Ylikuumenemissuojaus

Kyllä kaikkiin.

Kysyin asiaa kouluttajalta eilen. Juttu toteutetaan siten, että ylikuumenemissuojan anturi tulee muutama kymmennen senttiä kylmäpäästä lämpökaapelin kylkeen. Tällä hetkellä ei ole kunnollisia vehkeitä siihen eikä aivan vielä tarvitse noin tehdä.

Minusta asian on mentävä niin, että kaapelivalmistajat hoitavat tuon anturin kylmäpään mukana kaapelin oheen. Ja erityinen edullinen ylikuumenemissuoja lisätään omaan kojerasiaan termostaatin yhteyteen. Suojan tulee olla painikkeesta palautettava ja erillinen aivan kuten lämpökojeissa tähänkin asti.

Kysyin myös sitä, että onko "lähellä palavia materiaaleja" kun on styroksia alla ja parkettia päällä. On se. Ja kyllä vanhoilla nyrkkisäännöillä mitoitettu laatta lämpenee helposti 80 asteeseen. Minimimitoituksellakin lämpenee helposti 40 asteella laatta. Tekee jo 60 astetta. Ylimitoitus on 2-kertainen vanhoilla nyrkkisäännöillä. Saadaan varmaan 160 asteinen laatta tehon puolesta. Tosin kaapeli on sulanut ennen tuota.

Standardi unohtui. Kyse on siitä,että katto- ja lattialämmityksessä on lämpötila rajoitettava arvoon 80°C. Rajoituksen voi tehdä ilmeisesti myös riittävän pienellä metri/neliöteholla. Muuten on käytettävä suojalaitetta.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Kyllä kaikkiin.

Kysyin asiaa kouluttajalta eilen. Juttu toteutetaan siten, että ylikuumenemissuojan anturi tulee muutama kymmennen senttiä kylmäpäästä lämpökaapelin kylkeen. Tällä hetkellä ei ole kunnollisia vehkeitä siihen eikä aivan vielä tarvitse noin tehdä.

Minusta asian on mentävä niin, että kaapelivalmistajat hoitavat tuon anturin kylmäpään mukana kaapelin oheen. Ja erityinen edullinen ylikuumenemissuoja lisätään omaan kojerasiaan termostaatin yhteyteen. Suojan tulee olla painikkeesta palautettava ja erillinen aivan kuten lämpökojeissa tähänkin asti.

Kysyin myös sitä, että onko "lähellä palavia materiaaleja" kun on styroksia alla ja parkettia päällä. On se. Ja kyllä vanhoilla nyrkkisäännöillä mitoitettu laatta lämpenee helposti 80 asteeseen. Minimimitoituksellakin lämpenee helposti 40 asteella laatta. Tekee jo 60 astetta. Ylimitoitus on 2-kertainen vanhoilla nyrkkisäännöillä. Saadaan varmaan 160 asteinen laatta tehon puolesta. Tosin kaapeli on sulanut ennen tuota.

erikoiselta tulkinnalta. Oliko kouluttaja muuten P:llä alkava? Tulee mieleen eräs heppu, joka aina liioittelee hieman tulkintoja ja parinvuoden päästä hieman taas löysennetään, sitten kun kukaan ei pysy perässä.
On niitä vehkeitä muuten valmiina paljonkin, mutta ne on kyllä todella rumia kylpyhuoneisiin. Itse olen ollut paljon tekemisissä Ex-tilojen kanssa ja siellä se on arkipäivää, että putken kylkeen tai vaikka laattaan tulee erillinen termostaatti tuntoelin ja lisäksi itse lämpökaapeliin kiinnitetään tuntoelin ja sillä on oma erillinen termostaatti, kuitattavaa mallia. Tämä systeemi tulee vain vakiovastuskaapelien kanssa eteen, joiden pintalämpötila on rajoitettava Ex-tilassa. Lyhyillä putkilla käytetään usein itsesäätyvää kaapelia ja ne on hyväksytty Ex-tilaan (ainakin Chemelex), ilman erillistä rajoitustermostaattia, koska se rajoittaa itse itseään. Tuli vaan mieleen, että lattiaan voi jatkossa pistää itsesäätyvää, joka rajoittaa itsään. Pintälämpötila ei missään olosuhteissa nouse liian korkeaksi. Ainut huono puoli on, että itsesäätyvät kaapelit maksaa paljon ja voi olla, että tulee edullisemmaksi tuo erillinen rajoitustermostaatti. Mutta tulee varmaan halvempia vehkeitä markkinoille.
Lopetan nyt kahvi tauko loppui.

Tuspooli kirjoitti:

erikoiselta tulkinnalta. Oliko kouluttaja muuten P:llä alkava? Tulee mieleen eräs heppu, joka aina liioittelee hieman tulkintoja ja parinvuoden päästä hieman taas löysennetään, sitten kun kukaan ei pysy perässä.
On niitä vehkeitä muuten valmiina paljonkin, mutta ne on kyllä todella rumia kylpyhuoneisiin. Itse olen ollut paljon tekemisissä Ex-tilojen kanssa ja siellä se on arkipäivää, että putken kylkeen tai vaikka laattaan tulee erillinen termostaatti tuntoelin ja lisäksi itse lämpökaapeliin kiinnitetään tuntoelin ja sillä on oma erillinen termostaatti, kuitattavaa mallia. Tämä systeemi tulee vain vakiovastuskaapelien kanssa eteen, joiden pintalämpötila on rajoitettava Ex-tilassa. Lyhyillä putkilla käytetään usein itsesäätyvää kaapelia ja ne on hyväksytty Ex-tilaan (ainakin Chemelex), ilman erillistä rajoitustermostaattia, koska se rajoittaa itse itseään. Tuli vaan mieleen, että lattiaan voi jatkossa pistää itsesäätyvää, joka rajoittaa itsään. Pintälämpötila ei missään olosuhteissa nouse liian korkeaksi. Ainut huono puoli on, että itsesäätyvät kaapelit maksaa paljon ja voi olla, että tulee edullisemmaksi tuo erillinen rajoitustermostaatti. Mutta tulee varmaan halvempia vehkeitä markkinoille.
Lopetan nyt kahvi tauko loppui.

P hyvinkin.

Ja nyt toistaiseksi on vaihtoehtona joku maltaita maksava teollisuuskomponentti. Kuten totesin, määräys ei ole vielä aivan tätä hetkeä, mutta taitaa tulla kuitenkin.

Itse säätyvillä on hinnan lisäksi toinenkin ongelma. Ne vaativat ison käynnistysvirtapiikin ja sulakkeitten kesto tulee ongelmaksi.

Minusta ylikuumeneminen pitäisi indikoida koko kaapelin matkalta, kun se joskus tulee pakoliseksi. Miten kaapelin joku parin sentin pätkä kertoo asiasta yhtään mitään? Eli suojauksen "anturin" pitäisi olla koko matkalla. Ja sellaisen anturin tulisi olla hyvin jyrkästi 80°C kohdalla esimerkiksi 10 sentin matkalla muuttuva. Ei tuollaista materiaalia ole toistaiseksi.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

P hyvinkin.

Ja nyt toistaiseksi on vaihtoehtona joku maltaita maksava teollisuuskomponentti. Kuten totesin, määräys ei ole vielä aivan tätä hetkeä, mutta taitaa tulla kuitenkin.

Itse säätyvillä on hinnan lisäksi toinenkin ongelma. Ne vaativat ison käynnistysvirtapiikin ja sulakkeitten kesto tulee ongelmaksi.

Minusta ylikuumeneminen pitäisi indikoida koko kaapelin matkalta, kun se joskus tulee pakoliseksi. Miten kaapelin joku parin sentin pätkä kertoo asiasta yhtään mitään? Eli suojauksen "anturin" pitäisi olla koko matkalla. Ja sellaisen anturin tulisi olla hyvin jyrkästi 80°C kohdalla esimerkiksi 10 sentin matkalla muuttuva. Ei tuollaista materiaalia ole toistaiseksi.

asennus minua vähän hämää. Maalaisjärjellä ajateltuna kyseessä ei minun mielestäni ole ollenkaan sellainen kohde, mikä vaatisi vakiovastuskaapelillakaan ylikuumenemissuojaa. Tässä kohtaa taitaa nyt joku kouluttaja liioitella. Itse ajattelen, että lämpökaapeli kun se sidotaan valussa betonirautaan tms., alla ja päällä on vähintään 5cm betonia, niin lämpö tasaantuu betonissa, vaikka lämpökaapeli kävisi reilusti yli 80Cels. Tehoa pitäisi olla julmetusti, että syntyisi palovaara. Mutta tämä on minun näkemys. Itsesäätyvissä, ainakin noissa, mitä teollisuudessa käytetään, käynnistysvirtapiikki on riippuvainen aika rankasti kytkentälämpötilasta. Eli ulkona putkilämmityksissä se on otettava jo huomioon, koska se lyhentää lämpökaapelipiiriin laitettavaa lämpökaapelimäärää. Sisällä plus-asteissa, ei mitään merkitystä, kun ei ylitä esim. C16A taakse sallittua lämpökaapelimäärää, esim. 10Cels kohdalta valmistajan taulukosta. Teollisuuspuolella, kun käytetään vakiovastuskaapelia riittää, kun mietitään kuumin mahdollinen paikka, eli paikka, missä lämpökaapeli käy todennäköisesti kuumimpana ja siihen kohtaan laitetaan anturi kiinni itse lämpökaapeliin. Laatassa ei varmaa ole niin väliä mihin kohtaan pistää sen anturin, jos lämpökaapeli on kauttaaltaan samoissa olosuhteissa. Mutta kai tästä tulee ohjeet jossain vaiheessa.

Tuspooli kirjoitti:

asennus minua vähän hämää. Maalaisjärjellä ajateltuna kyseessä ei minun mielestäni ole ollenkaan sellainen kohde, mikä vaatisi vakiovastuskaapelillakaan ylikuumenemissuojaa. Tässä kohtaa taitaa nyt joku kouluttaja liioitella. Itse ajattelen, että lämpökaapeli kun se sidotaan valussa betonirautaan tms., alla ja päällä on vähintään 5cm betonia, niin lämpö tasaantuu betonissa, vaikka lämpökaapeli kävisi reilusti yli 80Cels. Tehoa pitäisi olla julmetusti, että syntyisi palovaara. Mutta tämä on minun näkemys. Itsesäätyvissä, ainakin noissa, mitä teollisuudessa käytetään, käynnistysvirtapiikki on riippuvainen aika rankasti kytkentälämpötilasta. Eli ulkona putkilämmityksissä se on otettava jo huomioon, koska se lyhentää lämpökaapelipiiriin laitettavaa lämpökaapelimäärää. Sisällä plus-asteissa, ei mitään merkitystä, kun ei ylitä esim. C16A taakse sallittua lämpökaapelimäärää, esim. 10Cels kohdalta valmistajan taulukosta. Teollisuuspuolella, kun käytetään vakiovastuskaapelia riittää, kun mietitään kuumin mahdollinen paikka, eli paikka, missä lämpökaapeli käy todennäköisesti kuumimpana ja siihen kohtaan laitetaan anturi kiinni itse lämpökaapeliin. Laatassa ei varmaa ole niin väliä mihin kohtaan pistää sen anturin, jos lämpökaapeli on kauttaaltaan samoissa olosuhteissa. Mutta kai tästä tulee ohjeet jossain vaiheessa.

Kysyin vartavasten, jotta "onko betonilattiassa lähellä palavia kun on styroksi alla ja laminaatti päällä". On kuulemma.

Muuten maahan ja lattiaan asennettavien valaisimien lämpö ei myöskään saa nousta yli 80°C.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Kysyin vartavasten, jotta "onko betonilattiassa lähellä palavia kun on styroksi alla ja laminaatti päällä". On kuulemma.

Muuten maahan ja lattiaan asennettavien valaisimien lämpö ei myöskään saa nousta yli 80°C.

käsittänyt väärin asiat se kouluttaja. Tällaisia tulkintoja näkee silloin tällöin, vähän siinä sun tässä asiassa. Nyt ei se kouluttaja ole oikein käsittänyt ko. lämpökaapelin asennusolosuhteita. Se styroksi tai laminaatti ei voi olla mitenkään kosketuksessa tai lähelläkään lämpökaapelia. Lämpökaapelin pintalämpötila oli se nyt vaikka esim. 100Cels ei koskaan voi lämmittää noita styrokseja ja laminaatteja, niin paljon, että syntyisi palovaara, tms. Betoni ei taas kovin herkästi pala ja levittää lämmön esim. 5cm alla ja päällä vahvuisessa betonissa aika laajalle alalle. Betoniraudat korkeintaan lämpenee hieman. Lämpökaapelit kuuluu asentaa oikein ja kun asentaa lämpökaapelit oikein sinne betonilaattaan, on pintalämpötilasta johtuva ongelma standardin mukaisesti eliminoitu ja mitään erillistä rajoitustermostaattia ei tarvita. Tehoja pitäisi olla jo rankasti (W/m), että olisi jokin ongelma. Tämä on minun tulkinta ja niin kauan, kun tulee erillinen käsky ja erillinen ohje, niin itse jatkan tähän malliin. Ongelma tulee vastaan noissa saneerauskaapelissa, joita pistellään puukoolausten väliin, jne. Keskustelin kahvi tauolla muutaman kollegan kanssa ja hekin pitivät ko. asiaa täysin järjen vastaisena. Yksi tapa, mikä täyttää standardin ehdot on mielestäni se, kun mitoittaa lämpökaapelin metritehon siten, että ohjauslaitteen kärkien päälle juuttuessakaan lämpökaapelin pintalämpötila ei nouse liian korkeaksi. Eli pieni metriteho ja hieman enemmän lämpökaapelia lattiaan.

Tuspooli kirjoitti:

käsittänyt väärin asiat se kouluttaja. Tällaisia tulkintoja näkee silloin tällöin, vähän siinä sun tässä asiassa. Nyt ei se kouluttaja ole oikein käsittänyt ko. lämpökaapelin asennusolosuhteita. Se styroksi tai laminaatti ei voi olla mitenkään kosketuksessa tai lähelläkään lämpökaapelia. Lämpökaapelin pintalämpötila oli se nyt vaikka esim. 100Cels ei koskaan voi lämmittää noita styrokseja ja laminaatteja, niin paljon, että syntyisi palovaara, tms. Betoni ei taas kovin herkästi pala ja levittää lämmön esim. 5cm alla ja päällä vahvuisessa betonissa aika laajalle alalle. Betoniraudat korkeintaan lämpenee hieman. Lämpökaapelit kuuluu asentaa oikein ja kun asentaa lämpökaapelit oikein sinne betonilaattaan, on pintalämpötilasta johtuva ongelma standardin mukaisesti eliminoitu ja mitään erillistä rajoitustermostaattia ei tarvita. Tehoja pitäisi olla jo rankasti (W/m), että olisi jokin ongelma. Tämä on minun tulkinta ja niin kauan, kun tulee erillinen käsky ja erillinen ohje, niin itse jatkan tähän malliin. Ongelma tulee vastaan noissa saneerauskaapelissa, joita pistellään puukoolausten väliin, jne. Keskustelin kahvi tauolla muutaman kollegan kanssa ja hekin pitivät ko. asiaa täysin järjen vastaisena. Yksi tapa, mikä täyttää standardin ehdot on mielestäni se, kun mitoittaa lämpökaapelin metritehon siten, että ohjauslaitteen kärkien päälle juuttuessakaan lämpökaapelin pintalämpötila ei nouse liian korkeaksi. Eli pieni metriteho ja hieman enemmän lämpökaapelia lattiaan.

Jopa Deviltä tuli vielä joku aika sitten ohjeita, jolla ehoa tuli 3...5-kertaisesti tehon tarpeeseen nähden. Oli painettunakin. 30% lisäteho riittää tarkasti lasketun lämpöhäviön päälle dynamiikkaa tekemään. 1,3-kertainen teho nettotarpeeseen nähden lattialämmityksessä pitää huoneessa 20°C kun ulkona on -45°C. Jos kesähelteellä leikkaa kiinni, niin nousee huoneessa lämpö 100 asteeseen. Laatassa on tuolloin 125 astetta. Ei noissa lämmöissä mikään syty. Määräyksissä vain on nyt se 80°C raja pintalämpötiloille.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Jopa Deviltä tuli vielä joku aika sitten ohjeita, jolla ehoa tuli 3...5-kertaisesti tehon tarpeeseen nähden. Oli painettunakin. 30% lisäteho riittää tarkasti lasketun lämpöhäviön päälle dynamiikkaa tekemään. 1,3-kertainen teho nettotarpeeseen nähden lattialämmityksessä pitää huoneessa 20°C kun ulkona on -45°C. Jos kesähelteellä leikkaa kiinni, niin nousee huoneessa lämpö 100 asteeseen. Laatassa on tuolloin 125 astetta. Ei noissa lämmöissä mikään syty. Määräyksissä vain on nyt se 80°C raja pintalämpötiloille.

ei periaatteessa voi laittaa summassa esim. juuri mainitsemaasi kaksinkertaista tehoa. Noin minä ajattelen myös tämän asian. Pakkasella, kun termostaatti pyytää jatkuvasti tehoa, niin helposti se menee yli tuon 80Cels se lämpökaapelin pintalämpötila, jos teho on mitoitettu nyrkkisäännöillä ja hieman vielä varalle. Jos piiriin laittaa "summassa" lämpökaapelin ja lisää muka ylikuumenemissuojan ja asettaa siihen rajaksi 80Cels, niin putoaa piirit helpostikin pois päältä. Tästä tulee mielenkiintoinen homma jatkossa veikkaan. Tarkalla suunnittelullahan homma on hoidettavissa ja ei mielestäni mitään erillistä ylikuumenemissuojaa silloin tarvitse. Kun taas laittaa ylikuumenemissuojan ja olettaa sen hoitavan pintalämpötila homman, niin siitä voi tulla käytön kanssa jatkuvia ongelmia. Ylikuumenemissuojaa saa olla kokoajan kuittaamassa.