Mua on kiinnostanut autojen energiatehokkuus ja omasta bensiinikäyttöisestä autosta olen saanut laskettua hyötysuhteen, jolla moottori kuljettaa autoa.
Olisi mielenkiintoista laskea sama hyötysuhde sähköautosta.
Ja koska omaa sähköautoa ei ole, niin pyytäisin Nissan Leafin omistajilta apua.
Auton moottorin hyötysuhteen saa helpohkosti laskettua, kun tietää auton painon, ilmanvastuskertoimen ja renkaiden vierintävastuskertoimen. Em. tiedot löytyvät mukavasti netistä kaivelemalla, mutta auton tavallisessa kuluttamaa energiaa, ajettua matkaa ja ajetun matkan keskinopeutta ei tunnu löytyvän mistään.
Jos tahdot auttaa hyötysuhteen laskemisessa tarvitsen seuraavat tiedot Nissan Leaf sähköautoista:
Energian kulutus yhdeltä matkalta (kWh)
Ajetun matkan pituus (km)
Ajetun matkan keskinopeus (km/h)
Lisäksi jos on ollut paljon sähköä kuluttavia laitteita päällä sen voisi mainita.
Olisi mielenkiintoista laskea sama hyötysuhde sähköautosta.
Ja koska omaa sähköautoa ei ole, niin pyytäisin Nissan Leafin omistajilta apua.
Auton moottorin hyötysuhteen saa helpohkosti laskettua, kun tietää auton painon, ilmanvastuskertoimen ja renkaiden vierintävastuskertoimen. Em. tiedot löytyvät mukavasti netistä kaivelemalla, mutta auton tavallisessa kuluttamaa energiaa, ajettua matkaa ja ajetun matkan keskinopeutta ei tunnu löytyvän mistään.
Jos tahdot auttaa hyötysuhteen laskemisessa tarvitsen seuraavat tiedot Nissan Leaf sähköautoista:
Energian kulutus yhdeltä matkalta (kWh)
Ajetun matkan pituus (km)
Ajetun matkan keskinopeus (km/h)
Lisäksi jos on ollut paljon sähköä kuluttavia laitteita päällä sen voisi mainita.
Vastaukset 3
Vanhimmat
entäpä olosuhteet, lämpötila, tuuli, mäet, kosteus, rengaspaineet, renkaan kitka ja lisäksi ihan muu muuta asia ja muuttuja.
Kyllä nuo muutkin olosuhteet vaikuttavat. Mutta lämpötilan, tuulen nopeuden ja suunnan sekä mäkien mittaamiseen tarvitaan autoon läjäpäin antureita ja se alkaa olemaan nyt hieman hankalaa. Jos saadaan riittävästi mittausdataa eripituisilla matkoilla eri keskinopeuksien suhteen saadaan keskimääräinen hyötysuhde ja se kuvaa parhaiten sitä millaisella hyötysuhteella arkiajo sujuu.
Renkaiden vierintävastusvoima lasketaan vain valmistajan antamalla arvolla, koska sen määrittelyyn tarvitaan taas omat mittaukset. Ilmanvastusvoiman voi laskea valmistajan tai jonkin luotettavan oloisen tahon määrittelemän kertoimen ja auton teknisistä teidoista saatavien mittojen avulla.
Hetkellistä hyötysuhdetta on mielestäni turha mitata kun tahdotaan saada hyötysuhdekäyrä nopeuden mukaan.
Omasta bensiiniautosta on olemassa noin 100 mittausta eripituisilla matkoilla. Sillä on ajettu kylmässä ja kuumassa sekä maantiellä, että kaupungissa. Noista lukemista on saatu hyötysuhdekäyrä pisteparvena ja siitä näkyy myös vaihteluväli.
Sä oot niin sekaisin.