Olisi hauska tietää...

Mun elämä on menossa hirvittävää vauhtia hyvään suuntaan, kiitos wiccalaisuuden. En tiedä, mistä se muutos oikeen lähti, mutta joka tapauksessa musta on vähä vähältä tulossa enemmän muut huomioon ottava, positiivisempi ja itsevarmempi. Mä kiinnostuin wiccasta noin 4kk sitten ja se tarkoittaa, että olen vakavissani sen suhteen... Yleensä mä jaksan uusia villityksiä viikon tai kaks. Mä tunnen itseni jotenkin energisemmäksi ja aidommaksi wiccalaisuuden takia. Taitaa olla Jumalilla näppinsä pelissä... ;)

...tietysti jos lähestyy toiselta kantilta, niin mun on aika hankala saada suoritettua rituaaleja kristityssä perheessä. Kyllä se silti on vaivan arvoista...

Olen ollut jo useamman vuoden ajan pakana ja hyvin on vaikuttanut. Varsinkin naisena olen löytänyt uutta omanarvontuntoa. Pakanuudessa nainen ei ole pelkkä äiti ja vaimo niinkuin kristinuskossa. Olen myös herännyt tasa-arvoisuuteen ja olen murtanut ajatuksistani tiettyjä opetettuja sovinistisia ajatuksia. (niitä on myös naisten päässä, kiitos miesvaltaisen yhteiskunnan)
Lisäksi olen tyytyväinen siitä että voin vaikuttaa omaan elämääni magian avulla. En ole vain mielivaltaisen jehovan pieni uhri. Päätän itse asenteistani elämää kohtaan.
Minun ei tarvitse pelätä joutuvani helvettiin jos vahingossa vaikkapa loukkaan jumalaa!
Luontosuhteeni on muuttunut, Luonnonsuojelusta on tullut osa elämääni. En juokse barrikadeilla mutta kaupassa kulutustottumukseni ovat muuttuneet eli luomua ja kasviksia. En myöskään ole pinnallinen muodin orja niinkuin ennen, sillä mielestäni muoti ei ole ekologista (mitä järkeä uudet vaatteet joka kk?!!)
Olen myös oppinut kyseenalaistamaan ja ajattelemaan itse omilla aivoillani enemmän. esim. kristinuskossa harvoin kyseenalaistetaan raamattua vaikka se on miesten keksimä kirja.

Eli olen entistä tasa-painoisempi ja elämästäni on tullut värikkäämpää.

Ei ole vaikuttanut yhtään mitenkään.

Kokonaisvaltaisesti. Se on uskonto ;)

Kärsivällisyyteni, itseluottamukseni, itsetuntoni, rohkeuteni ja moraalini ovat kehittyneet noin esimerkkinä ainakin. Muitakin muutoksia on tapahtunut. Kaikista muutoksista ei tietenkään voi pitää kauheaa älämölöä, mutta tunnen kehittyneeni sekä wiccana, että ihmisenä.

Vastapainona on tietenkin se, että minulta kuluu paljon aikaa ja voimavaroja Wiccan harjoittamiseen, sekä koen olevani vastuussa hieman isommista asioista nyt kun olen "aikuinen noita".

"Set your mind free."

Mainittakoon tähän alkuun etten ole "täysin" wicca (ainakaan joidenkin mielestä), mutta uskon ja usein myös ajattelen kuten wiccat...

Kun tajusin wiccan olevan varmasti paras uskonto minulle, aloin ymmärtämään itseäni. Ymmärsin miksi olen ikäni käyttäytynyt jollain tietyillä tavoilla. Olen huomaamattani alkanut kierrättää ja rakastamaan kasveja ympärilläni enkä ole enää niin ötökkäfobinen. Olen myös rakastunut kirpputoreihin vaikka muutama vuosi sitten en vielä niistä perustanut. Olen myös alkanut arvostamaan käsityöläisiä (en sitten tiedä kuinka sidoksissa tämä on uskontoon).

Wicca vaikuttaa elämääni samalla tavoin kuin muutkin uskonnot harjoittajansa/kannattajansa elämään. Se ei välttämättä näy päällepäin kuin toisten kunnioituksena ja huomioon ottamisena, luonnon ja kaiken elävän arvostamisena jne.

Olen ollut wicca niin kauan, etten oikein tiedä miten vastata, (muunmuassa koko teini-ikäni, jolloin ihminen muuttuu varmaan eniten.)
Uskon, että wiccalaisuus on opettanut minua katsomaan maailmaa avarakatseisemmin, selkeämmin ja antanut oikealta tuntuvat arvot, joita noudattaa. Tietty luonto kuuluu ihan eri tavalla elämään ja uskon mukana on tullut tietynlainen tasapaino ja rauhan tunne.
Kristittynä tuskin meditoisin päivittäin enkä varmaankaan tutkisi itseäni/ omia henkisiä voimavarojani samalla tavalla kuin nyt.

Ja niinkuin joku täällä jo sanoi, uskontona wiccalaisuus vaikuttaa ihan kokonaisvaltaisesti.