Mistä ihmeestä ihmiset ovat saaneet käsityksen että koiraan tutustuessa pitää tarjota ensin muka käsi nuuskuteltavaksi? Ei pidä. Saat vain turhia puruja. Tuo toimii vain hyvin sosiallisilla koirilla jotka kuvittelee itsekin olevansa ihmisiä.
Oikea tapa, jolla saat ystävän koirasta kuin koirasta, on olla välinpitämätön(älä edes katso suoraan koiraa vaan juttele omistajan kanssa), ja odota että koira kiertää sinut, nuuhkii lahkeet. Ja sen jälkeen JOS koira kääntää hanurin sinuunpäin, olet saanut hyväksymyksen ja voit varovasti rapsauttaa selän päältä. Tavatessasi uudelleen vaikka viikon kuluttua, älä automaattisesti oleta että olette nyt kavereita, vaan "kärsi" sama prosessi uudelleen. Mitä useammin saman koiran tapaat, sitä nopeammaksi muuttuu tuo tutustumisrituaali.
Ja tämä prosessi on paljon koirasta riippuvainen, kuinka nopeasti olette "ikuiset ystävät". Älä siis turhaan kiirehdi.
Oikea tapa, jolla saat ystävän koirasta kuin koirasta, on olla välinpitämätön(älä edes katso suoraan koiraa vaan juttele omistajan kanssa), ja odota että koira kiertää sinut, nuuhkii lahkeet. Ja sen jälkeen JOS koira kääntää hanurin sinuunpäin, olet saanut hyväksymyksen ja voit varovasti rapsauttaa selän päältä. Tavatessasi uudelleen vaikka viikon kuluttua, älä automaattisesti oleta että olette nyt kavereita, vaan "kärsi" sama prosessi uudelleen. Mitä useammin saman koiran tapaat, sitä nopeammaksi muuttuu tuo tutustumisrituaali.
Ja tämä prosessi on paljon koirasta riippuvainen, kuinka nopeasti olette "ikuiset ystävät". Älä siis turhaan kiirehdi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Vinkki: Älkää hankkiko koiraa, koiria...
Eli neuvosi on siis käytännössä luovuttaa koirille täysi päätäntävalta siitä, milloin ja miten ihmisiä moikkaillaan. Hahhahhaa! Selän kääntäminenkään ei muuten tarkoita varsinaisesti hyväksymistä eikä koirilla muutenkaan saa olla valtaa hyväksyä tai olla hyväksymättä ihmisiä. Tule siis muita neuvomaan vasta sitten, kun tiedät itsekin jotain.
Kuka on laumanne pomo,oletko miettinyt,kun koira kerran päättää silittääkö vieraat sitä XD
Meillä on ollut monen rotuisia koiria, seurakoirista laumanvartijaan,ja kaikki on olleet kaikkien silitettävissä.Ei ole vierailta vaadittu mitään rituaaleja, ja kattoon katselemisia,huomioimattomuuksia.Vaan on jokainen silittänyt jos siltä on tuntunut,ja koira ulosttuville hakeutunut.Meidän koirat ovat olleet rapsutuksien keräjiä ihan jokainen.Koirista yksikään,ei ole koskaan ollut vaaraksi ihmisille, eikä koirille.Eikä meidän koirat ole purreet kuin luitansa.Eivät koskaan murisseet ihmisille missään tilanteessa,mahtavia sosialisia koiria kaikki ;)
Jossain on vika, jos koira ei ole vieraiden koskettavissa.Eihän sellaista voi viedä näyttelyynkään, tuomari meinaan tutkii jokaisen koiran.Ja juurikin käden vie ensin koiran luo,haisteltavaksi,ja yleensä nimenomaan silittää/kokeilee koiran vartalon läpikotaisin, sekä katsoo hampaat ja uroksen kivekset kopeloi.Jos koira ei sitä kestä, eihän se ole yhteiskuntaan sopiva, eikä rodunjalostukseen tietenkään.
Jos on vaara että koira puree jotakuta, kuonokoppa päähän,ettei vahinkoja tule.Vihainen koira on aina riski, ja suuri vastuu on sellaisen omistajalla.Koirahan on vihainen, mikäli on tiedossa että se saattaa purra, jos pääsee vieraan käden luo.
Koiranpentu kannattaa valita aina hyväluonteisista vanhemmista, ja tutkia tarkkaan suvun sairaudet,ja sukulaistenkin luonteet.Näyttelytulokset kertoo et onko ollut tuomarilla ongelmia koiran kanssa, ja onko koira rodunomainen.Ja pentua pitää sosialistaa ja totuttaa ihmisiin,koiriian ja erillaisiin asioihin.Kaupunkikävelyt, mätsärit, kiirankoulutukset ovat hyviä tilanteita nuorelle koiralle sosialiseksi opettamisessa.
Neuvo:Älkää viekö vihaisia,arvaamattomia ja agressiiviseksi tiedettyjä koiria ihmisten lähelle ilman kuonokoppaa.
Muoviset halvat himmelit ei estä vahinkoja,ostakaa nahkainen, metalliverkolla oleva,sellainen joka pysyy päässä.Pitäkää koiranne aina kytkettyinä,ettei vahonkoja tapahdu.
KOMPPAAN!
Samoin minä🐕.
Järkevän ihmisen puhetta. Noin olisin itsekin kirjoittanut.
"Neuvo:Älkää viekö vihaisia,arvaamattomia ja agressiiviseksi tiedettyjä koiria ihmisten lähelle ilman kuonokoppaa."
Asiallinen neuvo. Mietityttää vain että miksi ihmeessä ihmiset tuollaisia koiria yleensä pitävät "lemmikkeinään". Naapurissa sattuu olemaan jotain koko lailla suurikokoisia koiria, joita varten on pitänyt rakentaa pihalle varsin jämäkkä häkki ja sieltä käsin ne koirat kommentoivat raivoisalla haukunnalla suunnilleen kaikkea liikkuvaa. Ja ne koirat on tosiaan sellaisia ettei tekisi mieli joutua niiden kanssa tekemisiin. Enkä ole joutunutkaan kun ovat siellä häkissä, siinä mielessä omistajille plussa. Mutta mitä ihmeen iloa sellaisista pedoista on?
Olen ollut huomaavinani tällä palstalla, että harva koiranomistaja on järkevä. Koiria kai pidetään vain muiden kiusaksi ja etenkin näitä purevia räksyttäjiä.
Aika outo rituaali, ei mulla ole yksikään koira moisia harrastanut
Näyttelyissä ja mätsäreissa koirat pengotaan hampaista perskarvoihin, koetetaan kiveksetkin, eikä siinä tuomarit mitään rituaaleja harrasta, eikä koirat juurikaan tuomareita ole pureskelleet, kaikilla on ollut sormet tallella
Jos aloittaja koira on noin herkkä puremaan,sille kannattaa muiden turvallisuuden vuoski laittaa koppa päähän.
Hyväkäytöksiset,sosiaaliset koirat ei pure ketään.Vika on koirassa,jos se puree silittäjää.Ja omistajassa,jos se tuo selkeästi agressiivisen koiran ihmisten imille.
Jos koira on sellainen,että saattaa purra,jos joku ojentaa käden sen suuntaan,niin se koira ei ole yhteiskuntaan soveltuva.Ja se kannattaa pitää siellä perähikijäll pirtssä,tai tukevassa tarhassa.Eikä raahata sitä ihmisten lähelle,sehän on riski muille .
Mulla viisi koiraa ollut,ja kaikkia on vieraat saaneet silitellä,ja hamapaita katsella jos haluavat.Ei yksikään koirstani ole purrut toista koiraa ,eikä ihmistä,eivätkä murisseet kellekkään.
Erikokosia,ja eri rotusia ovat kaikki olleet,joten rodun valinta ei ole sosialisuutta aiheuttanut.Vaan se,että valitaan koira käyttötarkoituksen mukaan,ja itselle sopiva rotu.Jonka kanssa sitten pärjää kylillä,ja kaupungeilla.Sosiaalinen ja iloinen koira on mahtava seuralainen,ja ilahduttaa kivasti ventovieraitakin,kun hekin saavat siitä heti kaverin :)
No näköjään sitten itse kohtaan koiran juuri kuten aloittajan mielestä kuuluukin eli välinpitämättömästi.
Se johtuu siitä, etten erityisemmin ole kiinnostunut koirista. Tosin olen joskus ollut aistivinani, että koiran omistaja ei pidä siitä, että hänen lemmikkiään "ei huomata". :D
Ymmärrän mitä aloittaja tarkoittaa, se pätee arempiin koiriin, joilla ehkä huonoja kokemuksia kohtaamisista ihmisten kanssa. Jos et tunne koiraa, niin on hyvä ensin kysyä omistajalta voiko koiraa lähestyä ennen kuin menet silittelemään.
Tosin ei sekään aina tarkoita että tapaaminen sujuu ongelmitta. Itse juuri hiljattain yritin päästä rapsuttamaan naapurin suloista pikkukoiraa, kysyin luvan ja sen saatuani kumarruin silittämään. Koira nuuhkaisi kättäni kerran ja alkoikin sitten haukkua hurjasti. Luultavasti se haistoi minussa oman koirani, josta se ei tykkää ollenkaan. Häntä kyllä heilui eikä se yrittänytkään purra, mutta eipä meistä kavereitakaan tullut. Ei kaikki tykkää kaikista pätee myös koiriin eikä mielestäni kenenkään pidä pakottaa koiraa tutustumaan jos koira siitä stressaantuu. Yksilöitä koiratkin ovat niinkuin me ihmisetkin.