Kävi sähkömies kytkemässä lieden ja työn jälkeen jotain mittaili yleismittarilla esim. Lieden ja keittiön loisteputken pistorasioiden, pesualtaan ym välillä. Ihmetteli kun mikään keittiön pistorasioista ja pesuallas ei ollut maadoitettu ja totesivat sitten lopussa että rasiat ei ole maadoitettu ja puhuivat jotain, että pistorasiat on varmaan nollattu jossain välillä. Sitten sanoi, että nyt ei voida tarkistaa satavarmaksi, että lieden kytkennät on oikein. Sanoi siis, että omat kytkennät on oikein mutta sanoi, että ei voi tarkistaa, että lieden sisällä tehtaalla tehdyt kytkennät on oikein. Liesi kumminkin toimii aivan täydellisesti ja edellinen liesikin ollut samassa paikassa 15-20 vuotta. Onko näissä pistorasioissa/ pesualtaassa jotain vaarallista? Rakennus valmistunut 1976 ja keittiö remppa tehty joskus 15-20 vuotta sitten.
Sähkömiehille kysymys?
Kyssäri7
521202
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Kun kerta sanoi että pistorasioissa ei ole maadoitusta, onhan se aikamoinen turvallisuusriski keittiössä. Yrititkö saada sähkäriä tutkimaan ja korjaamaan vikaa?
En. Eikö tuon korjaus tarkoittaisi, että pitää keskukselle uudet piuhat vetää ja menis isommaksi keittiörempaksi? Putkiremppa tulossa jossain välissä niin siellä luultavasti viimeistään korjaus.
Kyllä sen nollauksen kunnon olisi voinut tarkistaa, on varmaan keittiöremontissa irronnut nollaus tms. Ei vanhoja asennuksia ole pakko korjata nykymääräysten mukaiseksi.
Kuulostaa että sähkäri vähän sekoillut jos tosissaan meinannut että nollaukset asiaan jotain vaikuttaisi.
Ei välttämättä mitenkään sekoillut kun nollaamallahan nuo wanhat pistorasiat juurikin maadoitettiin !
Ei sillä ole merkitystä maadoituksen puuttumiseen, onko nollattu pistorasiassa vai keskuksella. Lieden tarkistusmittauksissa ei havaitse mitään eroa.
Juuri näin eli sähkömies kyllä hieman ollut pihalla asioista jos alkuperäisen kyselijän jutut pitää paikkansa asentajan puheista
Sähöasentaja tarkoitti nollauksella sitä, että keltavihreän maadoitusjohdon sijaan maadoituksena on käytetty nykyisin sinistä paluujohtoa (eri aikoina on käytetty eri värejä). Ennen tehtiin niin. Nykyään paluujohto ja maadoitus menevät yhteen vasta keskuksella, esimerkiksi pääkeskuksen maadoitustangossa.
Kysymys on siitä menevätkö johdot yhteen keskuksessa vai vanhaan tapaan seinärasiassa.
Uusi on turvallisempi, mutta ei siitä vanhasta yleensä aiheudu vaaraa.
Miten nämä vaitoehdot olisi tulleet ilmi, tai haitanneet lieden tarkistusmittausta? Todennäköisesti on yritetty ihan oikeaoppisesti, lieden rungon suojamaadoituksen jatkuvuuden tarkistusmittausta pistorasian suojakoskettimen kautta.
Jaa, että päätit vit....lla, no jatketaan:
1) Tarkoittat käyttöönottomittausta.
2) Sitä taas ei tehdä yleismittarilla.
3) Tarkoittat eristysresistanssia.
Jokainen, joka näitä mittauksia tekee päivittäin tai edes viikoittain tietää, mitä nollaus tekee eristysresistanssin mittaustulokselle. Vihje: lyöt L1, L2, L3 ja N yhteen ja mittaat PE:n. Mitä kuvittelet näkeväsi, jos PE onkin N?
Taidat pelle olla ihan ulkona lieden asennukseen liittyvistä mittauksista.
Kun ollaan asentamassa uutta, varastossa seissyttä sähköliettä, ei ole mitään mieltä lähteä mittaamaan siitä eristysvastusta. Ammattisähkärit kyllä tietää miksi näin.
Rungon suojamaadoituksen tarkistus on kyllä aina tetävä, jota tarinan sähkömieskin oli ainakin yrittänyt tehdä.
Sait juuri elinikäisen porttikiellen meidän työmaille.
Eristysresitanssi mitataan jopa kiuasennuksissa. Vastuksissa voi toki olla kostetutta, eikä testi mene virrattomassa ensimmäisessä mittauksessa läpi. Jos ei mene lyhen lämmityksenkään jälkeen läpi, niin joku kokoonpanotyöläinen Kiinassa/Intiassa/Filippiineillä on tehnyt virheen.
Ainoastaan laitteet, jotka saattavat vaurioutua, erotetaan piiristä.
Voi olla vaikea löytää niitä "sinun työmaita" :D
=> mielikuvitustöitä
Ehkä Sinun hengenlahjoillasi maitotölkin löytyminen Lidlin kylmäkaapistakaan ei luonnistu.
Itse löydän työmailleni liiankin hyvin, mikäli vaimon kommentteihin on luottamista. Jos jotain, niin viikonloput ja erityisesti lomat ovat jääneet sinne "mielikuvituspuolelle". Muiden mökeille en enää ota kutsuja vastaan. Se on vähintääkin "viittikö vetää sähköt pihavaloihin" tai "maalaisitko joutessasi peltikaton" tai "WC vuotaa - korjaatko". Mieluummin katselen maailmaa työmaalla.
No tuon viemärin rassaamisen vielä ymmärrän, mutta että joku päästäisi sinut ropeloimaan sähkölaitteitaan!
Voi voi. Pienen ihmisen ymmärrys ei aina riitä.
Suosion syy on esim seuraava: ainakaan minä en tee asiakirjaväärennöstä käyttöönottopöytäkirjassa.
Kannattaisi panostaa pikemminkin sen teknisen suorittamisen ja tietämyksen kartuttamiseen, pöytäkirjolla snobbailun sijasta.
10 pisteen kysymys diletantille:
millähän mittauksella on voitu todeta, että QUOTE pistorasiat on varmaan nollattu jossain välillä. Sitten sanoi, että nyt ei voida tarkistaa satavarmaksi, että lieden kytkennät on oikein. Sanoi siis, että omat kytkennät on oikein mutta sanoi, että ei voi tarkistaa, että lieden sisällä tehtaalla tehdyt kytkennät on oikein UNQUOTE
Vihje: millä mittauksella havaitsee pistorasian nollaamisen?
Porttikielto pysyy näillä näytöillä voimassa - ikuisesti.
Tuota juuri tarkoitin, et osaa hahmottaa kokonaisuuksia sähkötekniikassa, takerrut toisarvoisiin detaljeihin.
Mitähän tarkoitusta varten asentaja mittaili sähkölieden rungon ja keittiöpistorasian välillä? Eikä siihen liity mitenkään se missä kohden suojakoskettimen nollaus on tehty, vaan se ettei suojakosketin ollut nollapotentiaalissa lainkaan.
Asentaja tiesi kytkeneensä lieden kytkentäliittimelle suojajohtimen, mutta ei voinut olla varma, onko lieden runko kaikilta osiltaan luotettavasti liitetty suojamaaliittimeen. Todennäköisesti kuitenkin haki toisen toimivan mittauspisteen asian varmistamiseksi tjms.
"Sähöasentaja tarkoitti nollauksella sitä, että keltavihreän maadoitusjohdon sijaan maadoituksena on käytetty nykyisin sinistä paluujohtoa"
Tuota... mitähän se "nollaus" olikaan?
Toinen kysymys sähkömiehille. Kuulit että jos tulee sähkökatko niin taloon saa valot siten että rakentaa johdon missä on pistotulppa kummassakin päässä. Sitten töpseli seinään ja toinen pää aggregaattiin. Pääkytkin auki taulusta ja kone käyntiin. Toimiiko?
Toimii ellei henki lähde ennenkuin töpselin kerkeää seinään työntää
EI TOIMI !
Toki voit syöttää agrilla tuolla liitännällä vain yhteen vaiheeseen.
En kyllä suosittele, kun ei ole tietoa minkä neliömäärän kaapeleilla
kyseinen pistorasia on toteutettu.
Eipä ne kotitalouskäyttöön tarkoitetut aggregaatit pysty niin paljoa virtaa syöttämään etteikö niitä voisi liittää vaikka 1,5 mm2 johdon pistorasiaan.
Miksei toimisi? 230V syötetään verkkoon, eihän sillä ole mitään väliä kumpaan suuntaan se virta menee, ulospäin vai sisäänpäin. Pääkonnari on auki, sisäinen verko on jännitteinen ja valot toimii!
Jostain toisesta pistorasiasta saa vielä TV:kin päälle jos agrin teho on riittävä.
Niinpä, sehän onkin vaihtovirtaa.
Kulkee molempiin suuntiin.
Tee nyt kuitenkin se testamentti ensin, ei tarvii
suvun tapella kuka sen hiiltyneen lautakasan saapi..
kaskutarallaa jopas joo niin sittenhän tuon mittarinlukemankin
pitäisi pienentyä, kun sähkö kulkee takaperin.
Helppova säästöä..
mitä jos on nollattuja rasioita ja töpseli menee väärin päin?
No se ei haittaisi mitään kun genen navoista kumpaakaan ei ole kytketty runkoon eikä maihin.
Eräs maallikko piti sylissään kiinteään asennukseen tarkoitettua vanhaa laitetta jonka kuori oli metallia joka oli nollattu, sen jälkeen hän laittoi tähän laitteeseen kiinnitetyn pistotulpan pistorasiaan. No niin maallikot, koittakaas päätellä miten olisi voinut käydä...
Sitkun sähköt palaa verkkoon niin pääkytkin vaan kiinni ja aggregaatti rupeaa tuottamaan bensaa. Helppoo kuin heinänteko.
Hyvinhän tuo toimii! Kokeilin, konnari auki ja virtaa sisään eikä mitään ongelmaa, mitä nuo jotkut testamenteista höpisee?
Eihän sitä pääkytkintä saa kiinni laittaa kun virtaa syötetään sisäiseen verkkoon, ennekuin agri on pois päältä! Valot syttyi joka huoneeseen ja kahvitkin keiteltiin!
Katos, sulla onkin talossa vaan yksi vaihe.
Ja Mesessä viisi!
Mitäs jos kytkee generaattorin sähkömoottoriin ja se moottori kytketään pyörittämään generaattoria. Eikös se silloin pyöri vaikka ikuisesti. Uusin sähköautoihin tällainen sovellutus, eikö ole tuota keksinyt autonvalmistajat?
Voi kolmivaihealligaattorilla syöttää sisäverkkkoa pääkytkin avattuna tietysti mutta entä mitä vikavirtakytkin tuumailee.
Tarkoitat missä sijaitsevaa vikavirtasuojaa?
Mikä se vikavirta on? Ja mikä muuten on se loisteho? Ei kukaan oikein osaa vastata vaikka ovat voimalaitosukkoja olleet jo 30 v. Harkkaria kiinnostaa! Tietääkö täällä kukaan?
Loisvirta on se joka kulkee induktanssin ja kapasitanssin välillä. Loistehoon tarvitaan vielä lisäksi jännite. Jos kuorma on induktiivinen eli vaikka moottori niin virta kulkee ajallisesti jännitettä jäljessä ja jos tuo ajallinen ero halutaan kompensoida niinkuin usein on esim tehtailla loistehomaksujen välttämiseksi niin asennetaan loistehonsäädin joka asettaa mittaustietojen mukaisesti eri kokoisia kapasitansseja piiriin loistehotarpeen mukaan.
Vikavirta on virta joka ohjautuu laitetta käyttävästä virtapiiristä ohi maadoitukseen tai vaikka henkilöön jonka kautta maadoitukseen.
En kyllä luottaisi suomalaisiin sähösähläreihin piirun vertaa.....Ylipalkattuja pellejä.
Tuo varavirtahomma on ihan normisetti. 3-vaihe narttu seinään keskukselle aggrekaatin liittämista varten ja verkonvaihtokytkin pääsulakkeiden eteen määräämään tuleeko höpö valtakunnanverkosta mittarin kautta vai aggrekaatista. Mutta tämäkään ei ole normi kaduntallaajan sähkötyöoikeuksiin sisältyvä työ.
Hah hah haa, varsinainen asiantuntija :D
Johtuu siitä miten tuo "narttu seinään" -pitäisi ymmärtää.
Jos meinaa että narttu kiinteästi seinällä niin on todellakin "varsinainen asiantuntija", mutta saattaa kuitenkin oikeasti tarkoittaa että tuodaankin sähköt kaapelinpäässä olevalla nartulla seinän kiinteälle urokselle.
"pääsulakkeiden eteen"
Mistä päin katsottuna?
Jos pääsulakkeiden eteen laittaa verkonvaihtokytkimen niin syöttö menee mittarin läpi kummassakin syöttövalinnassa, lisäksi kytkin tuskin kestää syöttöverkon dynaamisia oikosulkuvirtoja jos ei ole sulakkeita edessä. Mittari myös on pääsulakkeiden takana. Maallikot, älkää edes unta nähkö tällaisista sähkötöistä itse tehtäväksi.
Ei sillä väliä vaikka syöttää yksivaihe generaattorilla kolmivaihe taloa. Jos siellä ei ple käynnissä kolmivaihe moottoria.
Vaiheet vaan kimpaan toimii.
Pahimmillaan noin toimien voikin sitten polttaa koko talon...
Ei nyt sentään.
No toivotaan että käytetään tässä suhteessa tarpeeksi pientä vehjettä jonka virrat ei riitä kuumentamaan N-johtoja liikaa, mutta kuten yleensä aina niin suo on siellä ja vetelä täällä joten homma voikin olla sitten potkujen riittämättömyydenkin takia hengenvaarallinen.
Ei ole aggregaattien pistorasioissa niin isoja ylivirtasuojia, että vaaraa olisi, vaikka generaattori olisikin iso.
Nyt tuli silkkaa asiaa. Aggregaatti ei taloa pysty polttamaan oli se miten iso tahansa.