Emma Maersk on 150 miljoonan 400-metrinen paatti. Siihen tuli peräohjauspotkuritunnelin suunnitteluvirheen vuoksi vuoto, jonka korjaaminen maksoi 40 miljoonaa.
Sehän on melkein meidän diplomi-insinöörien vuosipalkka.
Kun edes isojen paattien ratkaisuja ei toimiviksi saakka suunnitella ja testata, niin miten sitten pienempien? Ei kai pikkufirmoilla ole varaa tehdä perusteellisempaa suunnittelua ja testausta. Arvaan että ne tekevät niin kuin on ennenkin tehty vähän muunnellen.
Testaavatko sarjavalmistajatkaan (esim. Bavaria) perusteellisemmin? Mitenkäs sellaiset kuin Najad, HR tai Malö?
Lienevätkö puheet siitä, että ennen tehtiin moninkertaisilla varmuuksilla, koska ei osattu laskea ja mitata ja testata, totta? Tulisiko veneistä nykyään parempia, jos tehtäisiin samalla filosofialla?
Sehän on melkein meidän diplomi-insinöörien vuosipalkka.
Kun edes isojen paattien ratkaisuja ei toimiviksi saakka suunnitella ja testata, niin miten sitten pienempien? Ei kai pikkufirmoilla ole varaa tehdä perusteellisempaa suunnittelua ja testausta. Arvaan että ne tekevät niin kuin on ennenkin tehty vähän muunnellen.
Testaavatko sarjavalmistajatkaan (esim. Bavaria) perusteellisemmin? Mitenkäs sellaiset kuin Najad, HR tai Malö?
Lienevätkö puheet siitä, että ennen tehtiin moninkertaisilla varmuuksilla, koska ei osattu laskea ja mitata ja testata, totta? Tulisiko veneistä nykyään parempia, jos tehtäisiin samalla filosofialla?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Vaikea varmuudella sanoa, miksi aiemmin tehtiin veneitä suuremmilla ainevahvuuksilla kuin nykyään, mutta näin kuitenkin tapahtui. Luulisin, että kyseessä on sama ilmiö kuin kaikkien muidenkin kulutustavaroiden valmistuksessa: ohuempi on halvempi tehdä ja hajoaa nopeammin. Molemmat ominaisuudet kasvattavat valmistajan voittoja, kunhan asiakkaat vain hyväksyvät asian eli ostavat kiltisti uutta hajonneen tilalle.
Uskoisin, että materiaalisäästön lisäksi kyseessä on halua kevenetää veneitä ja tehdä niistä nopeampia. Se kun myy, vaikka ihmiset eivät sitä nopeutta mihinkään tarvitse, elleivät kilpaile.
Onko yhdelläkään suomeen rekisteröidyllä Bavarialla purjehdittu maailman ympäri? Entä Hansella, Jeanneaulla tai Beneteaulla? ;-)
Mikähän referenssi se on, että pitäisi kiertää maailma? Bavaria on tehty hyvin asuttavaksi lomaveneeksi, ei kisaveneeksi tai pallonkiertäjäksi. Lapsiperheen loma on siinä taatusti mukavampi kuin huippuun viritettyssä kisaraaserissa.
Näyttää yksi Bavaria (36) ja yksi Beneteuau (First 51) olevan tällä listalla: https://venelehti.fi/uutiset/pallon-kiertanyt-63-suomalaisvenetta/
Ei noita muita kysyttyjä eikä myöskään esimerksi Maestroja, FG, Finn-alkuisia, Omegoita jne jne. Sen sijaan löytyy vaikkapa Inferno 29, jota en pitäisi ko. reiissuun sopivana.
Eihän tuo lista kerro oikein mistään. Kovin erilaisia veneitä siellä on.
Miksi sen paatin pitää olla Suomeen rekisteröity? Meinaatko että sillä rekisteröintimaalla on jotain merkitystä kestävyyteen? Tuskin me suomalaiset niin paljon huonommin venettä kohdellaan, että rekisteröintimaalla on isosti merkitystä.
Mielenkiintoinen ajatus. Oliko ennen kaikki paremmin ja oliko aika ennen antibiotteja ruusuisempi?
Ainakin minun ikäisen näkökulmasta aika kolmekymmentä vuotta sitten oli huomattavasti parempaa. Ei olut kremppoja ja flaksi kävi.
Taisi olla tekniikan maailma, jossa vertailtiin autoja ennen ja nyt. Auto, jonka vikalista oli pitkä kuin nälkävuosi ennen kuin 10000 km takuu tuli täyteen, oli 70-luvulla laadukas.
Veneitä tehdään autoihin verrattuina vähän ja isokin venepaja on autoilun mittakaavassa peräkylän peltikorjaamo. Virheitä suunnittelussa sattuu varmasti ja ihan varmasti on sattunut aikaisemminkin. Uskon kuitenkin laadun parantuneen javaatimusten kasvaneen.
Minun nuoruudessani pellin kiinnittäminen lasikuituun pop-niitillä oli täysin hyväksytty ja laadukas ratkaisu. Onneksi niitä ei ole enää vuosiin näkynyt. Taitaa olla niin, että ne 30-40 vuotta vanhat veneet, jotka ovat jäljellä, ovat esimerkkejä aikakautensä hyvästä laadusta - olisi se sitten tehty harkitusti tai syntynyt vahingossa. Jäljellä olevat eivät kuitenkaan kuvasta oman aikansa yleistä laatua.
Tuo Emma Maerskin vuoto syntyi laivan oltua liikenteessä 7 vuotta. Miten sitten sisarlaivojen tilanne, niitä taitaa olla 7 kpl. Korjauskuluista taas lienee suurin osa tullut liikenteestä poissaolosta, telakointikustannuksista yms. Itsellä on tiedossa uudehkon suomalaisen jäänmurtajan makeavesitankin vuoto sekä peräkannelta löytynyt pieni repeämä. Tankkivuodon seurauksena juotavaksi alkoi tulla suolapitoista vettä ja siitä tuo ensin huomattiinkin. Molemmat todettiin ilmeisesti hitsauksessa syntyneiden jännitysten tekosiksi, hitsisaumoissa repeämät olivatkin. Tankkivuodon korjaus toki vaati telakkapoikkeamisen.
Vaasa-laiva ei päässyt perille edes ensimmäiseltä matkaltaan. Olisiko suunnittelu nykyään kuitenkaan huonompaa tai ainakin kiinnostaa, mikä oli se vuosi, jolloin suunnittelu oli parasta.
Tarkkaan ottaen Vasa- laivan kaatuminen ei lainkaan välttämättä johtunut huonosta suunnittelusta. Siinä sattui vaan käymään niin, että kun laiva jo oli rakenteilla, herra ruotsin kuningas sai päähänsä, että siihen pitää rakentaa alkuperäisistä suunnitelmista poiketen vielä yksi tykkikansi tykkeineen lisää. Se ylimääräinen tykkikansi jouduttiin tietysti tekemään muiden suunnitelmissa olleiden yläpuolelle ja näin laivasta tuli kaatumatautinen. Voisimme olettaa, että kahdelta pääsuunnittelijalta ei paljon kyselty ja kunkku tuskin ymmärsi muuta kuin että kun laivasta kerran oli tuleva ruotsin meriarmeijan ylpeys, siitä piti siis tehdä mahdollisimman pramea ja näyttävä!
Noista kahdesta pääsuunnittelijasta toinen kuoli ennen aluksen valmistumista, tarina ei kerro miten siihen toiseen suhtauduttiin. Ehkä hän uskalsi varoen mainita, että he kyllä olivat hiljaa varoitelleet...
Asiasta istuttiin tuolloin oikeutta. Ruotsi oli jo tuolloin oikeusvaltio: asia tutkittiin kaikessa rauhassa, ketään ei todettu syylliseksi eikä rankaistu. Kunkku nieli tappiot.