Suurtestin voitti SuperZoom!

Nuo lienee sitten enemmänkin sellaisten ns. normaali-ihmisten arviointeja asioista, eikä niinkään alan harrastajien näkökantoja. Lieneekö ymmärretty kovinkaan paljon panna arvoa hiuksenohuen DOF:n ja kermaisen pehmeän bokeh'n hienostuneisuudelle, vai onko vain katsottu, että suttua tuli? Lieneekö muistettu edes pikseliä nysvätä 1000% kropeista, ym. kalustonysvärin perusjuttuja?

Höpöti höpsis, VALOVOIMA on ihan se sama f/2,8-4, vaikka terävyysalueet (joitten vastaavuuksia selittelet) ovatkin pienikennoisessa suuremmat (monesti vain hyvä asia).

Eli jos valotat Canikonin 600mm telellä ja "täysikennoisella" aukolla f/4 vaikkapa 1/500 sek, niin sillä Sonylla tulee valotukseksi samalla ISO herkkyydellä just se sama f/4 ja1/500 sek. Tämä on se ratkaiseva juttu kameraan erinomaisuudessa. Pitkä putki (siis kapea kuvakulma) ja suuri valovoima.

Nikon_kamera kirjoitti:

Höpöti höpsis, VALOVOIMA on ihan se sama f/2,8-4, vaikka terävyysalueet (joitten vastaavuuksia selittelet) ovatkin pienikennoisessa suuremmat (monesti vain hyvä asia).

Eli jos valotat Canikonin 600mm telellä ja "täysikennoisella" aukolla f/4 vaikkapa 1/500 sek, niin sillä Sonylla tulee valotukseksi samalla ISO herkkyydellä just se sama f/4 ja1/500 sek. Tämä on se ratkaiseva juttu kameraan erinomaisuudessa. Pitkä putki (siis kapea kuvakulma) ja suuri valovoima.

Lue lisää

Polttovälikin on tuossa sama eli 8,8-220 mm. Jos aletaan puhua vastaavuuksista, ei riitä, että laskee sen vain polttovälille. Se pitää laskea myös aukolle. Tuolla on syväterävyyden lisäksi vaikutusta kuvanlaatuun (kohinaan).

Jos valotuksista puhutaan, niin pitää laskea myös ISO arvolle vastaavuus. Jos tuuman kennolla valottaa ISO 125:llä, niin se vastaa ISO 910 FF:llä? Näin valotus pysyy kunnossa.

Ei ole mitään ilmaisia lounaita, ei se näennäisesti suuri valovoima tule ilmaiseksi vaan siitä maksaa alhaisella ISO kestävyydellä. Tämä juuri nämä vastaavuudet kertovat.

okaro kirjoitti:

Polttovälikin on tuossa sama eli 8,8-220 mm. Jos aletaan puhua vastaavuuksista, ei riitä, että laskee sen vain polttovälille. Se pitää laskea myös aukolle. Tuolla on syväterävyyden lisäksi vaikutusta kuvanlaatuun (kohinaan).

Jos valotuksista puhutaan, niin pitää laskea myös ISO arvolle vastaavuus. Jos tuuman kennolla valottaa ISO 125:llä, niin se vastaa ISO 910 FF:llä? Näin valotus pysyy kunnossa.

Ei ole mitään ilmaisia lounaita, ei se näennäisesti suuri valovoima tule ilmaiseksi vaan siitä maksaa alhaisella ISO kestävyydellä. Tämä juuri nämä vastaavuudet kertovat.

Lue lisää

Joskus tulee ikävä filmiaikoja, kun mitään "vastavuuksia" ei oltu vielä edes keksitty, ja hyvin tultiin toimeen. Nykyään ei mistään muusta edes osata vänkyttää, riipumatta siitä, miltä kuva oikeasti näyttää.

Nikon_kamera kirjoitti:

Joskus tulee ikävä filmiaikoja, kun mitään "vastavuuksia" ei oltu vielä edes keksitty, ja hyvin tultiin toimeen. Nykyään ei mistään muusta edes osata vänkyttää, riipumatta siitä, miltä kuva oikeasti näyttää.

Lue lisää

Filmiaikana oli periaatteessa kinofilmi ja sitten jotain pokkareita, joiden käyttäjät eivät tekniikasta välittäneet. APS oli ainoa vakavasti otettava vaihtoehto kinofilmille eikä sillekään kai ollut Canonilla kuin yksi järjestelmä.

okaro kirjoitti:

Filmiaikana oli periaatteessa kinofilmi ja sitten jotain pokkareita, joiden käyttäjät eivät tekniikasta välittäneet. APS oli ainoa vakavasti otettava vaihtoehto kinofilmille eikä sillekään kai ollut Canonilla kuin yksi järjestelmä.

Lue lisää

Höpöhöpö, minäkin kuvasin filmiaikana kaikenlaisilla Mamiyolla, Bronicoilla, Hasseleilla, Fujeilla ja Wideluxelilla koossa 6x9, 6x8, 6x7, 6x6, 645 ja 24x56mm. Isommalle filmille tuli terävämpi kuva ilman vastaavuuksiakin, kas mokoma. Jos valotusmittari (onko tuttu sana?) sanoi f/5,6 ja 1/250, se piti kutinsa kaikille kameroille samalla filmillä. Pitää muuten edelleen paikkansa kaikille digikameroille samalla ISO herkkyydellä, vaikka vastaavuuspösilöt yrittävätkin selvää asiaa tulla sotkemaan.

Nikon_filmiKamera kirjoitti:

Höpöhöpö, minäkin kuvasin filmiaikana kaikenlaisilla Mamiyolla, Bronicoilla, Hasseleilla, Fujeilla ja Wideluxelilla koossa 6x9, 6x8, 6x7, 6x6, 645 ja 24x56mm. Isommalle filmille tuli terävämpi kuva ilman vastaavuuksiakin, kas mokoma. Jos valotusmittari (onko tuttu sana?) sanoi f/5,6 ja 1/250, se piti kutinsa kaikille kameroille samalla filmillä. Pitää muuten edelleen paikkansa kaikille digikameroille samalla ISO herkkyydellä, vaikka vastaavuuspösilöt yrittävätkin selvää asiaa tulla sotkemaan.

Lue lisää

Pitihän jonkun näsäviisaan tulla aukomaan päätään. Totuus kuitenkin on, että kinokoko oli täysin vallitseva erityisesti sitä pienempiä ei juuri ollut. Keskikoko on oma maailmansa eikä siellä tehty vertailuja kinokokoon.

okaro kirjoitti:

Polttovälikin on tuossa sama eli 8,8-220 mm. Jos aletaan puhua vastaavuuksista, ei riitä, että laskee sen vain polttovälille. Se pitää laskea myös aukolle. Tuolla on syväterävyyden lisäksi vaikutusta kuvanlaatuun (kohinaan).

Jos valotuksista puhutaan, niin pitää laskea myös ISO arvolle vastaavuus. Jos tuuman kennolla valottaa ISO 125:llä, niin se vastaa ISO 910 FF:llä? Näin valotus pysyy kunnossa.

Ei ole mitään ilmaisia lounaita, ei se näennäisesti suuri valovoima tule ilmaiseksi vaan siitä maksaa alhaisella ISO kestävyydellä. Tämä juuri nämä vastaavuudet kertovat.

Lue lisää

Kuvitellanpa että otat kuvan sillä "täyskenno"kameralla vaikkapa 200m optiikalla ja aukolla f/2.8, olkoon ISO vaikkapa 200. Kuvaa koneella katsoessasi huomaat, että hieman rajattuna se olisikin sommittelultaan parempi. Rajaus tulee samaksi kuin APS-C kameralla olisi kuvannut, eli kroppikerroin 1,5x.

Nythän käykin niin, että optiikka muuttuikin yht'äkkiä 300mm vastaavaksi, ja aukkovastaavuus on f/4! Mitenkäs se näkyy siinä kropatussa kuvassa, muuttuiko se alivalottuneeksi? Taitaa ISO-vastavuuskin pudota jonnekin 125 ISO tienoille, tummeneeko kropattu kuva vielä toisen aukon verran? Olisiko pitänyt jo kuvatessa korjata valoisammaksi? Entä terävyysalue, pieneneekö se vai suurenee, kun polttovälit ja aukot näin jälkikäteen alkavat heitellä minne sattuu?

Nythän on nimittäin niin, että tuommoinen jälkikäteen kroppaaminen on 100% sama asia, kuin että optiikka olisi siirretty APS-C kennoiseen kameraan ja valotukset ja herkkyydet pidetty samana. Selitähän nyt sitten, mistä ne aukkovastaavuudet ja ISO muutokset oikein pulpahtavat kun kroppaus tehdään kennon koolla eikä Photoshopissa?

SelitystäKaivaten kirjoitti:

Kuvitellanpa että otat kuvan sillä "täyskenno"kameralla vaikkapa 200m optiikalla ja aukolla f/2.8, olkoon ISO vaikkapa 200. Kuvaa koneella katsoessasi huomaat, että hieman rajattuna se olisikin sommittelultaan parempi. Rajaus tulee samaksi kuin APS-C kameralla olisi kuvannut, eli kroppikerroin 1,5x.

Nythän käykin niin, että optiikka muuttuikin yht'äkkiä 300mm vastaavaksi, ja aukkovastaavuus on f/4! Mitenkäs se näkyy siinä kropatussa kuvassa, muuttuiko se alivalottuneeksi? Taitaa ISO-vastavuuskin pudota jonnekin 125 ISO tienoille, tummeneeko kropattu kuva vielä toisen aukon verran? Olisiko pitänyt jo kuvatessa korjata valoisammaksi? Entä terävyysalue, pieneneekö se vai suurenee, kun polttovälit ja aukot näin jälkikäteen alkavat heitellä minne sattuu?

Nythän on nimittäin niin, että tuommoinen jälkikäteen kroppaaminen on 100% sama asia, kuin että optiikka olisi siirretty APS-C kennoiseen kameraan ja valotukset ja herkkyydet pidetty samana. Selitähän nyt sitten, mistä ne aukkovastaavuudet ja ISO muutokset oikein pulpahtavat kun kroppaus tehdään kennon koolla eikä Photoshopissa?

Lue lisää

Unohdat edelleen ISO vastaavuuden. Se muuttuu kun kuvaksi, joke olisi otettu 300 mm, f/4,2 ja ISO 450. Laskit sen ISO vastaavuuden väärin päin ja vielä väärällä kertoimella. Terävyysalue pienenee kropatessa, koska kuvan suurentaminen tuo epäterävyyden paremmin esiin.

Koita opetella nämä asiat ennen kuin alat kritisoida.

okaro kirjoitti:

Unohdat edelleen ISO vastaavuuden. Se muuttuu kun kuvaksi, joke olisi otettu 300 mm, f/4,2 ja ISO 450. Laskit sen ISO vastaavuuden väärin päin ja vielä väärällä kertoimella. Terävyysalue pienenee kropatessa, koska kuvan suurentaminen tuo epäterävyyden paremmin esiin.

Koita opetella nämä asiat ennen kuin alat kritisoida.

Lue lisää

ISO -vastaavuuksiin uskominen tuohon tyyliin kuin Jumalan Sanana on enemmän kuin typerää, koska:

a) monet kenot toimivat niin, että niitten perusherkkyyden lähimaastossa ei dynamiikan tai kohinan tasossa tapahdu muutoksia parin aukon alueella. Siksi ISO-vastaavutta ei voi laskea yksinkertaisesti pelkän kroppikertoimen avulla. Pitäisi tietää vertailtavien kennojen dynamiikkakäyrät a.o. alueella.

b) kameroitten dynamiikka- ja kohinaominaisuudet eivät ole suoraan verrannollisia kennon kokoon, vaan monet muutkin kennon ominaisuudet vaikuttavat asiaan. Uudemman sukupolven kennot ovat tavallisesti sekä tarkempia, kohinattomampia ja dynamiikaltaan parempia.

SelitystäKaivaten kirjoitti:

ISO -vastaavuuksiin uskominen tuohon tyyliin kuin Jumalan Sanana on enemmän kuin typerää, koska:

a) monet kenot toimivat niin, että niitten perusherkkyyden lähimaastossa ei dynamiikan tai kohinan tasossa tapahdu muutoksia parin aukon alueella. Siksi ISO-vastaavutta ei voi laskea yksinkertaisesti pelkän kroppikertoimen avulla. Pitäisi tietää vertailtavien kennojen dynamiikkakäyrät a.o. alueella.

b) kameroitten dynamiikka- ja kohinaominaisuudet eivät ole suoraan verrannollisia kennon kokoon, vaan monet muutkin kennon ominaisuudet vaikuttavat asiaan. Uudemman sukupolven kennot ovat tavallisesti sekä tarkempia, kohinattomampia ja dynamiikaltaan parempia.

Lue lisää

Kyse on hyvin yksinkertaisesta asiasta: Valon kokonaismäärästä oleellisella kuvan alueella. Toki tekniikka kehittyy. Ei tämän olekaan tarkoitus väittää muuta. Tässä vain on parempi lähtökohta kuin pelkkä valovoiman tuijottanen, joka ei kerro yhtään mitään, kun kennokoot ovat eri kokoa.

Katso ihmeessä ne Northrupin videot:

https://youtu.be/DtDotqLx6nA

https://youtu.be/f5zN6NVx-hY

Periaatteessa, jos on kroppi ja täyskenno samalla pikselimäärällä ja vastaavuudet ovat samat, niin joka pikselille tulee täysin samat fotonit. Koska nuo laskemiset usein on hanakalia nyrkkisääntö on, että kropilla käyttää yhtä aukkoa suurempaa aukkoa ja puolikasta ISO:a. Canonilla joutuu säätämään n. 1 1/3 aukkoa suuremman. Varaavasti Micro 4/3:lla käyttää kaksi aukkoa suurempaa aukkoa. Tuuman kennolla pitäisi korjauksen olla kolme aukkoa (tähän harvoin on mahdollisuuksia)

Korjaan tässä omaani, että se on f/6,5-11 ei f/7,6-11.

Ei ne kertoimet koske muuta kun opiskan pituutta.
Mistä ihmeestä oot keksinyt että kaikki kerrotaan, varmaan kameran painokin.
Otatpa asiasta selvää ennen kun vastaat tähän.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ne kertoimet koske muuta kun opiskan pituutta.
Mistä ihmeestä oot keksinyt että kaikki kerrotaan, varmaan kameran painokin.
Otatpa asiasta selvää ennen kun vastaat tähän.

Lue lisää

Ymmärrätkö, että aukkoluku on polttovälin ja aukon halkaisijan suhde. Jos kerrot polttovälin kroppikertoimella pitää kertoa myös aukkoluku, koska aukon kokohan ei mitenkään muutu. Tällä saa kuvan siitä, mikä on kuvan laatu ja syväterävyys.

12-35 mm f/2.8 ei MFT:ssä anna samaa tulosta kuin 24-70 mm f/2.8 vaan saman mitä 24-70 mm f/5.6.

okaro kirjoitti:

Ymmärrätkö, että aukkoluku on polttovälin ja aukon halkaisijan suhde. Jos kerrot polttovälin kroppikertoimella pitää kertoa myös aukkoluku, koska aukon kokohan ei mitenkään muutu. Tällä saa kuvan siitä, mikä on kuvan laatu ja syväterävyys.

12-35 mm f/2.8 ei MFT:ssä anna samaa tulosta kuin 24-70 mm f/2.8 vaan saman mitä 24-70 mm f/5.6.

Lue lisää

Ei ole kylläkään..

okaro kirjoitti:

Pitihän jonkun näsäviisaan tulla aukomaan päätään. Totuus kuitenkin on, että kinokoko oli täysin vallitseva erityisesti sitä pienempiä ei juuri ollut. Keskikoko on oma maailmansa eikä siellä tehty vertailuja kinokokoon.

Lue lisää

"Pitihän jonkun näsäviisaan tulla aukomaan päätää"

Pitihän jonkun tyhmän tynnyrin taas kolista aiheesta, "kun minulla on vain naula päässä, muillakin on"

70-luvulla tällaista filmikasettia käyttäneet taskukokoiset pokkarit olivat kovin suosittuja
https://en.wikipedia.org/wiki/110_film

Jonkinlaisena kuriositeettina oli myös muutama puolikinokamera, jossa kuva valotettiin 35 mm filmille elokuvaruudun tapaan = 72 kuvaa yhdelle rullalle. Sitähän et varmaan tiennyt. että 35 mm kinofilmi on alun perin elokuvafilmiä?

Ja aikamoiseksi flopiksi 90-luvun lopulla jäänyt APS.

okaro kirjoitti:

Polttovälikin on tuossa sama eli 8,8-220 mm. Jos aletaan puhua vastaavuuksista, ei riitä, että laskee sen vain polttovälille. Se pitää laskea myös aukolle. Tuolla on syväterävyyden lisäksi vaikutusta kuvanlaatuun (kohinaan).

Jos valotuksista puhutaan, niin pitää laskea myös ISO arvolle vastaavuus. Jos tuuman kennolla valottaa ISO 125:llä, niin se vastaa ISO 910 FF:llä? Näin valotus pysyy kunnossa.

Ei ole mitään ilmaisia lounaita, ei se näennäisesti suuri valovoima tule ilmaiseksi vaan siitä maksaa alhaisella ISO kestävyydellä. Tämä juuri nämä vastaavuudet kertovat.

Lue lisää

Ollaanko täällä oltu ihan tosissaan tästä, ei kai

Kyseessä oleva Sonyn superzoom on poikkeus superzoomien joukossa juuri siinä, että sen kakkula on aikuisen oikeasti todella hyvä. Tätä näyttää olevan monen TODELLA vaikea uskoa. Itse olen kuvannut ammatikseni vuodesta 1978 alkaen, viimeksi Nikonin D4 ja D800e rungoilla ja Nikkorin parhailla laseilla 14 -400 mm, ja Sigma Art optiikoilla, eli siis jotain näistä kyllä ymmärrän, ja oikeasti DSC-RX10 Mark 3 on aivan mainio, ellei jopa laadukas kamera optiikaltaan. Ottaen huomioon että vastaava setti 24-600 mm vähintään f/4 valovoimalla vaikkapa Nikonin täyskennoiseen maksaisi luokkaa 25000€, niin kyseessä on melkoinen sensaatio.

Valitettavasti tänne ei voi laittaa kuvia ja olen liian laiska laittamaan mitään Dropboxeja, muuten olisi kyllä todisteitakin tarjota, vaimolle ostin moisen joskus vuodenvaihteen tienoilla. Muuta kameraa ei viitsi enää matkoilla raahata, vaikka "parempia" olisi tarjolla, myös Fujin XT-2 parin kappalein ja melkein kaikilla optiikoilla.

Nikon_kamera kirjoitti:

Kyseessä oleva Sonyn superzoom on poikkeus superzoomien joukossa juuri siinä, että sen kakkula on aikuisen oikeasti todella hyvä. Tätä näyttää olevan monen TODELLA vaikea uskoa. Itse olen kuvannut ammatikseni vuodesta 1978 alkaen, viimeksi Nikonin D4 ja D800e rungoilla ja Nikkorin parhailla laseilla 14 -400 mm, ja Sigma Art optiikoilla, eli siis jotain näistä kyllä ymmärrän, ja oikeasti DSC-RX10 Mark 3 on aivan mainio, ellei jopa laadukas kamera optiikaltaan. Ottaen huomioon että vastaava setti 24-600 mm vähintään f/4 valovoimalla vaikkapa Nikonin täyskennoiseen maksaisi luokkaa 25000€, niin kyseessä on melkoinen sensaatio.

Valitettavasti tänne ei voi laittaa kuvia ja olen liian laiska laittamaan mitään Dropboxeja, muuten olisi kyllä todisteitakin tarjota, vaimolle ostin moisen joskus vuodenvaihteen tienoilla. Muuta kameraa ei viitsi enää matkoilla raahata, vaikka "parempia" olisi tarjolla, myös Fujin XT-2 parin kappalein ja melkein kaikilla optiikoilla.

Lue lisää

Kannattaa katsoa ne Northrupin videot asiasta. Jos haluaisi vastaavan kinokoossa, niin valovoimaksi riittäisi f/11 telepäässä. Valovoima on mielekäs vertailukeino vain, kun pysyy yhden kennokoon sisällä.

https://youtu.be/DtDotqLx6nA

https://youtu.be/DtDotqLx6nA?t=27m10s

Esimerkiksi Nikonilla on 200-500 mm f/5,6, joka kroppirungolla vastaa 300-750 f/8,4, siis 0,7 aukon etu ja pidempi polttoväli kuin tässä. Hintaa on 1600 €. Tuo RX10 on toki eritäin hyvä kamera, mutta silti kannattaa pitää realiteetit mielessä vertailussa.

kun liikutaan telepuolella, etulinssin koko on hyvä vertailukeino. Valoa ei saa ilmaiseksi vaan se pitää kerätä suurella etulinssillä.

okaro kirjoitti:

Kannattaa katsoa ne Northrupin videot asiasta. Jos haluaisi vastaavan kinokoossa, niin valovoimaksi riittäisi f/11 telepäässä. Valovoima on mielekäs vertailukeino vain, kun pysyy yhden kennokoon sisällä.

https://youtu.be/DtDotqLx6nA

https://youtu.be/DtDotqLx6nA?t=27m10s

Esimerkiksi Nikonilla on 200-500 mm f/5,6, joka kroppirungolla vastaa 300-750 f/8,4, siis 0,7 aukon etu ja pidempi polttoväli kuin tässä. Hintaa on 1600 €. Tuo RX10 on toki eritäin hyvä kamera, mutta silti kannattaa pitää realiteetit mielessä vertailussa.

kun liikutaan telepuolella, etulinssin koko on hyvä vertailukeino. Valoa ei saa ilmaiseksi vaan se pitää kerätä suurella etulinssillä.

Lue lisää

Tuossapa yllä oli jo hyvä vastaus: Joskus tulee ikävä filmiaikoja, kun mitään "vastavuuksia" ei oltu vielä edes keksitty, ja hyvin tultiin toimeen. Nykyään ei mistään muusta edes osata vänkyttää, riipumatta siitä, miltä kuva oikeasti näyttää.

RX10:n perusversio on aivan erilaisella objektivilla kuin kolmonen. Kolmosessa zoom on kolminkertainen pituudeltaan. Se on superzoom, perusversio ei ole. Noiden vertaamisessa ei oikein ole mieltä. RX 10 8,8 - 73,3 mm f/2.8 813 g. RX10 Mark III 8,8 mm - 220 mm f/2.4-4 1095 g. Ero zoomissa noiden välillä on suurempi kuin RX10:n ja RX100:n välillä.

Tässäpä kaksi olennaista otetta Dpreview testistä:

New 24-600mm equivalent F2.4-4 lens is optically excellent
1"-type stacked sensor provides excellent dynamic range and ISO performance

Savoksi: veres 24-600 milliä vastoova linssi on optisesti mainio peli. Tuuman väärti pinokenno takkaa erinomittaisen tynaamise aluveen ja herkkyyskyvyn.

Panasonic Lumix FZ1000 oli Dpreview:n testissä ihan yhtä hyvä ja paras "yleissuperzoomi". Sony oli taas parempi video- ominaisuuksiltaan. En kylläkäään ostai tuota Sonyn uusinta RX III versiota koska se on ylihinnoiteltu. Panasonicin saa lähes 1000 € halvemmalla.

Kun katsotaan noita täyskennoisia, kroppikennoisia ja tuuman nimelliskennolla varustettuja kameroita ja oletetaan niihin kaikkiin sama pikselimäärä 20 Mpix. Kun FF kennon koko on 36x24 mm niin sen pinta-ala lähentelee 864 mm^2, kropin 24x16 mm tekee 384 mm^2 ja tuo tuumainen 13x9 mm 117 mm^2 niin arvelen pikselikokojen olevan samassa suhteessa ainakin suuruusluokaltaan eli suhteet ovat FF vers. kroppi 2,25 ja kroppi vers. 1" 3,3.

Kun vielä mietimme voiko sen tuumaisen kennon pienen pieni pikseli olla noin 7 kertaa (2,25x3,3) herkempi kuin täyden kennon pikseli niin mitä uskomme? Tuumaisella tuskin päästään samaan kuin täydellä!

Vielä kannattaa miettiä objektiivin piirtoa, kun yksityiskohta FF kennolla on vaikkapa millin kokoinen niin tuumaisella se on enää 1/7 mm (0,17 mm) levyinen. Se vaatii optiikalta paljon tarkempaa piirtoa vaikka kuinka haluaisi sanoa sen tuumaisen kuvan olevan yhtä terävä kuin FF kennon kuvan.

Kun nykyisten ihmisten kuvaus yleensä enemmäkseen näyttää olevan kuvien julkaisu netissä jossa 2 Mpix kuva jo näyttää oikealta eli täysHD laadulta niin nuo kaikki kamerat kelpaavat kunhan kuvataan hyvissä olosuhteissa ja alle ISO400 herkkyydellä. Kuitenkin jos tarvitaan herkkyyksiä ISO4000 - ISO20'000 tai enemmän niin noilla supereilla ei vielä ainakaan liene asiaa julkaistaviin kuviin asti. Jos lisäksi aiotaan saada aikaan metrisiä julisteita niin siinäkin lienee pienikennoisilla tiettyjä rajoitteita.

Sivumennen sanoen, vanhaan runkovalikoimaani on keväämmällä saapunut Nikon D500 lähinnä ensin kokeiluluontoisesti mutta vaikka sen pikselimäärä verrattuna D7100 runkoon on hieman pienempi niin taitaa siitä tulla kaverini koska sillä tosiaan olen tilanteen sitä vaatiessa saanut vallan kelpaavia kuvia ISO18'000 arvolla. Kohinaa ei juurikaan näy kun kuvan pitää näyttökoossa eli uskoisin A4:n irtoavan laadukkaana joskaan en vielä ole printtejä kokeillut.

Taitaa D7100 jatkaa samaa matkaa kuin aiemmatkin syrjäytetyt runkoni eli suvun kersojen käyttöön. Tapahtumien kuvaus tuolla D500:lla on lisäksi helpompaa koska sarjakuvaus ei heti muutaman kuvan jälkeen tökkää vaikka kuvaan siihen vain entisillä SDxx korteilla enkä ole vielä sitä nopeaa, mikä se nyt olikaan, ostanut.

No, mitä mieltä mahdatte olla aatoksistani asian tiimoilta?

FZ1000 kirjoitti:

Panasonic Lumix FZ1000 oli Dpreview:n testissä ihan yhtä hyvä ja paras "yleissuperzoomi". Sony oli taas parempi video- ominaisuuksiltaan. En kylläkäään ostai tuota Sonyn uusinta RX III versiota koska se on ylihinnoiteltu. Panasonicin saa lähes 1000 € halvemmalla.

Lue lisää

Sonyssa kuitenkin on 50 % pidempi zoom. Silloin, kun sitä tarvitsee on ero oleellinen. Hinta toki on aivan hirveä.

okaro kirjoitti:

Sonyssa kuitenkin on 50 % pidempi zoom. Silloin, kun sitä tarvitsee on ero oleellinen. Hinta toki on aivan hirveä.

Että hirveä. laitetaan joku "täyskenno" runko, vaikkapa 2000€ ja siihen 24-600m kuvakulmaiset vähintään f/4 valovoimaiset kakkulat, laajassa päässä f/2,8, niin hinta on luokkaa 30000€. Ja painoa semmoiset 8 kiloa. Tuo Sony on AINOA kamera maailmassa, jolla päästään 600mm kinovastaavan kuvakulmaan valovoimalla f/4 alle 10000€.

Siis HALPA.

JottaSilleen kirjoitti:

Että hirveä. laitetaan joku "täyskenno" runko, vaikkapa 2000€ ja siihen 24-600m kuvakulmaiset vähintään f/4 valovoimaiset kakkulat, laajassa päässä f/2,8, niin hinta on luokkaa 30000€. Ja painoa semmoiset 8 kiloa. Tuo Sony on AINOA kamera maailmassa, jolla päästään 600mm kinovastaavan kuvakulmaan valovoimalla f/4 alle 10000€.

Siis HALPA.

Lue lisää

Usko jo, ettei se valovoima eri kennoko'oilla ole sama.

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/6853/ktqc/Canon-EF-400mm-f-5-6L-USM-superteleobjektiivi

Tuolla pääsee 640 mm kinovastaavuuteen ja valovoima on selvästi parempi.

okaro kirjoitti:

Usko jo, ettei se valovoima eri kennoko'oilla ole sama.

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/6853/ktqc/Canon-EF-400mm-f-5-6L-USM-superteleobjektiivi

Tuolla pääsee 640 mm kinovastaavuuteen ja valovoima on selvästi parempi.

Lue lisää

Kennokoolla ei ole mitään tekemistä objektiivin valovoiman kanssa. Suhteellinen aukko lasketaan jakamalla optiikan polttoväli sen aukon halkaisijalla. Tyyliin f/2, f/ 11 ja niin edelleen. Tätä voidaan säätää himmentimellä. Suurinta aukkoa kutsutaan objektiivin valovoimaksi.

Valotusta määritettäessä valotusmittari kertoo sopivan ajan ja aukon. Samalla herkkyydellä kaikissa kameroissa sama valotusaika ja aukkoarvo antaa saman valotuksen, joka onkin tämän, jo ammoin keksityn, suhteellisen aukon hienous. Ihan sama mikä optiikka, sama aukko antaa saman valotuksen.

Millä konstilla f/5,6 optiikka on parempi valovoimaltaan kuin f/4? Laitatko siihen kiinni laajakulmalyhenteen? Millä kombinaatiolla sitten saat 640mm kinovastaavuuden ja milla rungolla?

Outoapa olisi, jos kenno vaikuttaisi optiikan valovoimaan. Mistä se optiikkaparka edes tietää mihin kameraan se ollaan kiinni lykkäämässä? Outoja vastaavushihhuleita taas päässyt parantolasta viikonloppuvapaille.

JottaSilleen kirjoitti:

Kennokoolla ei ole mitään tekemistä objektiivin valovoiman kanssa. Suhteellinen aukko lasketaan jakamalla optiikan polttoväli sen aukon halkaisijalla. Tyyliin f/2, f/ 11 ja niin edelleen. Tätä voidaan säätää himmentimellä. Suurinta aukkoa kutsutaan objektiivin valovoimaksi.

Valotusta määritettäessä valotusmittari kertoo sopivan ajan ja aukon. Samalla herkkyydellä kaikissa kameroissa sama valotusaika ja aukkoarvo antaa saman valotuksen, joka onkin tämän, jo ammoin keksityn, suhteellisen aukon hienous. Ihan sama mikä optiikka, sama aukko antaa saman valotuksen.

Millä konstilla f/5,6 optiikka on parempi valovoimaltaan kuin f/4? Laitatko siihen kiinni laajakulmalyhenteen? Millä kombinaatiolla sitten saat 640mm kinovastaavuuden ja milla rungolla?

Outoapa olisi, jos kenno vaikuttaisi optiikan valovoimaan. Mistä se optiikkaparka edes tietää mihin kameraan se ollaan kiinni lykkäämässä? Outoja vastaavushihhuleita taas päässyt parantolasta viikonloppuvapaille.

Lue lisää

Oleellinen seikka on kennolle tulevan valon kokonaismäärä. Tämä on se, joka vaikuttaa kuvan laatuun. Suhteellinen valovoima on mielekäs termi vain, kun, pysytään yhden kennokoon sisällä aivan samalla tavalla kuin polttovälikin. Jos haluaa verrata eri kennokokoja voi esimerkiksi laskea valovoiman kinovastaavuuden. Ko. objektiivissa se on 5,6*1,6 = 9,0. Vastaavasti Sonyssa se on 4*2,7 = 10,8. Nämä ovat ihan perusasioita. Niistä väittely on turhaa. Se on kuin väittelisi jonkun kanssa, joka sanoisi 2 2 = 5

okaro kirjoitti:

Oleellinen seikka on kennolle tulevan valon kokonaismäärä. Tämä on se, joka vaikuttaa kuvan laatuun. Suhteellinen valovoima on mielekäs termi vain, kun, pysytään yhden kennokoon sisällä aivan samalla tavalla kuin polttovälikin. Jos haluaa verrata eri kennokokoja voi esimerkiksi laskea valovoiman kinovastaavuuden. Ko. objektiivissa se on 5,6*1,6 = 9,0. Vastaavasti Sonyssa se on 4*2,7 = 10,8. Nämä ovat ihan perusasioita. Niistä väittely on turhaa. Se on kuin väittelisi jonkun kanssa, joka sanoisi 2 2 = 5

Lue lisää

Ensinnäkin on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista käyttää vakiintuneita termejä oikein. Objektiivin valovoima (suurin suhteellinen aukko) lasketaan puhtaasti mekaanisesti, ja on ollut voimassa niin kauan kuin objektiivejakin on ollut olemassa. Ei pidä hihhulimaisten digialoittelijoitten mennä sotkemaan selvää asiaa vastaavuuksineen. F/2.8 200m on aina f/2.8 200mm, ihan sama mihin runkoon se kiinni ruuvataan. Valovoimissa ei ole mitään vastaavuuksia, koska se on objektiivin muuttumaton ominaisuus.

Sitten taas on eri asia tarkastella koko järjestelmän kokonaisherkkyyttä, johon liittyvät f-luku (tarkemmin sanottuna T-arvo oikeastaan eli kokonaisläpäisy), kennon herkkyys ja koko, kunkin "pikselin" fyysinen koko, kennon pinta-ala, jne. Tämä asia on liian monimutkainen jotta se voidaan yksinkertaistaa typeräksi" f/2,8 onkin f/4,9875 kamerassa XYZ", koska se ei ensinnäkään pidä paikkaansa ja toisekseen vie ajatukset harhaan. Toki kroppikertoimilla leikkimällä voidaan esittää karkeita yleistyksiä, mutta alunperinkin pitäisi ymmärtää optiikan perusteet eikä papukaijan lailla toistella netistä lukemaansa.

JottaSilleen kirjoitti:

Ensinnäkin on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista käyttää vakiintuneita termejä oikein. Objektiivin valovoima (suurin suhteellinen aukko) lasketaan puhtaasti mekaanisesti, ja on ollut voimassa niin kauan kuin objektiivejakin on ollut olemassa. Ei pidä hihhulimaisten digialoittelijoitten mennä sotkemaan selvää asiaa vastaavuuksineen. F/2.8 200m on aina f/2.8 200mm, ihan sama mihin runkoon se kiinni ruuvataan. Valovoimissa ei ole mitään vastaavuuksia, koska se on objektiivin muuttumaton ominaisuus.

Sitten taas on eri asia tarkastella koko järjestelmän kokonaisherkkyyttä, johon liittyvät f-luku (tarkemmin sanottuna T-arvo oikeastaan eli kokonaisläpäisy), kennon herkkyys ja koko, kunkin "pikselin" fyysinen koko, kennon pinta-ala, jne. Tämä asia on liian monimutkainen jotta se voidaan yksinkertaistaa typeräksi" f/2,8 onkin f/4,9875 kamerassa XYZ", koska se ei ensinnäkään pidä paikkaansa ja toisekseen vie ajatukset harhaan. Toki kroppikertoimilla leikkimällä voidaan esittää karkeita yleistyksiä, mutta alunperinkin pitäisi ymmärtää optiikan perusteet eikä papukaijan lailla toistella netistä lukemaansa.

Lue lisää

Vastaavuus ei ole objektiivin ominaisuus vaan laskennallinen tieto, jolla voidaan verrata eri kennokoon kameroita keskenään. Sitä yleisesti käytetään polttoväleille vaikka ne eivät myöskään mihinkään muutu. Pikkukennoisten puolustajat hermostuvat, kun niitä käytetäänkin myös valovoimalle.

Siis mielestäsi valovoimista voi puhua eri kennokokojen yli, mutta kun yritetään laskea tarkemmin kennon kokonaisvalomäärää, niin on muka liian hankalaa. Pikselien koolla ei juuri ole merkitystä.

okaro kirjoitti:

Vastaavuus ei ole objektiivin ominaisuus vaan laskennallinen tieto, jolla voidaan verrata eri kennokoon kameroita keskenään. Sitä yleisesti käytetään polttoväleille vaikka ne eivät myöskään mihinkään muutu. Pikkukennoisten puolustajat hermostuvat, kun niitä käytetäänkin myös valovoimalle.

Siis mielestäsi valovoimista voi puhua eri kennokokojen yli, mutta kun yritetään laskea tarkemmin kennon kokonaisvalomäärää, niin on muka liian hankalaa. Pikselien koolla ei juuri ole merkitystä.

Lue lisää

No vitsi on siinä, että vanhan kunnon f-arvo on kiinteä ja objektiivi(malli)kohtainen ja kaikilla objektiiveilla samalla suhteellisella aukolla kuvattaessa kennolle/filmille lankeavan valon määrä pinta-alaa kohti on täsmälleen sama riippumatta kennosta tai filmikoosta. Siksi en tykkää siitä, että aletaan vänkyttämään aukkojen vastaavuuksista ikään kuin se vaikuttaisi valotukseen. Valotus on valotusaika ja suhteellinen aukko, joka ei riipu kennosta ja sen koosta, tai filmin koosta aikoinaan. Tämä on mennyt niin naurettavaksi kun mistään muusta ei kouhkata kuin vastaavuuksista. Miksi koko asia ei vaivannut ketään filmiaikana kun kokoja oli puolesta neliöstä pikkurillin kynteen, eikö asiaa oltu keksitty 150 vuodessa? Samalla valotusmittarilla kaikki mitattiin.

Vastaavuutta löytyy kyllä terävyysalueista jne. , mutta ei siitä sen enempää. Polttovälivastaavuuksista päästäisiin yksinkertaisesti eroon kun kuvakulmat annettaisiin rehellisesti asteina eikä ihmeelisinä kinovastaavuusmilleinä.

JottaSilleen kirjoitti:

No vitsi on siinä, että vanhan kunnon f-arvo on kiinteä ja objektiivi(malli)kohtainen ja kaikilla objektiiveilla samalla suhteellisella aukolla kuvattaessa kennolle/filmille lankeavan valon määrä pinta-alaa kohti on täsmälleen sama riippumatta kennosta tai filmikoosta. Siksi en tykkää siitä, että aletaan vänkyttämään aukkojen vastaavuuksista ikään kuin se vaikuttaisi valotukseen. Valotus on valotusaika ja suhteellinen aukko, joka ei riipu kennosta ja sen koosta, tai filmin koosta aikoinaan. Tämä on mennyt niin naurettavaksi kun mistään muusta ei kouhkata kuin vastaavuuksista. Miksi koko asia ei vaivannut ketään filmiaikana kun kokoja oli puolesta neliöstä pikkurillin kynteen, eikö asiaa oltu keksitty 150 vuodessa? Samalla valotusmittarilla kaikki mitattiin.

Vastaavuutta löytyy kyllä terävyysalueista jne. , mutta ei siitä sen enempää. Polttovälivastaavuuksista päästäisiin yksinkertaisesti eroon kun kuvakulmat annettaisiin rehellisesti asteina eikä ihmeelisinä kinovastaavuusmilleinä.

Lue lisää

Aukkojen vastaavuutta ei yleensä käytetä valotuksen mittaukseen. Toki valotuksen voi senkin kautta ajatella, kunhan laskee myös ISO-arvon vastaavuuden. Idea kuitenkin oin, että kun kamera on valittu tämän vastaavuuden voi unohtaa.

Valon määrä pinta-alaa kohden ei ole kuvan laadun kannalta merkittävä. Valon kokonaismäärä kennolla on. En tosin tiedä mikä on prioriteettisi. Ehkä se ei ole kuiva laatu vaan sopiva numero linssin kyljessä.

Filmiaikana vaihtelevuus eri filmikokojen välillä oli pienempää, joten näille ei juuri ollut tarvetta. Kuvakulmien antamisessa asteina on se ongelma, ettei juuri kukaan tiedä niistä mitään. Siksi on hyvä käyttää asteikkoa, jonka ihmiset tuntevat.

Noissa tosiaan on se ero, että polttovälin vastaavuuksia voi miettiä kuvatessakin. Aukon vastaavuus liittyy taas lähinnä kameroiden vertailuun. Ne kuitenkin ovat pari. Tämä tulee ihan valovoiman määrittelystä: N = f / A. jos f kerrotaan koppikertoimella, muuttuu myös aukkoluku N, koska aukon kokohan (A) ei muutu. Polttovälin kertominen tuo polttovälit oudoista tutuiksi, esim. 10,2 => 28. Aukon vastaavuus tekee päinvastoin. Siksi se on päivittäisessä kuvauksessa vain haitaksi. Ehkä syväterävyyttä mietittäessä siitä on hyötyä.

JottaSilleen kirjoitti:

No vitsi on siinä, että vanhan kunnon f-arvo on kiinteä ja objektiivi(malli)kohtainen ja kaikilla objektiiveilla samalla suhteellisella aukolla kuvattaessa kennolle/filmille lankeavan valon määrä pinta-alaa kohti on täsmälleen sama riippumatta kennosta tai filmikoosta. Siksi en tykkää siitä, että aletaan vänkyttämään aukkojen vastaavuuksista ikään kuin se vaikuttaisi valotukseen. Valotus on valotusaika ja suhteellinen aukko, joka ei riipu kennosta ja sen koosta, tai filmin koosta aikoinaan. Tämä on mennyt niin naurettavaksi kun mistään muusta ei kouhkata kuin vastaavuuksista. Miksi koko asia ei vaivannut ketään filmiaikana kun kokoja oli puolesta neliöstä pikkurillin kynteen, eikö asiaa oltu keksitty 150 vuodessa? Samalla valotusmittarilla kaikki mitattiin.

Vastaavuutta löytyy kyllä terävyysalueista jne. , mutta ei siitä sen enempää. Polttovälivastaavuuksista päästäisiin yksinkertaisesti eroon kun kuvakulmat annettaisiin rehellisesti asteina eikä ihmeelisinä kinovastaavuusmilleinä.

Lue lisää

Juuri näin. Tämähän helppo tarkistaa kahdelle erikoisella kennolla, otetaan kuvat samalla aukolla ja ajalla..tuloksena on samanlailla valottunut kuva.

okaro kirjoitti:

Aukkojen vastaavuutta ei yleensä käytetä valotuksen mittaukseen. Toki valotuksen voi senkin kautta ajatella, kunhan laskee myös ISO-arvon vastaavuuden. Idea kuitenkin oin, että kun kamera on valittu tämän vastaavuuden voi unohtaa.

Valon määrä pinta-alaa kohden ei ole kuvan laadun kannalta merkittävä. Valon kokonaismäärä kennolla on. En tosin tiedä mikä on prioriteettisi. Ehkä se ei ole kuiva laatu vaan sopiva numero linssin kyljessä.

Filmiaikana vaihtelevuus eri filmikokojen välillä oli pienempää, joten näille ei juuri ollut tarvetta. Kuvakulmien antamisessa asteina on se ongelma, ettei juuri kukaan tiedä niistä mitään. Siksi on hyvä käyttää asteikkoa, jonka ihmiset tuntevat.

Noissa tosiaan on se ero, että polttovälin vastaavuuksia voi miettiä kuvatessakin. Aukon vastaavuus liittyy taas lähinnä kameroiden vertailuun. Ne kuitenkin ovat pari. Tämä tulee ihan valovoiman määrittelystä: N = f / A. jos f kerrotaan koppikertoimella, muuttuu myös aukkoluku N, koska aukon kokohan (A) ei muutu. Polttovälin kertominen tuo polttovälit oudoista tutuiksi, esim. 10,2 => 28. Aukon vastaavuus tekee päinvastoin. Siksi se on päivittäisessä kuvauksessa vain haitaksi. Ehkä syväterävyyttä mietittäessä siitä on hyötyä.

Lue lisää

(Filmiaikana vaihtelevuus eri filmikokojen välillä oli pienempää,)
No ei kyllä ollut, isoista laakavilmeistä-puolikinosta vielä pienempiin Minox ja kiekkokameran filmikokoon.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin. Tämähän helppo tarkistaa kahdelle erikoisella kennolla, otetaan kuvat samalla aukolla ja ajalla..tuloksena on samanlailla valottunut kuva.

Siis erikokoisella kennolla

Anonyymi kirjoitti:

(Filmiaikana vaihtelevuus eri filmikokojen välillä oli pienempää,)
No ei kyllä ollut, isoista laakavilmeistä-puolikinosta vielä pienempiin Minox ja kiekkokameran filmikokoon.

Lue lisää

Taas tuli joku näsäviisas nostamaan ketjun. Isompien kokojen kuvaajat olivat omassa leirissä, eivätkä verranneet kinofilmiin. Pienten kokojen kameroissa yleensä oli kiinteä objektiivi eikä kuvaajat tekniikasta välittäneet.

Nyt on erikoikoisia systeemejä. Moni luulee, että Micro 4/3:n 12-35 mm f/2.8 antaa saman tuloksen kuin FF 24-70 mm f/2.8. Jos laskee aukolle kinovastaavuuden, niin huomaa, ettei näin olekaan.

Anonyymi kirjoitti:

Taas tuli joku näsäviisas nostamaan ketjun. Isompien kokojen kuvaajat olivat omassa leirissä, eivätkä verranneet kinofilmiin. Pienten kokojen kameroissa yleensä oli kiinteä objektiivi eikä kuvaajat tekniikasta välittäneet.

Nyt on erikoikoisia systeemejä. Moni luulee, että Micro 4/3:n 12-35 mm f/2.8 antaa saman tuloksen kuin FF 24-70 mm f/2.8. Jos laskee aukolle kinovastaavuuden, niin huomaa, ettei näin olekaan.

Lue lisää

Aukko on kummassakin 2.8

Anonyymi kirjoitti:

Taas tuli joku näsäviisas nostamaan ketjun. Isompien kokojen kuvaajat olivat omassa leirissä, eivätkä verranneet kinofilmiin. Pienten kokojen kameroissa yleensä oli kiinteä objektiivi eikä kuvaajat tekniikasta välittäneet.

Nyt on erikoikoisia systeemejä. Moni luulee, että Micro 4/3:n 12-35 mm f/2.8 antaa saman tuloksen kuin FF 24-70 mm f/2.8. Jos laskee aukolle kinovastaavuuden, niin huomaa, ettei näin olekaan.

Lue lisää

Kerroin lasketaan vaan objektiiville. Ei muulle.
Vai pitääkö kameran painokin kertoa kertoimen mukaan?

Anonyymi kirjoitti:

Taas tuli joku näsäviisas nostamaan ketjun. Isompien kokojen kuvaajat olivat omassa leirissä, eivätkä verranneet kinofilmiin. Pienten kokojen kameroissa yleensä oli kiinteä objektiivi eikä kuvaajat tekniikasta välittäneet.

Nyt on erikoikoisia systeemejä. Moni luulee, että Micro 4/3:n 12-35 mm f/2.8 antaa saman tuloksen kuin FF 24-70 mm f/2.8. Jos laskee aukolle kinovastaavuuden, niin huomaa, ettei näin olekaan.

Lue lisää

Hyvä kun näsäviisaat korjaa tietämättömien väärät kirjoitukset 😀

Anonyymi kirjoitti:

Taas tuli joku näsäviisas nostamaan ketjun. Isompien kokojen kuvaajat olivat omassa leirissä, eivätkä verranneet kinofilmiin. Pienten kokojen kameroissa yleensä oli kiinteä objektiivi eikä kuvaajat tekniikasta välittäneet.

Nyt on erikoikoisia systeemejä. Moni luulee, että Micro 4/3:n 12-35 mm f/2.8 antaa saman tuloksen kuin FF 24-70 mm f/2.8. Jos laskee aukolle kinovastaavuuden, niin huomaa, ettei näin olekaan.

Lue lisää

Älä kuule laske mitään

Näinhän se on. Optisen fysiikanlait eivät ole kennon koosta riippuvaisia. Valovoima on optisen piirtohalkaisijan suhde polttoväliin. Opiskan polttoväli ei muutu miksikään, vaikka sitä käytettäisiin minkä kokoisessa kennossa tahansa. Syväterävyys määräytyy polttovälin mukaan. Mitä suurempi polttoväli sitä pienempi on syväterävyys alue. Tähän ei vaikuta kennon koko lainkaan. Tarpeeksi pienipolttovälisellä optiikalla saa vain kokonaa terävää kuvaa, eikä täten voi terävyysaluetta säätää.

Anonyymi kirjoitti:

Näinhän se on. Optisen fysiikanlait eivät ole kennon koosta riippuvaisia. Valovoima on optisen piirtohalkaisijan suhde polttoväliin. Opiskan polttoväli ei muutu miksikään, vaikka sitä käytettäisiin minkä kokoisessa kennossa tahansa. Syväterävyys määräytyy polttovälin mukaan. Mitä suurempi polttoväli sitä pienempi on syväterävyys alue. Tähän ei vaikuta kennon koko lainkaan. Tarpeeksi pienipolttovälisellä optiikalla saa vain kokonaa terävää kuvaa, eikä täten voi terävyysaluetta säätää.

Lue lisää

Juurikin näin

Anonyymi kirjoitti:

Näinhän se on. Optisen fysiikanlait eivät ole kennon koosta riippuvaisia. Valovoima on optisen piirtohalkaisijan suhde polttoväliin. Opiskan polttoväli ei muutu miksikään, vaikka sitä käytettäisiin minkä kokoisessa kennossa tahansa. Syväterävyys määräytyy polttovälin mukaan. Mitä suurempi polttoväli sitä pienempi on syväterävyys alue. Tähän ei vaikuta kennon koko lainkaan. Tarpeeksi pienipolttovälisellä optiikalla saa vain kokonaa terävää kuvaa, eikä täten voi terävyysaluetta säätää.

Lue lisää

Tottakai kennon koko vaikuttaa syväterävyyteen. Mitä pienempi kenno, sitä pienempi syväterävyys, koska suurennussuhde on suurempi.

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai kennon koko vaikuttaa syväterävyyteen. Mitä pienempi kenno, sitä pienempi syväterävyys, koska suurennussuhde on suurempi.

Kennon koko ei vaikuta mitenkään syväterävyyteen. Optiikan polttovälillä kylläkin. Mitä pienempi polttoväli sitä suurempi on syväterävyys alue. Kinokoon kennolla varustetussa kamerassa "normaali" optiikan polttoväli on 50mm vastaavasti 1/2,3" normaali olisi 7,1mm. Tuolla 50mm optikalla on huomattavasti pienempi syväterävyys kuin 7,1mm optiikalla. Tuolla 7mm optikan tuottama kuva on käytännössä kokonaan terävää. Sillä ei voi syväterävyyttä hallita, mutta 50mm optikalla kylläkin. Pitkät telet on tuon terävyys alueen suhteen hankalia, sillä esim. 500mm opjektiivillä ei juurikaan ole syväterävyyttä. Se on tarkennettava tarkasti kohteeseen.

Kennon koolla on merkitystä kohina herkkyyteen ja dynamiikkaan. Tietysti pienestä kuvasta suurennettaessa tulee herkästi epäselvempi, jolloin yksityiskohdat eivät välttämättä erotu.

Näin se on aina toiminut ja toimii vieläkin näin.

Anonyymi kirjoitti:

Näin se on aina toiminut ja toimii vieläkin näin.

Tarkoitin valotusmittaria käytettäessä

Anonyymi kirjoitti:

Kennon koko ei vaikuta mitenkään syväterävyyteen. Optiikan polttovälillä kylläkin. Mitä pienempi polttoväli sitä suurempi on syväterävyys alue. Kinokoon kennolla varustetussa kamerassa "normaali" optiikan polttoväli on 50mm vastaavasti 1/2,3" normaali olisi 7,1mm. Tuolla 50mm optikalla on huomattavasti pienempi syväterävyys kuin 7,1mm optiikalla. Tuolla 7mm optikan tuottama kuva on käytännössä kokonaan terävää. Sillä ei voi syväterävyyttä hallita, mutta 50mm optikalla kylläkin. Pitkät telet on tuon terävyys alueen suhteen hankalia, sillä esim. 500mm opjektiivillä ei juurikaan ole syväterävyyttä. Se on tarkennettava tarkasti kohteeseen.

Kennon koolla on merkitystä kohina herkkyyteen ja dynamiikkaan. Tietysti pienestä kuvasta suurennettaessa tulee herkästi epäselvempi, jolloin yksityiskohdat eivät välttämättä erotu.

Lue lisää

> Kennon koko ei vaikuta mitenkään syväterävyyteen. Optiikan polttovälillä kylläkin. Mitä pienempi polttoväli sitä suurempi on syväterävyys alue.

Olet siis eri mieltä itsesi kanssa.

Normaali polttoväli on yleisimmän määritelmän mukaan sama kuin filmin/kennon läpimitta. Kinofilmillä/täysikennoisella järkkärillä siis 43 mm. 50 mm on vain nostettu puolijumalan asemaan periaatteella "kun on vain vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta". Tämä oli taannoin se halvin (valovoimainen) objektiivi -> eipä monella kuvaajalla muuhun varaa ollut ja siksi se ainokainen "ultralyhyt tele" piti kehua maailman parhaaksi ja kehittää ihme legendoja, kuten "vastaa ihmissilmää".

Todellisuudessa ihmisen koko näkökenttä on liki 180 ° ... mutta tarkan näön alue vain pari astetta, joten ihan yhtä hyvin voi "ihmissilmää vastaavaksi" väittää kalansilmää kuin pitkää teleä. Tosin luonnollisemman perspektiivivaikutelman tai "tehdään kuvasta A4 kokoinen printti, jota tarkastellaan käsivarren mitan päästä" kaltaisilla kriteereillä päädytään yleensä jonnekin mietoon laajakulmaan. Eräänä todisteena aikanaan suositut kiinteäpolttoväliset pokkarit, joissa suosituimmat polttovälit 35...38 mm.

Noniin, kun nyt on lyöty lukkoon, että halutaan vaikka filmijärkkärin/kinopokkarin 35 mm objektiivia vastaava kuvakulma riippumatta kennon koosta, niin croppijärkkäriin (1,5x crop) pitää ruuvata keulalle 24 mm objektiivi (35 jaettuna 1,5:llä). Jos kuva pitää saada kamerasta riippumatta kaikin puolin identtisenä (sama kuvakulma ja SAMA KUVAUSETÄISYYS = samanlainen perspektiivi) ja vaaditaan vielä kaupan päälle sama syväterävyys, niin sitten pitää croppikennoisessa käyttää suurempaa aukkoa.

Tai siis aukkoarvoa....

Tässä on koira haudatttuna. Aukkoarvo kun ilmoitetaan objektiivin polttoväliin suhteutettuna, joten polttovälin muuttaminen muuttaa myös aukon kokoa, vaikka koko ajan olisi käytössä esim .f/2,8.

Jos nyt vedetään vähän mutkia suoraksi, niin 35 mm f/2,8 aukon läpimitta on 35/2,8 = 12,5 mm, mutta 24/2,8 vain 8,6 mm. Jotta 24 millisessä olisi yhtä iso aukko = yhtä kapea syväterävyys, aukon pitääkin olla f/2 (tarkasti ottaen 2,8 jaettuna 1,5:llä = 1,92 ). Eli croppijärkkärissä pitää aina käyttää 1 pykälä suurempaa aukkoa, jotta syväterävyys sama kuin täysikennoisella. Jos verrataan pienikennoisiin pokkareihin, niin eroa voi olla 3-5 pykälää eli se pokkarin f/2,8 antaakin saman syväterävyyden kuin kinojärkkärin f/11. Ihan kiva makrokuvauksessa, muttei niinkään muotokuvauksessa....

Kennon koko vaikuttaa myös sitä kautta, että kennon pienentyessä pitää myös objektiivin hajontaympyrän pienentyä vastaavasti. Mutta tämä on em. laskelmissa mukana ja tämä aukkoarvo/croppikerroin logiikka todellakin toimii. Tuli aikanaan tämä yhteys jostain laskukaavoista pyöriteltyä (en enää muista miten), kun 1. digikompaktin hankittuani ihmettelin, että miten hitosti f/2,8 tekee suuremman terävyysalueen kuin järkkärin f/8...

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai kennon koko vaikuttaa syväterävyyteen. Mitä pienempi kenno, sitä pienempi syväterävyys, koska suurennussuhde on suurempi.

Mitä pienempi kenno, sitä suurempi syväterävyys.

Kun kennon koko kutistetaan 1/5-osaan, pitää myös objektiivin piirokykyvaatimus / hajontaympärä kutistaa 1/5-osaan . Tämä johtaa syväterävyysalueen kapenemiseen.

Kun kennon koko kutistetaan 1/5-osaan, pitää myös objektiivin polttoväli kutistaa vastaavasti, jotta kuvakulma säilyy ennallaan. Lyhyemp polttoväli -> laajempi syväterävyysalue.

Kun polttoväliä pienennetään, aukko pienenee. Kas kun aukon koko ilmoitetaan suhteutettuna polttoväliin. 100 mm f/8 takoittaa noin niinkuin periaatteessa 35,7 mm reikää. 20 mm f/2,8 lasissa reikä onkin enää 7,1 mm reikä. Aukon fyysinen koko vaikuttaa terävyysalueen laajuuteen. Pienempi reikä = suurempi terävyysalue.

Elikkä kennon kokoa pienennettäessä 1 muuttuja pyrkii kaventamaan syväterävyysaluetta ja 2 kasvattaa sitä. 2-1 = 1 eli jäljelle jääkin lineaarinen yhteys ns. croppikertoimen kanssa.

Kun cropikerroin on 5, niin 100/2,8 "kinovastaava" eli oikeasti 20/2,8 objektiivi tuottaa saman syväterävyysalueen kuin kinokameran 100 mm objektiivi himmennettynä aukolle 5*2,8 = f/14.

Kuin pieniä kennot sitten on? Ns. täysikoon kennon läpimitta 43 mm. Tuumakoot hieno vedätys. Tuuma onkin näissä 16 mm, koska kysessä on ikivanhan analogisten videoputkien nimellismittoihin perustuva järjestelmä. 1" kennon läpimitta 16 mm eli croppikerroin 43/16 = 2,7. 4/3" kenno aika tarkalleen puolet kinokoosta -> croppikerroin 2.

Pienissä difipokkareissa voi olla vaikka 1/2,7" kenno eli 16/2,7 = croppikerroin 5,9.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä pienempi kenno, sitä suurempi syväterävyys.

Kun kennon koko kutistetaan 1/5-osaan, pitää myös objektiivin piirokykyvaatimus / hajontaympärä kutistaa 1/5-osaan . Tämä johtaa syväterävyysalueen kapenemiseen.

Kun kennon koko kutistetaan 1/5-osaan, pitää myös objektiivin polttoväli kutistaa vastaavasti, jotta kuvakulma säilyy ennallaan. Lyhyemp polttoväli -> laajempi syväterävyysalue.

Kun polttoväliä pienennetään, aukko pienenee. Kas kun aukon koko ilmoitetaan suhteutettuna polttoväliin. 100 mm f/8 takoittaa noin niinkuin periaatteessa 35,7 mm reikää. 20 mm f/2,8 lasissa reikä onkin enää 7,1 mm reikä. Aukon fyysinen koko vaikuttaa terävyysalueen laajuuteen. Pienempi reikä = suurempi terävyysalue.

Elikkä kennon kokoa pienennettäessä 1 muuttuja pyrkii kaventamaan syväterävyysaluetta ja 2 kasvattaa sitä. 2-1 = 1 eli jäljelle jääkin lineaarinen yhteys ns. croppikertoimen kanssa.

Kun cropikerroin on 5, niin 100/2,8 "kinovastaava" eli oikeasti 20/2,8 objektiivi tuottaa saman syväterävyysalueen kuin kinokameran 100 mm objektiivi himmennettynä aukolle 5*2,8 = f/14.

Kuin pieniä kennot sitten on? Ns. täysikoon kennon läpimitta 43 mm. Tuumakoot hieno vedätys. Tuuma onkin näissä 16 mm, koska kysessä on ikivanhan analogisten videoputkien nimellismittoihin perustuva järjestelmä. 1" kennon läpimitta 16 mm eli croppikerroin 43/16 = 2,7. 4/3" kenno aika tarkalleen puolet kinokoosta -> croppikerroin 2.

Pienissä difipokkareissa voi olla vaikka 1/2,7" kenno eli 16/2,7 = croppikerroin 5,9.

Lue lisää

> 100 mm f/8

Siis piti olla 100 mm /f2,8

Ei muuten anna. Toki suurempi kenno samalla aukolla saa enemmän valoa. Valon intensiteetti on toki sama. Kuva laatuun vaikuttaa nimenomaan valon kokonaismäärä.

Anonyymi kirjoitti:

> Kennon koko ei vaikuta mitenkään syväterävyyteen. Optiikan polttovälillä kylläkin. Mitä pienempi polttoväli sitä suurempi on syväterävyys alue.

Olet siis eri mieltä itsesi kanssa.

Normaali polttoväli on yleisimmän määritelmän mukaan sama kuin filmin/kennon läpimitta. Kinofilmillä/täysikennoisella järkkärillä siis 43 mm. 50 mm on vain nostettu puolijumalan asemaan periaatteella "kun on vain vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta". Tämä oli taannoin se halvin (valovoimainen) objektiivi -> eipä monella kuvaajalla muuhun varaa ollut ja siksi se ainokainen "ultralyhyt tele" piti kehua maailman parhaaksi ja kehittää ihme legendoja, kuten "vastaa ihmissilmää".

Todellisuudessa ihmisen koko näkökenttä on liki 180 ° ... mutta tarkan näön alue vain pari astetta, joten ihan yhtä hyvin voi "ihmissilmää vastaavaksi" väittää kalansilmää kuin pitkää teleä. Tosin luonnollisemman perspektiivivaikutelman tai "tehdään kuvasta A4 kokoinen printti, jota tarkastellaan käsivarren mitan päästä" kaltaisilla kriteereillä päädytään yleensä jonnekin mietoon laajakulmaan. Eräänä todisteena aikanaan suositut kiinteäpolttoväliset pokkarit, joissa suosituimmat polttovälit 35...38 mm.

Noniin, kun nyt on lyöty lukkoon, että halutaan vaikka filmijärkkärin/kinopokkarin 35 mm objektiivia vastaava kuvakulma riippumatta kennon koosta, niin croppijärkkäriin (1,5x crop) pitää ruuvata keulalle 24 mm objektiivi (35 jaettuna 1,5:llä). Jos kuva pitää saada kamerasta riippumatta kaikin puolin identtisenä (sama kuvakulma ja SAMA KUVAUSETÄISYYS = samanlainen perspektiivi) ja vaaditaan vielä kaupan päälle sama syväterävyys, niin sitten pitää croppikennoisessa käyttää suurempaa aukkoa.

Tai siis aukkoarvoa....

Tässä on koira haudatttuna. Aukkoarvo kun ilmoitetaan objektiivin polttoväliin suhteutettuna, joten polttovälin muuttaminen muuttaa myös aukon kokoa, vaikka koko ajan olisi käytössä esim .f/2,8.

Jos nyt vedetään vähän mutkia suoraksi, niin 35 mm f/2,8 aukon läpimitta on 35/2,8 = 12,5 mm, mutta 24/2,8 vain 8,6 mm. Jotta 24 millisessä olisi yhtä iso aukko = yhtä kapea syväterävyys, aukon pitääkin olla f/2 (tarkasti ottaen 2,8 jaettuna 1,5:llä = 1,92 ). Eli croppijärkkärissä pitää aina käyttää 1 pykälä suurempaa aukkoa, jotta syväterävyys sama kuin täysikennoisella. Jos verrataan pienikennoisiin pokkareihin, niin eroa voi olla 3-5 pykälää eli se pokkarin f/2,8 antaakin saman syväterävyyden kuin kinojärkkärin f/11. Ihan kiva makrokuvauksessa, muttei niinkään muotokuvauksessa....

Kennon koko vaikuttaa myös sitä kautta, että kennon pienentyessä pitää myös objektiivin hajontaympyrän pienentyä vastaavasti. Mutta tämä on em. laskelmissa mukana ja tämä aukkoarvo/croppikerroin logiikka todellakin toimii. Tuli aikanaan tämä yhteys jostain laskukaavoista pyöriteltyä (en enää muista miten), kun 1. digikompaktin hankittuani ihmettelin, että miten hitosti f/2,8 tekee suuremman terävyysalueen kuin järkkärin f/8...

Lue lisää

Kennokoko vaikuttaa syväterävyyteen, mutta vaikutus on toisen suuntainen kuin yleisesti luullaan. Samalla objetiivilla, vaikka 50 mm, kroppikennolla on pienempi syväterävyys. Tämä siksi, että kuvaa suurennetaan enemmän.

Kannattaa tarkastaa syväterävyyslaskurilla.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä pienempi kenno, sitä suurempi syväterävyys.

Kun kennon koko kutistetaan 1/5-osaan, pitää myös objektiivin piirokykyvaatimus / hajontaympärä kutistaa 1/5-osaan . Tämä johtaa syväterävyysalueen kapenemiseen.

Kun kennon koko kutistetaan 1/5-osaan, pitää myös objektiivin polttoväli kutistaa vastaavasti, jotta kuvakulma säilyy ennallaan. Lyhyemp polttoväli -> laajempi syväterävyysalue.

Kun polttoväliä pienennetään, aukko pienenee. Kas kun aukon koko ilmoitetaan suhteutettuna polttoväliin. 100 mm f/8 takoittaa noin niinkuin periaatteessa 35,7 mm reikää. 20 mm f/2,8 lasissa reikä onkin enää 7,1 mm reikä. Aukon fyysinen koko vaikuttaa terävyysalueen laajuuteen. Pienempi reikä = suurempi terävyysalue.

Elikkä kennon kokoa pienennettäessä 1 muuttuja pyrkii kaventamaan syväterävyysaluetta ja 2 kasvattaa sitä. 2-1 = 1 eli jäljelle jääkin lineaarinen yhteys ns. croppikertoimen kanssa.

Kun cropikerroin on 5, niin 100/2,8 "kinovastaava" eli oikeasti 20/2,8 objektiivi tuottaa saman syväterävyysalueen kuin kinokameran 100 mm objektiivi himmennettynä aukolle 5*2,8 = f/14.

Kuin pieniä kennot sitten on? Ns. täysikoon kennon läpimitta 43 mm. Tuumakoot hieno vedätys. Tuuma onkin näissä 16 mm, koska kysessä on ikivanhan analogisten videoputkien nimellismittoihin perustuva järjestelmä. 1" kennon läpimitta 16 mm eli croppikerroin 43/16 = 2,7. 4/3" kenno aika tarkalleen puolet kinokoosta -> croppikerroin 2.

Pienissä difipokkareissa voi olla vaikka 1/2,7" kenno eli 16/2,7 = croppikerroin 5,9.

Lue lisää

Jos muutat objektiivia, niin toki syväterävyys kasvaa. Samalla objektiivilla se pienenee. Kannattaa unohtaa se kohde. Sinun kissasi ei ole syväterävyyden laskukasvoissa. Ne eivät ota kantaa kohteeseen mitenkään.

Ammattilaisten työkalut ja normi käyttäjän kamerat ovat eri asia. Ammattilaiset kuvaa, jotta saa rahaa. Normikuvaaja ku vaa, koska se on hauskaa. Vaikka työstä toki voi pitää, ei hauskuus siinä ole pääasia.