtuuttoman rasittavaa. Armeijassa oltuani kuorma kävi ylitsevuotavaksi ja paha sairasteluni alkoi, eikä ole kymmenessä vuodessakaan parantunut. Alkaa jo kohta toivo mennä. Olen miettinyt että mistä tämä hel-ve-tin paine minua kohtaan tulee. Se on selvästi yhteiskunnan ongelma. Joko laaja-mittaisesti meidät halutaan riistää, tappaa, tuhota ja korvata maahanmuuttajilla, siihen vastaukseen olen päätynyt. Tuntuu että jopa sairaana meistä imetään voimia irti ja henkistä energiaa. Täysin säälimättä.
- kuntarttemuittenkin
Tilannehan on se että oikein VELLOTAAN että ei jakseta muka mitään ...
Kun ajattelee realistisesti, niin kaikkien ihmisten on vain pakko jaksaa jotain. Elämä on sellaista.
Äitien on pakko jaksaa laittaa ruokaa lapsilleen, laittaa ne kouluun, pestä vaatteet jne jne jne.
Palomiesten on pakko jaksaa hoitaa hommansa, siivoojien on pakko siivota, opettajien on pakko opettaa jne jne jne,..
Hei tarttukaa tosiaisoihin!
Kun on vain pakko tehdä sitä sun tätä!
Ottakaa itseänne niskasta kiinni. Niin pitää muidenkin tehdä.
Jos on vaikeeta, niin menkää juttelemaan jonkun kanssa.Mitäänhän ei ole pakko tehdä muuta kuin kuolla. Jostain monet ihmiset löytää tahdonvoimaa vaikka kuinka olis vaikeeta, mutta kaikilta se ei onnistu.
- AhdistunutMies
ageless_stranger kirjoitti:
Mitäänhän ei ole pakko tehdä muuta kuin kuolla. Jostain monet ihmiset löytää tahdonvoimaa vaikka kuinka olis vaikeeta, mutta kaikilta se ei onnistu.
Yleensä ne ihmiset jotka pystyvät pakottamaan itsensä hoitamaan asioita ei ole vakavasti masentuneita tai muuten henkisesti ongelmaisia.
AhdistunutMies kirjoitti:
Yleensä ne ihmiset jotka pystyvät pakottamaan itsensä hoitamaan asioita ei ole vakavasti masentuneita tai muuten henkisesti ongelmaisia.
Juu.
- Ajatuksinvierellä
Se askel johonkin tarttuakseen on kovin raskas ja voimia vievä,mutta kun on tehty on itselle suuri voitto. Onnistuminen tuntuu hyvältä! Kirjoita paperille joka päivä vaikka pari asiaa tai ajatusta. Kirjoita itsellesi jos et toiselle jaksa! Voisit kyllä myös jossain vaiheessa oikeasti tarttua puhelimeen ja jutella jonkun kanssa. Ei tuollaista kukaan jaksa. Liian hyvä toisten on sanoa että tarttis tehdä sitä ja tätä,tiedän. Ja uskon että se on toooosi vaikeaa. Mutta tee see/tehkää se...Minä pyydän ja toivon!
- Jepppj
Hei. Voin sanoa, että minulla on ollut kaikki samat ongelmat ja kaikista parantunut! OCD on vain sellainen, mistä ei pakosta pääse parantumaan.
Kuinka parannuin?
Ota yhteyttä Ari Saarioon. Kongnitiivinen käyttäytymisterapeutti, maailman parhaimpia. Hoito ei ole ilmaista, mutta terveys on aina tärkein! Älä lannistu. Sinäkin paranet, jos ota yhteyttä kyseiseen herraan ja luotat itseesi.
Arin sivut:
http://paniikkihairio.fi
http://ocd-clinic.com/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1108176- 392519
- 1212233
- 221899
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais151644- 111469
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa151435"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla141379- 151262
Kristityt "pyhät"
Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.121153