Herkkänahkainen?

Poikaystäväni huorittelee minua pimahtaessaan. Olen letukka, ikihuora, huora, huora, huora...
Olenko herkkänahkainen, kun se loukkaa minua erittäin syvästi? Kyllä hän taas tolkkuihinsa tultuaan pyytää anteeksi syyttää itseään idiootiksi, mutten tiedä tajuaako hän itse, kuinka loukkaava nimitys se on. Huorittelu on minun mielestäni alentavinta haukkumista. Miten on muiden mielestä?
11886
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

nosta kytkintä.

Äänestä

Tosi lapsellisen kuuloinen mies. En missään nimessä seurustelisi sellaisen miehen kanssa, joka nimittelisi minua noin. En voisi edes kuvitella, että avomieheni käyttäisi minusta tuollaisia sanoja...

Äänestä
  • En koskaan aiemmin ole saanut keneltäkään, minkäänlaisessa raivokohtauksessa tuollaisia nimittelyjä. Siksi olen nyt aika järkyttynyt ja allapäin, sillä mies on muuten juuri kuin minua varten tehty.
    Mutta rakkauskaan ei kestä ihan kaikkea....

    Äänestä

Et kyllä mun mielestä ole herkkänahkainen. Itse en ainakaan moista nimittelyä sietäis. Joskaan en myöskään nimittelis toisia vastaavilla. Sanotaan, ettei haukku haavaa tee, mut siltikin......

Äänestä
  • . on sinulle asiaa, mutta hän ei sitä osaa sanoa; pahat sanat: ai, ai, ai... silti - ne ovat sanoja vain; ette kai yritä muuttaa toinen toistanne sellaiseksi, josta itse haaveilee? puhukaa TOSISSANNE kaikista asioista, esimerkiksi alkaen muistoista lapsuuden, toiveista, suruista, iloista...;

    tässä kyllä sokeana yritän opastaa ?toista sokeaa?

    Äänestä

  • fidl kirjoitti:

    . on sinulle asiaa, mutta hän ei sitä osaa sanoa; pahat sanat: ai, ai, ai... silti - ne ovat sanoja vain; ette kai yritä muuttaa toinen toistanne sellaiseksi, josta itse haaveilee? puhukaa TOSISSANNE kaikista asioista, esimerkiksi alkaen muistoista lapsuuden, toiveista, suruista, iloista...;

    tässä kyllä sokeana yritän opastaa ?toista sokeaa?

    Olen ohittanut jo sen vaiheen, jossa yritetään muuttaa toista. Hänen pitää itse muuttaa itsensä, jos muutoksen aihetta on. Mutta minäkin tiedän, mitä siedän ja mitä en. Aiheetonta huorittelua en jaksa kuunnella säännöllisesti. Jollei hän siitä pysty muuttumaan ja minä olen hänelle vain huora jostain syystä, niin minun valintani on jättää hänet omiin oloihinsa, yrittämättä muuttaa häntä haukkumalla ja arvostelemalla.

    Äänestä

  • fidl kirjoitti:

    . on sinulle asiaa, mutta hän ei sitä osaa sanoa; pahat sanat: ai, ai, ai... silti - ne ovat sanoja vain; ette kai yritä muuttaa toinen toistanne sellaiseksi, josta itse haaveilee? puhukaa TOSISSANNE kaikista asioista, esimerkiksi alkaen muistoista lapsuuden, toiveista, suruista, iloista...;

    tässä kyllä sokeana yritän opastaa ?toista sokeaa?

    Voi kuule, me osataan todellakin puhua. Ja puhuttu tosiaan on. Kaikki nuo mistä mainitsit ja paljon lisää. Hänen ongelmansa on se, ettei hän hyväksy minun normaalia menneisyyttäni, johon kuuluu useampi seurustelukumppani. Hänellä on ollut vain pari ja on elänyt muutenkin melko erilaisen elämän. Tiedän mikä hänet ajaa tuohon solvauslinjalle: kateus, katkeruus, nykyiset ongelmat.... Minkäs minä silloin teen? Ymmärtämällä loputtomiin kaikkea alennan itseni kynnysmatoksi, johon sopii pyyhkiä jalkansa miten vain haluaa.

    Äänestä

  • Blue kirjoitti:

    Voi kuule, me osataan todellakin puhua. Ja puhuttu tosiaan on. Kaikki nuo mistä mainitsit ja paljon lisää. Hänen ongelmansa on se, ettei hän hyväksy minun normaalia menneisyyttäni, johon kuuluu useampi seurustelukumppani. Hänellä on ollut vain pari ja on elänyt muutenkin melko erilaisen elämän. Tiedän mikä hänet ajaa tuohon solvauslinjalle: kateus, katkeruus, nykyiset ongelmat.... Minkäs minä silloin teen? Ymmärtämällä loputtomiin kaikkea alennan itseni kynnysmatoksi, johon sopii pyyhkiä jalkansa miten vain haluaa.

    Minunkin kaverini nimittelee minua silloin tällöin, yleensä hän on silloin kännissä. En tiedä itsekään, miksi siedän moista. Välillä hän yrittää alistaa minua pahoilla sanoillaan, enää nykyään en niinkään välitä sillä minäkin olen muuttunut. En ole enää niin herkkänahkainen kuin ennen, mutta myönnän että sanat satuttavat ja saavat kyyneleet silmiin. Suhde ei toimi enää, kunpa osaisin irtaantua elämään omaa elämääni. Toivon, että vielä joskus löydän miehen, joka rakastaa ja on hellä minulle...
    Kaikkea hyvää sinulle ja yritä jaksaa.

    Äänestä

  • Angel kirjoitti:

    Minunkin kaverini nimittelee minua silloin tällöin, yleensä hän on silloin kännissä. En tiedä itsekään, miksi siedän moista. Välillä hän yrittää alistaa minua pahoilla sanoillaan, enää nykyään en niinkään välitä sillä minäkin olen muuttunut. En ole enää niin herkkänahkainen kuin ennen, mutta myönnän että sanat satuttavat ja saavat kyyneleet silmiin. Suhde ei toimi enää, kunpa osaisin irtaantua elämään omaa elämääni. Toivon, että vielä joskus löydän miehen, joka rakastaa ja on hellä minulle...
    Kaikkea hyvää sinulle ja yritä jaksaa.

    Kohtalosisarena tiedän tunteesi. Toivon, että saat tarpeeksesi alistamisesta ja sitä kautta päättäväisyyttä pistää piste sille. Henkinen pahoinpitely on yhtä paha juttu kuin fyysinenkin, ehkä pahempikin.
    Irrottautuminen sattuu, mutta siitä selviää ja se auttaa tulevaisuuteen: tietämään entistä paremmin mitä tahtoo ja mitä ei. Tsemppiä.

    Äänestä

  • Blue kirjoitti:

    Olen ohittanut jo sen vaiheen, jossa yritetään muuttaa toista. Hänen pitää itse muuttaa itsensä, jos muutoksen aihetta on. Mutta minäkin tiedän, mitä siedän ja mitä en. Aiheetonta huorittelua en jaksa kuunnella säännöllisesti. Jollei hän siitä pysty muuttumaan ja minä olen hänelle vain huora jostain syystä, niin minun valintani on jättää hänet omiin oloihinsa, yrittämättä muuttaa häntä haukkumalla ja arvostelemalla.

    olet aikalailla oikeilla jäljillä...; minä olen toisen mielestä mm. pukki -aiheetta tosin; ei voi muuttaa kuin itseään... ja toisaalta ei tarvitse sietää toisen v**tuilua: tämä teettää melkoisen ristiriidan olen huomannut; mistä ulospääsy? tulevaisuuteenkaan ei voi oikein luottaa, kun mitään kehitystä ei tunnu tapahtuvan; parempaa jatkoa toivoen...

    Äänestä

Ainut kerta jolloin olen käynyt käsiksi mieheen , on ollut silloin kun minua nimiteltiin huoraksi.
Se on alinta miksi naista voi nimitää, halvinta kielenkäyttöä.
Kerrottakoon, että kundi lensi ulos, en minä kun todistajien läsnäollessa asia pokien kanssa puitiin.
Enkä ollut ottanut kuin yhden siiderin.
Voit siis riveiltä tai niiden välistä lukea mielipiteeni moiseen nimittelyyn
NO DEAL!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Blue kirjoitti:

Poikaystäväni huorittelee minua pimahtaessaan. Olen letukka, ikihuora, huora, huora, huora...
Olenko herkkänahkainen, kun se loukkaa minua erittäin syvästi? Kyllä hän taas tolkkuihinsa tultuaan pyytää anteeksi syyttää itseään idiootiksi, mutten tiedä tajuaako hän itse, kuinka loukkaava nimitys se on. Huorittelu on minun mielestäni alentavinta haukkumista. Miten on muiden mielestä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu