Kun sanoo ja toteaa että haluaisi löytää sellaisen ihmisen ja puoliskon joka tekisi elämästä hyvää,onnekasta ja iloista. Olla sitä ihmistä varten ihan kaikessa mitä elämään liittyykin ja toivon että se ihminen olisi sitä minullekin. Silloin kun sellaisen ihmisen löytää niin elämä olisi niin paljon mielekkäämpää ja antoisampaa, ja elämää olisi jotenkin niin paljon parempi kulkea eteenpäin. Olen ehdottomasti parisuhde tyyppiä ja nimenomaan sellainen joka ei vaihtele kumppania kuin alushousuja. Tähtään siihen että ongelmista aina voi aina puhua ja ratkoa ne parhaansa mukaan niin ettei tarvitsisi erota, ellei ne ole sitten niin erittäin ylitsepääsemättömiä jotta täytyisi kulkemaan eriteille,silloin se on erijuttu ja elämä on vaan niin. Monesti kuulee että onnelllisuus elämässä pitää olla muuta ja tulla muusta kuin siitä toisesta ihmisestä. Joo kyllä ehkä osittain, mutta minulle onnellisuus suureltaosin merkitsee sitä että saisin olla jonkun sellaisen kanssa joka on toinen puoliskoni ja jota voisi rakastaa niin kuin rakkaus voi vaan olla. Minulle onnellisuus on juuri sitä,asia jota haen elämältä ja asia joka tekee minut onnelliseksi. On myös muita asioita jotka tekevät onnelliseksi mutta ei niin onnelliseksi kuin se asia. Siksi en pidä siitä kun jotkut ihmiset yleistäen sanovat että onnellisuus pitää tulla muusta kun toisesta ihmisestä. Ihmiset ovat erilaisia ja niin on myös heidän elämänkatsomuksensa ja elämäntehtävänsä,se mitä he toivovat elämältä ja asioista yleensäkkin. Rakastan olla toiselle se kumppani ja rakastan sitä että joku on minun kumppanini, se on minulle ehdotonta onnea ylä- ja alamäkineen. Muut voi ajatella helvetti soikoon mitä tahansa onnellisuuden määritelmästä mutta minä ajattelen näin omasta elämästäni ja siitä mikä tekee minut ehdottoman onnelliseksi!!
Onnellisuudesta
Ei-paa-ylistäen
20556
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mitäs sitten kun rakkaasi kuolee ?
Kuoletko sinäkin?
Tottakai jos kumppani kuolisi niin olisihan se todella kova paikka ja elämästä ei aina tiedä, kuolema kuten syntymäkin kuuluvat elämään. Ei kukaan täällä maapallolla ikuisesti elä. Surut ja murheetkin on käytävä läpi, halusi tai ei.
I agree.
Oletpahan kokenut rakkauden
Rakkaus on etsinnässä muttei etsimällä etsinnässä. Tällä hetkellä ei ole rakkautta.
Onnea toivottelen tässä syystä että pitää olla oma mielikunnossa jotta unelmat toteutuisi..mulla ei ole joten past this round and i track better folks
Hirviä metästää. Puhuin memneisyydestäni aina et vissiinkään ymmärtänyt. Kerroin että haluan vaan olla onnellinen enkä haalia ympärilleni asioita. Kirjoittaminen tekee mut onnelliseksi usko pois :) lisäksi mainitsin että olen ollut yhden ihmisen seurassa onnellinen vaikka muut on pitänytkin vaa sääluttävänä pirihuorana. En osaa sanoa tarkoitinko sivulauseessa että verrattuna mitä se sunkaa olis ollut kamapäissään nitkuussaan huorata piritorilla :)
Mutta vasta rakkautta en ole koskaan kokenut ja se jos mikä on musertavaa. Syö miestä rotan lailla.
No tottakai koin mutta eri tavalla. Joutu ottaan vastuuta toisesta enempi. Se on vanhemman ihmisen velvoite vielä nykyäänkin teen samoin koska en pyytele apua kokonaisuuksiin. Opettavaista rakkautta oli siis. Hauska kun tiedät että sanoin ennakkoperinnöstä että kiinnostuisit. Se oli vaa ilmoitus että jään sinne asumaan mutten siihen asuntoon. Tosin eräs on toista mieltä. Mut vaikea myöntää että on ollut jollekin tärkeäkin joskus.
Olen erittäin paljon samaa mieltä aloittajan kanssa. En sovi olemaan sinkku, en harrasta koskaan yhden illan juttuja tai lomaromansseja, kiinnostun harvoin... Monet kuvittelevat minut ehkä erilaiseksi. Olen törmännyt elämän aikana miehiin, jotka ovat jopa väittäneet seurustelleen kanssani, vaikka olen käynyt vain kerran kahvitreffeillä! Jollain tapaa olen alkanut vältellä tilanteita, jottei vahingossa anna ymmärtää...
Tuomarin tehtävä on puhaltaa peli poikki ja kun tietää kaikki asiat se on helppoa. Ei tee virheitä ja voi luottaa itseensä ja siihen että tekee oikein. Vastapuolella on tuomari joka varmistaa että asiat menee oikein. Tai ainakin lautakunta joka voi antaa mielipiteensä.
Jäljelle jää vain tuomiot.
Kyllä sinäkin alat ymmärtämään ihmisten elämää eri tavalla, jos elät itse läpi huonoja suhteita. Oman itsenäisyyden ja elämän merkitys sekä arvostus kasvaa huomattavasti, jos koet suhteissasi henkistä tai fyysistä väkivaltaa, elät arkea alkoholistin tai muun riippuvaisen kanssa tai vaikka satut törmäämään narsistiin pettäjään. Olisihan se hienoa löytää sellainen ihminen elämäänsä, joka ei tavalla tai toisella kohtele väärin, johtuen omasta rikkinäisyydestään tai keskenkasvuisuudestaan ihmisenä tai vain oman riippuvuutensa vuoksi. Näin kypsemmällä iällä oman itsensä kanssa on oppinut elämään, ja on ihanaa nauttia siitä omasta elämästä ihan eri tavalla kuin nuorempana, jolloin kuvitteli elämän ja onnellisuuden olevan enemmän toisen ihmisen varassa ja että yhdessä mentäisiin vaikka läpi harmaan kiven. Nyt ei viitsisi enää vaivautua suhteeseen esim. mustasukkaisen alkoholistin kanssa, niin kuin nuorempana, jolloin oli tunteineen niin vietävissä ja toinen osapuoli sai pyörittää suhdetta miten tahtoi. Hyviä elämänkoulujahan ne ovat, mikäli niistä selviää hengissä:)
Oon yhtä onnellinen itse kun aiemminkin. Eikä se tuomio enää pelota mua. Pelothan on vaan tehty voitettaviksi. Ja helpompi ruotia sinne kaikki tiedot nii ei tarvii viljellä ympäri kyliä. Hassua miten vapaus voikin tehdä onnelliseksi :) jokaisen kannattaa tehdä matka itseensä, se on pisin kestävin ja edullusin matka mitä löytyy :)
Sama myös sulle että älä luule tietäväsi muiden kokemuksista tai suhteista vaikka joku ajattelisikin erilailla kuin sinä parisuhteesta tai/ja onnellisuudesta. Ihminen voi osata olla itsenäinen ja riippumaton vaikka ajattelisikin niin kuin minä tuossa aloituksessa. Pitää ajatella laaja-alaisesti asioista ja eri näkökulmista. Se mitä olet kokenut henkkoht elämässäsi kuulostaa todella ikävältä ja kurjalta, mutta tuo on sinun ajattelusi ja näkökantasi ja jollain muulla voi olla ihan muunlaisia vaikka oliskin kokenut sanoja asioita kuten sinä. Mielestäni se että on nähnyt elämää ja varsinkin sen tuomia kurjia puolia ei liity aina välttämättä siihen ikäänkään.
Itse olen kokenut monen moista ihmisiltä elämän aikana enkä edellisen kirjoittajan tavoin toivo sitä muille. Mitä eheämnä ja mitä paremmissa suhteissa ihminen pystyy elämään sitä parempi. Ei samaa paskaa tarvitse toisille toivoa. Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Vanhempanakin voi ajatella kuin ap ja kyllä suhteessakin voi seistä omilla jaloillaan. Monet, jotka väittävät muuta ovat eläneet huonoissa suhteissa. Itse asiassa suhteessa eläminen on paljon vaativampaa kuin yksineläminen. On otettava myös toinen ihminen huomioon, ei voi olla vain minä-minä tyyppinen. Toisaalta hyvä suhde myös antaa paljon. Tulevaisuuden suhteista olen hyvin huolissani esim.nuorisolla. Kun mikään ei saa olla tylsää, huonoa, omaa elämää rasittavaa, on vain se oma itseni hinnalla millä hyvänsä. Ongelmathan suhteessa nykyäänkin yleensä tulee, kun se toinen osapuoli ei joko sitoudu tai sitten se roikkuu. Kyllä sinkuudessa pelottaa paljonkin, että muuttuu entistä vaativammaksi, itsekkäämmäksi, jolloin sen hyvän kumppanin löytäminen erotyisesti vanhemmiten on hyvin vaikeaa.
Olen aapeen kanssa samaa mieltä. Kun aina puhutaan ja sanotaan, että "onni lähtee itsestä", juu niin lähteekin ja tietysti lähteekin, mutta kyllä siihen tarvitaan muiden ihmisten tukea, sielunkumppanuutta, ymmärrystä, rakkautta, valittämistä, aitoa tahtoa ja uskoa jne. jne. Mehän opimme, kasvamme, peilaamme itseämme ja muita ja elämäämme toisten ihmisten kautta. Joka muuta väittää, niin on laiminlyönyt itsensä.
Kysymys tietenkin on ihmisen omasta tahdosta ja halusta. Sieltä se lähtee se eheytyminen, mutta kaikkeen muuhun me tarvitsemmekin suurin piirtein muita ihmisiä. Joko kasataksemme itsemme (eheytys) tai hajottaaksemme itsemme. Apulannan jossain biisissä lauletaan, jotenkin niin että "ihmistä pitkin emme voi matkustaa itseemme". Jotain tämmöistä. Olen eri mieltä. Nimenomaan toisen ihmisen kautta me matkustamme itseemme. Tai pitkin tai pätkin, ihan miten vaan.
a. Me kaikki ihmiset olemme niin erilaisia, mutta kuitenkin meidän PERUStarpeemme ovat aikalailla samanlaisia.
b. Meidän henkinen kokeusmaailma eroaa niin valtavasti toisistamme vaikka yhtymäkohtiakin on.
c. Jokainen meistä tarvitsee toista ihmistä. Henkisen kasvun tie ilman toista ihmistä on mahdotonta. Näin ajattelen.
d. Jokaisella meillä on erilaisia henkisiä vahvuuksia, joten pystymme antamaan ja ottamaan toisillemme paljon ja hyvinkin erilaisia asioita, ehkä juuri niitä, jota toinen tarvitsee eheytyäkseen henkisen kasvun tiellä.
e. Jokainen meistä elää tässä ja nyt niin erilaisilla kantimilla ja voimavaroilla. Ajatelkaapa ihminen, jolla on tahtoa ja halua eheytymiseen, mutta ei yksinkertaisesti ole voimavaroja tai työkaluja itsensä eheyttämiseen, silloin toinen ihminen, joka ymmärtää toista aidosti, vaälittää toisesta ja toisen tarpeista, haluaa oikeasti hyvää toiselle, on kullan arvoinen.
Lopuksi. Minä en ainakaan olisi mitään ilman muita ihmisiä. Ihan sieltä lapsuudesta alkaen. Niin hyvässä kuin pahassa. Ilman hyviä rakkaita ihmisiä, joita ympärilläni on ollut ja on, en olisi mitään. Olisin täysin 0. Heidän ansiostaan, heiltä paljon voimaa ja kasvutekijöitä imeneenä, saaneena, oppineena, olen se, mikä olen, ja onnellinen ja ikuisesti kiitollinen kaikesta heille ja tietysti myös itselleni, että ymmärsin, että halusin, että tahtoni riitti. Tätä samaa kokonaisuutta voisi nimetä myös vaikka aidoksi rakkaudeksi. "Ilman rakkautta meillä ei ole mitään, me emme ole mitään".
Jos joku perustelee asian, voin muuttaa kantaani :D Jos sillä tai sillähän sinänsä ei ole mitään väliä näin niin kuin kokonaiskuvassa, mutta itselleni sillä on suurikin merkitys, koska silloin voin oppia jotakin, mikä antaa ja kasvattaa itseäni ihmisenä. Mutta hyvät perusteet pitää olla :D Joita voin hyväksyä ja oieasti ymmärtää. Vain silloin kantani muuttuu :D Millä tosin ei ole mitään merkitystä, muuta kuin "ihmistä pitkin matkustan itseeni".
Mielestäni Apulannan biisi voi ensiksi tuntua oikealta, että "hei näinhän se meneekin", mutta mitä pidemmälle ja sisemmälle asiaan syventyy, sitä vähemmän se pitää paikkaansa. Ainakin omalla kohdallani. Kunnes se toisin todistetaan.
Kirjoitit tuon hienosti, sitä mitä tarkoitinkin.
Ap:lla on teoria elämästänsä, koska ei elä vielä vastavuoroisessa, tasapainoisessa, samaa merkitystä hakevan kanssa, se on teoria, konsepti.
Konsepti, jonka avulla määrittää elämänsä suuntaviivoja, mikä tuossa on hyvää on se, että osaa määritellä itselleen tavoitteen, ja toivotun lopputuloksen. Toivomus se on.
Jotta voi toivoa ja tavoitella jotain, pitää ymmärtää, että sellainen on olemassa tuolla jossakin. Jos ei tiedä muusta kuin siitä mikä välittömästi heijastuu eteemme, tekee muita seuraten itselleen väärin, ellei se sitten ole tarkoituskin. Elää siten, ettei koskaan herää kysymystä, mitä lopulta ajattelen, tavoittelen, tuleeko tavoitteluni itsestäni vai ympäristöstä.
Konsepti onnellisesta elämästä, useimmilla on, omina versioinaan.
Jatkan sen verran, että Martela kirjassaan valonöörit, lanseerasi käsitteen ihminen ei ole "yksilö vaan suhdelo", viitaten vuorovaikutus tarpeisiin.
Yhdessä kirjan arvostelussa, arvostelija toteaa hyvän elämän idean, teorian esittelevien kirjojen jäävän toissijaiseksi esim. roomaneille, joissa kertomukset ovat elävästä elämästä, mihin ihmiset voivat paremmin peilata elämäänsä, tarkoitustaan, ymmärryksen lisääntymistä.
Tarinat, mitä pari kirjoittajaa omasta elmästään raoitti. Jotka ovat saaneet tavoittelemaan hyvää elämää ei konseptina, vaan ymmärryksen tasolla, mikä on hyväksi itselle, mikä voi mennä pieleen, miten sitä voi tavoitella, ja mitkä ovat esteet jne. Toivottavasti säilyttäen hyväntahtoisen suhtautumisen itsensä kautta muihin.
"Suhdelo", on taas samaa konseptia, kun sanotaan, että on tärkeää valita oikein ne tyypit, joiden kanssa vietät eniten aikaa, sillä peilaat ja mallinnat niiltä.
Sekä kerro 5 ihmistä joiden kanssa eniten olet, se kertoo millainen sinä olet. Oletuksena tuo sama, "seura tekee kaltaisekseen", mikä on taas ikivanha kansantaru.
Vaihda porukkaan, missä sinut hyväksytään itsenäsi, oli suhdelo määritelmän lopputulos.
Mutta tuo onnellisuuden konsepti toivomuksena, on hyvä mutta suurin ongelma toteutumiselle, on tuo samaa merkitystä hakevan löytyminen, mikä pistää hymyilyttämään, sillä niinhän kaikki joutuu toteamaan, vaikka suhdetta haluttaisiin vain muihin tarpeisiin (ja sekö olisi uutta että toinen näyttelisi aluksi muuta).
Periaatteessa siis ihan kiva..teoriassa on vain aukkoja. Mutta toivotaan että kolikon heitto (tässä tapauksessa toivomusviesti) toivomuskaivoon tuottaa tulosta.
Matkan tavoitteet tuli täytettyä niin että malja oikein valuu yli palatessa. Arkkienkeli miael ja rafael, granlundin ilmaveivi ja neljäs puuttuu?