Suomen ilmatilaa loukattu

Naton toistuvat ilmatilaloukkaukset eivät sinua haittaa? Ovat myös loukanneet sota-aluksillaan Suomen aluevesiä. Oletko maanpetturi?

Naton_kätyrikö kirjoitti:

Naton toistuvat ilmatilaloukkaukset eivät sinua haittaa? Ovat myös loukanneet sota-aluksillaan Suomen aluevesiä. Oletko maanpetturi?

Meillä on kumppanuussopimus naton kanssa. Kumppanit eivät automaattisesti ajattele toistensa hyökkäävän. Ja kuten edellä on sanottukin, niin asiaa tutkitaan normaaliin tapaan.

LopetaJoutavaJauhanta kirjoitti:

Meillä on kumppanuussopimus naton kanssa. Kumppanit eivät automaattisesti ajattele toistensa hyökkäävän. Ja kuten edellä on sanottukin, niin asiaa tutkitaan normaaliin tapaan.

Eli Suomen itsenäisyys on jo myyty USA:n sotateollisen kompleksin hyväksi. Huvittavaa tässä tilanteessa edelleen vaatia suomalaisia miehiä puolustamaan itsenäisyyttä vankilatuomion uhalla.

LopetanJauhantasi kirjoitti:

Eli Suomen itsenäisyys on jo myyty USA:n sotateollisen kompleksin hyväksi. Huvittavaa tässä tilanteessa edelleen vaatia suomalaisia miehiä puolustamaan itsenäisyyttä vankilatuomion uhalla.

Miksi vedit USA:n tähän mukaan? Ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Mutta olen yhdessä asiassa samaa mieltä kanssasi. Vankeusrangaistus pois ja vapaaehtoinen -armeija tilalle.

Suomalaiset hyökkäsivät itään heti saatuaan itsenäisyyden 1918-22. Seuraavaksi oltiin tekemässä Suur-Suomea 1941-44, natsit nousivat maihin Suomessa ja Suomi liittyi Hitlerin operaatio Barbarossaan. Talvisota oli merkityksetön muutaman kuukauden väliepisodi tässä kuviossa, mutta ei se mikään ihme olisi vaikka suomalaiset olisivat senkin aloittaneet. Suomalaisten vuosia kestäneet aggressiot idän suuntaan eivät pyyhkiydy pois olipa Talvisodan aloittaja sitten kuka hyvänsä.

Finnlands Lebensraum (”Suomen elintila”) on vuonna 1941 julkaistu Suur-Suomi-aatetta tukeva propagandateos, jonka kirjoittajina toimivat maantieteilijä Väinö Auer, historioitsija Eino Jutikkala ja kansatieteilijä Kustaa Vilkuna.

Teoksen tarkoituksena oli osoittaa tieteellisesti, että Itä-Karjala ja Inkerinmaa kuuluivat maantieteellisesti, historiallisesti ja kulttuurillisesti Suomeen ja ne pitäisi voitetun sodan jälkeen liittää muodostettavan Suur-Suomen osaksi. Tutkija Ohto Mannisen mukaan aloite kirjaan tuli presidentti Risto Rytiltä.

Samaan aikaan Finnlands Lebensraumin kanssa presidentti Ryti tilasi myös historioitsija Jalmari Jaakkolalta kirjan Suomen idänkysymys, jossa perusteltiin niin ikään Suomen vaatimuksia Itä-Karjalaan ja Kuolan niemimaahan. Teos käännettiin saksaksi nimellä Die Ostfrage Finnlands, ja se käännettiin myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.

Finnlands Lebensraumin piti ilmestyä nimellä Das geographische und geschichtliche Finnland (”Maantieteellinen ja historiallinen Suomi”), mutta kustantaja vaihtoi sen paremmin natsi-Saksan ideologiaan sopivaksi, ja alkuperäinen jäi kirjan alanimekkeeksi. Teos oli merkittävä myös saksalaisille, sillä ennen julkaisemista se tarkistettiin ja hyväksyttiin sekä Saksan ulko- että propagandaministeriössä. Lisäksi kirjoittajat kävivät vuonna 1942 Väinö Auerin johdolla markkinoimassa sitä Berliinissä.

Finnlands Lebensraumissa Suomen uudeksi itärajaksi määriteltiin niin sanottu kolmen kannaksen linja, joka kulki Inkerinmaalta Laatokan ja Äänisen kautta Vienanmeren Äänislahteen. Maantieteellisenä perusteluna oli Itä-Karjalan ja Inkerinmaan kuuluminen Suomen tavoin Fennoskandiaan ja kansatieteellisenä alueen asukkaiden suomensukuinen kulttuuri ja kieli. Väestötieteellisesti Itä-Karjalan liittämistä perusteltiin elintilalla, jota myös saksalaiset käyttivät syynään hyökkäykselle Neuvostoliittoon. Teoksen mukaan Suomen väestönkasvu oli niin nopeaa, että elintilan hankkiminen idästä oli välttämätöntä.

Kirja sisälsi lisäksi kansallissosialistista ideologiaa sekä lainauksia Adolf Hitleriltä, ne muokkasi teokseen Valtion tiedoituslaitoksen edustajana Berliinissä toiminut natsimielinen sotilasvirkamies Yrjö von Grönhagen.

Jatkosodan aikana päämajan tiedotusosaston päällikkönä toiminut majuri Kalle Lehmus paljasti vuonna 1971 julkaisemassaan kirjassa Kolme kriisiä, että Finnlands Lebensraumista kirjoitettiin myös toinen versio. Siinä käsiteltiin Itä-Karjalan ja Inkerinmaan lisäksi myös Norjaan kuuluvan Ruijan suomalaisalueita ja niiden liittämistä Suur-Suomeen.