Nyt on pakko päästää vähän ilmoja pihalle... Oon 23 vuotias mies, mulla on vaikea masennus, ahdistus, yksinäisyys ja uutena juttuna terveysongelmia. Mua on koko ikäni syrjitty ja kiusattu ihan pienestä kakarasta tähän päivään saakka.
Valvon melkein joka vitun yön kun ahdistaa ja on vaikea hengittää ja painajaiset koko ajan valvottaa ja oon ihan täysin väsynyt joka päivä. Opinnot vaatii mun koko huomion mutta mua ei kiinnosta mitkään opit kun joka päivä koskee rintaan ja motivaatio on nollassa.
Ei oo koskaan ollut tyttöystävää ja ainoat kaverit puukottavat selkään ja lähtevät ja oon jälleen ihan yksin. Heti kun yritän tutustuaa ihmisiin niin ne katsoo halveksien mua ja lähtee pois.
Joka vuosi, päivästä toiseen on tätä paskaa ja vaikka kuinka yritän muuttaa asioita, elää vähän paremmin, tehdä asioita toisella tavalla niin elämä antaa turpaan täydellä kädellä.
Onko tää elämä oikeesti elämisen arvoista? Enkö vois vaan juoda itteäni hengiltä tai ihan hirttää itseäni?!
Mitkään helvetin pyskologit ei mitään kuuntele, sanoo vaan pilleriä pitää syödä ja kyllä se siitä paranee mutta vittu kun ei parane.
Tässä vähän ajatuksiani kun kukaan mun elämässä ei kuuntele mua ollenkaan, en oleta että kukaan vastaa tähän raukkamaiseen valitukseen mutta oli vaan pakko saada tämä ulos jollakin tavalla.
Valvon melkein joka vitun yön kun ahdistaa ja on vaikea hengittää ja painajaiset koko ajan valvottaa ja oon ihan täysin väsynyt joka päivä. Opinnot vaatii mun koko huomion mutta mua ei kiinnosta mitkään opit kun joka päivä koskee rintaan ja motivaatio on nollassa.
Ei oo koskaan ollut tyttöystävää ja ainoat kaverit puukottavat selkään ja lähtevät ja oon jälleen ihan yksin. Heti kun yritän tutustuaa ihmisiin niin ne katsoo halveksien mua ja lähtee pois.
Joka vuosi, päivästä toiseen on tätä paskaa ja vaikka kuinka yritän muuttaa asioita, elää vähän paremmin, tehdä asioita toisella tavalla niin elämä antaa turpaan täydellä kädellä.
Onko tää elämä oikeesti elämisen arvoista? Enkö vois vaan juoda itteäni hengiltä tai ihan hirttää itseäni?!
Mitkään helvetin pyskologit ei mitään kuuntele, sanoo vaan pilleriä pitää syödä ja kyllä se siitä paranee mutta vittu kun ei parane.
Tässä vähän ajatuksiani kun kukaan mun elämässä ei kuuntele mua ollenkaan, en oleta että kukaan vastaa tähän raukkamaiseen valitukseen mutta oli vaan pakko saada tämä ulos jollakin tavalla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuvauksesta tuli väistämättä mieleen, että lieneekö taas kyseessä tapaus, että ratkaisu kaikkiin ongelmiisi on yksi sana. Eli "laihduta".