Ihannetilanne eron jälkeen olisi, jos eronneet olisivat puheväleissä, sovittaisiin yhteishuoltajuus.
Asuttaisiin sen verran lähellä, että lapset voisi kulkea helposti vanhemmalta toiselle.
Jos useampi lapsi, heitä ei eroteltaisi, vaan olisivat vuoroin kummallakin vanhemmalla.
Minulla ei ihan näin ole, ainakaan noiden puhevälien suhteen.
Asuttaisiin sen verran lähellä, että lapset voisi kulkea helposti vanhemmalta toiselle.
Jos useampi lapsi, heitä ei eroteltaisi, vaan olisivat vuoroin kummallakin vanhemmalla.
Minulla ei ihan näin ole, ainakaan noiden puhevälien suhteen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Niinhän se olis, mutta viimeisetkin puheenrippeet tuhoaa ne miesten uudet naisystävät jotka mustamaalaavat lapset ja ex vaimot heti kun saavat otteen miehestä.
Sitten leikitään kuin mikään ei olis heidän syynsä, puolustellaan ja syytellään että kaikki on sen vaimon vika.
Ollaan niin mustasukkasia ja tehdään iso haloo siitä jos muutaman tekstarin lähettää tai soittaa, niin se on jo kamalaa häiriköintiä. On vaan parempi asua vaan mahdollisimman kaukana, ettei nämä uudet naikkoset käy vieläpä käsiksi.
Ikävä kyllä, olet lähempänä totuutta kuin uskotkaan. Eron jälkeen asiat sujuivat vuosia niin hyvin kun voi odottaa. Kun uusi naisystävä astui kuvioon mukaan (siis en vieläkään ymmärrä koko juttua) puhevälimme katkesivat, ex-mies ei vastaa puheluihini eikä tekstiviestehini, jotka koskevat lapsia. Ero miehen käytöksessä naisystävällä ja ilman on niin suuri, että sitä ei voi sanoin kuvata. Kaikenlainen sopiminen ja joustaminen on historiaa, lasten asioista sopiminen (esim. koulunjuhlat ja syntymäpäiväjärjestelyt ym) on täysin mahdotonta.
Mielelläni olisin jakanut hänen kanssaan teinin ensirakkausmurheet ja rippikoulupohdinnot, mutta ei kun ei.
Jopa ex-anoppi on huomannut valtavan suuren eron pojassaan eli asia ei ole minun mielikuvitustani.
Muistan,miten tyytyväinen olin, kun kuulin että hänellä on uusi ystävä. Olisinpa tiennyt, en olisi onnitellut!
kaikki ehdot täyttyvät: yhdessä sovitaan lasten asiat, asumme n. puolen kilometrin etäisyydellä toisistamme ja lapset asuvat pääasiassa hänen luonaan ja sitten aina välillä myös minun luonani. Johtuukohan tuo ensimmäinen sitten siitä, että kummallakaan meistä ei ole uutta partneria, en tiedä. Tai en osaa sanoa täysin varmasti asiaa x-vaimoni puolesta, mutta tietääkseni asia on näin.
Minusta tuohon voisi laittaa vielä yhdeksi ehdoksi sen, että maksaa elatusmaksut ajallaan. Sekin ehto täyttyy.
Mutta eikös nuo aloittajan mainitsemat asiat ole kuitenkin kaikki itsestäänselviä juttuja eron jälkeen? Jos ei, niin sitten pitää itse kunkin katsoa peiliin.
Minulla on ex-mieheni kanssa asialliset ja korrektit välit. Hän asuu noin 3 kilometrin päässä lasten ja itseni kodista. Tarvittaessa lapset voivat kävellä kouluun isältäänkin, käytännössä siihen ei ole ollut vielä tarvetta.
Meillä tapaamiset hoituvat säntillisesti joka toinen viikonloppu, ja lomat on puolitettu. Tänä vuonna hän on lasten kanssa hiihtolomaviikon alun ja minä loppuviikon. Molemmille jää vielä omaakin lomaa.
Raha-asioistakaan ei ole tarvinnut vääntää; sovimme alatusmaksut keskenämme, ja ne vain vahvistettiin sossussa. Lasten isä on oma-aloitteisesti hankkinut lapsille kännykkäliittymät, joista hän vastaa. Elatusmaksumme on sovittu hyvin kohtuullisiksi, mielestäni isälläkin on oikeus halutessaan hankkia uusi perhe, ja kyetä huolehtimaan siitäkin. Vapaita olemme silti molemmat edelleen, vaikka erosta pian 4 vuotta.
Molemmat osallistumme myös koulun joulu- ja kevätjuhliin, ja sovimme kumpi menee kummankin luokan todistustenjakoon. Meillä ei harrasteta minkäänlaista mahdollisten kumppanien solvausta tai mustamaalausta, eikä lapsia käytetä välikappaleina.
Soittelemme silloin tällöin lasten asioista, ja samalla vaihdamme kuulumisia toistemme asioista sekä entisten yhteisten ystävien ja perheiden asioista.
Soitin yksi viikonloppu exälle ja kysyin tietääkö hän huoltista joka lisäisi öljyä autooni, olin lähdössä pitkään työreissuun. Hän sanoi että ei sun tarvi sitä mihinkään viedä, mä voin kyllä lisätä, me tullaan kohta hakemaan tyttöjen luistimet sieltä. Samoin hän toi lapset luokseni puettevaksi ja kampaukseen, kun he olivat menossa tätinsä 80-juhliin. Eli tarvittaessa kummatkin auttavat toista siinä missä toisella on pikku ongelmia.
Tärkeintä tässä on se, että lapsilla on tunne, että vanhemmat ovat sovussa, ja toisesta vanhemmasta saa puhua myönteisesti molemmissa kodeissa.
Meillä kanssa on aivan lämpimät välit. Joka päivä soitellaan ja lähes nähdään. Eilenkin soitin exälle, ja kysyin et voisitkos tulla meille illanviettoon, syötäis pizzaa kivaa, saunotaan ym. Ja tulihan se. Sano et nykyinen ystävä on töissä, et vois jäädä vaik yöks. Tosi kiva kun meillä synkkaa hyvin.
Lapsetkin on iloisia kun vanhemmilla menee hyvin.
Eilen anto tonnin rahaa, et päästää hiihtolomalla reissuun. Sano viel et voi olla et lähtee mukaan, jos saa töistä vapaata.
On se tärkeetä että ei tarvi lapsille selitellä, miks isi ei asu kotona, kun niin usein kuitenkin käy ja jä yöksi. Lapsetkin oppivat, että riita vaan pahentaa asioita.
Lupaili pyytää meidät luoksensa kun nykyinen on seuraavan kerran yövuorossa, niin ei tarvi kenenkään olla yksin.
ihan menny jakeluun..tais olla provo.
etkö ole päässyt exästä eroon kun haaveilet tuollaisia?
En mä haaveile, se on totta totta..!
Miten onnistutte tuossa?!?
Tahtoisin samaa!!!
Itselläni on vasta reilut 2kk poika ja me ollaan "TAAS" nenät vastakkain vaikka mistä...
Ole onnellinen tilanteestasi!!!
Melkein ihanne tilanne. Ollaan puheväleissä, lapset säännöllisesti ex:llä, soitellaan tarvittaessa väliviikkoinakin jos asiaa, maksut ajallaan, mutta ex asuu 20 km päässä, ettei lapset ihan kävellen pääse sinne.
Ex kihloissa ja asuu uuden naisensa kanssa (jolla myös lapsia), joka tosi fiksu ja järkevä ja jutellaan kaikki keskenään lapsista, koirista ja muistakin asioista (usein vain viedessä ja hakiessa ei ole aikaa jäädä jutustelemaan). Minä kanssa kihloissa uuden kumppanin kanssa (yh-iskä), eri osoitteet...ja aika hyvin kaikki tietää ne keskeiset asiat toisista mitkä vaikuttaa mm. lapsiin ja tapaamisiin. Esim sovittu jo kesän hoitoaikoja että jokainen pari ehtii viettää viikon loman töihinsä sopivaan kesäloma aikaan. Lapset luttavat kaikkiin ihmisiin, eikä heidän tarvitse esim. varoa ettei sitä tai sitä saa ääneen puhua. Kaikilla hyvät välit.
Exä asuu 20 kilsan päässä. Lapset joka toinen viikonloppu isällään, kesällä puolet isän kesälomasta ja esim. nyt kohta alkavana hiihtolomana myös puolet ajasta isällään.
Exällä uusi naisystävä kuten itsellänikin uusi puolisko. Kaikki aikuiset kykenevät aivan asiallisesti kommunikoimaan keskenään. Lasten juhlat, esim. synttärit ja rippijuhlat yms. olemme viettäneet kaikki yhdessä ilman mitään ongelmia. Soittelemme silloin kun asiaa on, eli n. 1 krt/ 2 viikossa.
Jos lapsilla on jotain erikoisia menoja tai kuljetuksia, niin se aikuisista menee, jolla on siihen paras mahdollisuus. Ei ole ollut mitään ongelmia ainakaan toistaiseksi, enkä usko että tuleekaan, koska tilanne on näin jatkunut jo usean vuoden ajan.
Lapset ovat myös tyytyväisiä kun ketään ei mollata ja mustamaalata ja heillä on neljä luotettavaa aikuista, jotka kaikki välittävät heistä ja puhaltavat yhteen hiileen. Välillä se tietysti vaatii hieman mukautumista, mutta mielestäni me aikuiset olemme sen velkaa lapsillemme, jotta heillä olisi hyvä olla.
Kyllä meillä vaan järjestelyt pelaavat. Erotessa sovittiin kaunat ja tehtiin lapseen liittyvät sopimukset. Yhdessä päätetään edelleen lapsen asioista. Mulla on tietenkin päävastuu, koska lapsi asuu mun luona. Lapsi on joka toinen viikonloppu isällään ja tämä maksaa minulle varsin kohtuullista elatusmaksua mutisematta.
Kummallakaan ei ole uusia kumppaneita. TIedostan, että uusien kumppaneiden tullessa kuvioihin asiat saattavat mutkistua. Omasta puolestani voin kuitenkin todeta, että yksikään mies ei tule sotkemaan minun hyviä välejäni lapseni isään, sillä se vaikuttaisi myös lapseni hyvinvointiin.
Meillä myös kaikki ok! Hienoa, että täällä tuodaan myös esiin näitä eroja, joissa hommat toimii!!! Meillä lapset ovat joka toinen viikko isällä ja taas joka toinen äidillä. Asumme lasten takia lähekkäin ja lapset voivat liikkua kummankin luona. Molemmilla vanhemmilla on uudet kummppanit, mutta kaikki toiminta lähtee lasten ehdoilla. Erotessamme päätimme, että lapset joutuvat kärsimään mahdollisimman vähän.
Samoin me päätimme ja kuinka kävikään .....
kts ylempänä vastukseni.