Netti on täynnä vastauksia tähän kysymykseen. Ongelma on siinä, että ne ovat hyvinkin erilaisia ja myös epäselviä.
Olenko oikeilla jäljillä, kun uskon, että toimiva tapa ylöspäin mennessä on kiinnittää vene siten, että köysi kiinnitetään ensin keskiknaapiin, sitten se kiertää pollarin ja toinen pää kiinnitetään samaan knaapiin. Alaspäin tullessa muuten samoin, mutta kiinnitys takaknaapiin. Tällöin selvittäisiin kahden hengen miehistöllä jopa 35-jalkaisen veneen kanssa. Toinen voisi olla veneen keulassa vahtimassa, että vene ei raapeudu ja toinen huolehtisi veneen takasivusta. Vai pitääkö jommankumman vielä päivystää keskiknaapia?
Olenko oikeilla jäljillä, kun uskon, että toimiva tapa ylöspäin mennessä on kiinnittää vene siten, että köysi kiinnitetään ensin keskiknaapiin, sitten se kiertää pollarin ja toinen pää kiinnitetään samaan knaapiin. Alaspäin tullessa muuten samoin, mutta kiinnitys takaknaapiin. Tällöin selvittäisiin kahden hengen miehistöllä jopa 35-jalkaisen veneen kanssa. Toinen voisi olla veneen keulassa vahtimassa, että vene ei raapeudu ja toinen huolehtisi veneen takasivusta. Vai pitääkö jommankumman vielä päivystää keskiknaapia?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Oma kokemukseni on että kolme henkeä olisi optimi miehistö sulussa. Ylöspäin mennessä kannattaa jäädä siihen ensimmäiseen pollariin, sillä siellä edessäpäin virtaukset pyörii melko voimakkaana.
Paha ongelma on se sulun seinämä, joka on syöpynyt siten että siitä on tullut erittäin karkeapintainen terävine nystyröineen, jotka repivät lepuuttajat nopeasti rumannäköiseksi.
Käytännössä yhden henkilön on oltava siinä keskiknaapin kohdalla potkimassa venettä irti seinästä ja sitten toinen tekemässä sitä samaa keulassa ja kolmas perässä.
Olen itse pohtinut mahdollisuutta, että voisi ottaa mukaan puusta tehdyt lepuuttajat hoitamaan keulan ja perän suojausta, jos ja kun miehistöstä on pulaa. Eräs ongelma on myös se että ne uivat pollarit eivät ole aina samalla puolella suluissa, joten välillä joutuu niitä suojauksia vaihtelemaan puolelta toiselle.
Kolmella hengellä ei tarvitse päästää venettä edes koskettamaan seinää. Eikä tarvitse olla huolissaan virtauksista - kunhan pyrkii aina olemaan sulun alapäässä.
Pienemmillä purjeveneiilä täytyy huomata, että jos kolme atleettimiestä oleskelee samalla laidalla, niin saalingin pää voi ottaa seinään kiinni.
Niillä keulan ja perän vartijoilla olis hyvä olla kättäpidempää, jolla tökkii venettä irti seinästä. Nämä nyt tuli ainakin mieleen siitä kanavamatkailusta - hyvää matkaa sinne Saimaalle.
Kiitos! Puoshaat kehiin ja fenderit myös. Veneessä on ohjailupotkurit keulassa ja perässä. Senkin unohdin sanoa. Ehkä niistä on apua?
Missähän välissä venäläiset ottavat yhteyttä VHF:llä? Käsikapulassa riittää virtaa n. kuudeksi tunniksi.
Terveiset Klamilan sateesta.
Hyvät on varusteet sinulla. Voi olla että jos joku on ohjaimissa, niin yksi henkilö riittäisi keskiveneessä. Tosin siellä sulussa ei ole järkevää käyttää konetta - alkaa katku haista.
Jos menet illaksi Santioon, niin siitä voi sitten lähteä aamulla aikaisin reitille.
Kun pääset rajan yli niin siinä poijussa seisoo usein naapurin vartiovene. Kannattaa ajaa senverran läheltä että näkevät tunnukset kunnolla.
En osaa sanoa on siellä jotkin erityisaluueet, joissa yhteyttä on tavattu ottaa, sillä he eivät kaikkiin veneisiin ole yhteyttä ottaneet.
Kerro sitten täällä miten selvisit Nuijamaalle. Erityisesti kiinnostaa vieläkö reimarit ovat "maalattavina" . Muutama vuosi sitten oli nimittäin reimarit kadonneet siltä rantaväylältä.
Kiitos taas! Voin käyttää ohjailupotkureita, vaikka kone ei ole käynnissä. Kerron varmasti reimareista ja muustakin, kun tiedän jotain.
Olet jäljillä keskiknaapin suhteen.
Aikoinaan kävin silloisen tyttöystäväni kanssa Saimaalla 36-jalkaisella moottoriveneellä (puufiskari). Kiinnitys liikkuviin pollareihin suluissa hoitui siten, että köysilenkki veneen keskivaiheilta pollarin ympäri . Oleellista on että köysi on riittävän lyhyt, ettei virtaus pääse pyörittelemään venettä. Vene nojasi sulun seinämiin.
Vene keskeltä kiinni ja sopivan tiukalla. Jos niitä lepuuttajia ei halua liata niin melko rasittavaksi käy reissu. Ehdottomasti niiden "varassa" ja valppaana ettei vene pääse liiaksi liikkumaan. Ohjailupotkurit ym. on kivoja mutta melkoinen meteli niistäkin näyttää tulevan kun yritetään niillä pitää venettä erossa. Kulutustavaraa ne lepuuttajat kaiketi on ja tehtävänä kai suojella itse venettä.
Naapurin venettä en ole nähnyt kertaakaan missään poijussa vaan satunnaisesti ajelevan avovesiosuudella tekemässä tarkastuksia (rekisterinumero). Ei tosin aina. Sama koskee radioon huuteluun, joka toinen kerta on kyselty mihin ollaan matkalla. Ja aina avovesiosuudella. Joskus eivät puhu englantia eikä hommasta tule mitään, silloin yleensä myös jostain ilmestyy vartiovene tarkastamaan tilanteen.
Avovesiosuudella tarkoitan omalta kohdalta rannikkoväylää (Santio). Siellä ei ole enää yhtään poijua jäljellä. Saariston puolella taas väylät on merkitty selvästi.
Saimaankävijälle: Merimerkkejä ei eilen näkynyt Santiosta lähdön jälkeen pitkiin aikoihin. Lienevät edelleen "korjauksessa".
Kanavassa pärjättiin hyvin kahteen pekkaan. Toinen perässä ja toinen keulassa pidimme puoshakoja käyttäen veneen irti seinästä. Luulenpa, että fendaritkaan eivät kertaakaan koskettaneet seiniä. Ehkä veneen painolla n. 5,5 tonnia on jotain vaikutusta asiaan?
Kiitos vastauksestasi. He varmaankin uskovat että meillä on kaikilla plotterit käytössä, joten reimarit voi siirtää muille vesille.
En minäkään halua repiä fendareideni päällä olevia kitinänvaimennuspusseja ja siksi pidän itsekin veneen irti seinästä.
Mihin päin aiotte suunnata siellä Saimaalla?
Keräämme voimia täällä upeassa Lappeenrannassa. Kanavan läpiajo rankkasateessa otti koville. Säätkin ovat vähän hankilia. Tarkkoja suunnitelmia ei ole. Imatra, Puumala, Savonlinna ja Kuopiokin ovat mahdollisia.
Paluumatkalla kanavassa laitamme veneen molemmin puolin 4 fenfaria, jolloin välttynemme fendarijumpalta.
Tulevalla viikolla sää paranee myös siellä päin, joten voitte nauttia upeista maisemista.
Ajakaa Heinäveden reitti Oravin kautta vastavirtaan kun menette Kuopioon. Siinä Kerman kanavan alla on hyvä ruokapaikka, josta saa paikallisia herkkuja.
Hyvvee matkoo.