Miksiköhän tämä on niin suuri tabu? Tieytysti eläkettä voidaan pitää saavutettuna etuna, johon ei saa koskea. Mutta onhan nuorempien "saavutettuihin etuihin" koskettu jo monta kertaa alentamalla jo ansaittuja eläkkeitä elinaikakertoimilla, muuttamalla tulevaa kertymää ja nostamalla eläkeikää.
Miksi siis on OK heikentää tulevaisuudessa eläkkeelle jäävien eläkkeitä, mutta samalla suurelle ikäluokalle tarjotaan superkertymät ja eläkkeisiin ei kosketa.
Tilannehan on jo aika erikoinen, kun merkittävä osa eläkeläisistä tienaa paremmin kuin työssäkäyvät, puhumattakaa nyt nuorien tai keski-ikäisten tulevista eläkkeistä.
Miksi siis on OK heikentää tulevaisuudessa eläkkeelle jäävien eläkkeitä, mutta samalla suurelle ikäluokalle tarjotaan superkertymät ja eläkkeisiin ei kosketa.
Tilannehan on jo aika erikoinen, kun merkittävä osa eläkeläisistä tienaa paremmin kuin työssäkäyvät, puhumattakaa nyt nuorien tai keski-ikäisten tulevista eläkkeistä.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Elinaikakerroinhan ei varsinaisesti 'leikkaa' eläkkeitä, vaan jakaa ansaittua eläkeoikeutta pidemmälle ajalle, koska elinikä on kasvanut ja nimenomaan kasvu on kohdistunut eläkkeelläoloaikaa pidentämällä. 'Ansaittu eläkepotti' jaetaan siis pidemmälle ajalle, joka tarkoittaa kuukausittain maksettavan määrän pienentymistä.
Sama peruste on eläkeiän nostonkin takana eli kasvaneesta elinajasta pyritään siirtämään osa työssäoloaikaan eläkkeelläoloajan sijasta.
Suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä, ei heillä ole enää mitään superkertymiä tai muitakaan. Sitä paitsi superkertymänhän sai aikanaan vain, jos ei jäänyt eläkkeelle heti eläkeiässä, vaan jatkoi työelämässä vielä eläkeikäisenä eikä siis nostanut eläkettä.
Nykyinen keskimääräinen eläkehän taitaa olla selvästi alle 2000 € ja keskimääräinen palkka lienee jossain 3200-3400 €:n nurkilla.
Totta tietysti on, että hyvin monella eläkeläisellä on suurempi eläke kuin monella nuorella palkka. Eläke ei nouse reaalisesti vuosienkaan kuluessa, mutta palkat nousevat ja varsinkin nuorilla iän myötä ja sitä myöden tietysti eläkettäkin kertyy enemmän.
Työttömyys on sitten toinen juttu. Se on vakava paikka paitsi eläkekertymän osalta, niin myös kaikilta muiltakin osin. Enpä nyt oikein osaa mieltää miten maksettavien eläkkeiden leikkaus parantaisi työttömien asemaa.
No ehkä, jos eläkevakuutusmaksujen alentaminen laskee työvoimakustannuksia, voi sillä olla jotain vaikutusta. Siitä kyllä ei ole mitään takeita eikä näyttöä, onhan työvoimakustannuksia laskettu monin eri keinoin vuosien mittaan ja monia muitakin työllistymista tukevia juttuja ja työttömyys vaan jatkuu korkeana.
Nythän työeläkevakuutusmaksussa on työkyvyttömyyseläkkeiden osuus merkittävä eikä tökyvyttömyyseläkkeiden määrään vanhuuseläkkeellä olevien eläkkeiden leikkaus vaikuttaisi mitään.
Superkarttuma+oli+voimassa+2005-2017+eli+juuri+kohdennettu+suurille+ikäluokille.+Superkarttuma+koski+toki+vain+niitä,+jotka+olivat+töissä+yli+63-vuotiaana.+
Superkarttuman+tarkoitus+oli+alunperin+pidentää+työssäoloaikaa+ja+siksi+se+olikin+kohdistettu+eläkeikäisille,+jotta+nämä+jatkaisivat+työelämässä.++En+osaa+sanoa+toimiko+se+ja+kuinka+moni+eläkeikäinen+sitä+tosiasiassa+käytti.+
Niin+2005+eläkemuutos+tehtiin+siten,+että+elinaikakerroin+ei+koskenut+suurta+ikäluokkaa+eli+alkoi+vaikuttaa+vasta+kymmenkunta+vuotta+myöhemmin+eläkkeille+jääviin.++Poliittisesti+tietysti+helpompi+päätös+heikentää+vain+niiden+eläkkeitä,+joiden+eläkeikään+on+vielä+kymmeniä+vuosia+ja+jotka+tuskin+liioin+vielä+miettivät+tulevia+eläkkeitään.
Keskimääräinen+eläke+on+aritmeettinen+keskiarvo,+joka+on+noussut+muutamassa+vuodessa+miehillä+jopa+200-300+euroa+kuukaudessa.+Miesten+keskieläke+on+nyt+yli+1800+e/kk+-+kaikilla+noin+1600+e/kk.+"Kaikkien"+keskiarvo+on+olennaisesti+pienempi,+syynä+naisten+ja+varsinkin+äitien+pienet+työeläkkeet.
Siperia opettaa - tyttäret ja lasten lapset eivät uskalla hankkia lapsia. Syntyvyys on laskenut 1860-luvun nälkävuosien tasolle.
Joo nyt keski-ikäiset ovat ikäviä väliinputoajia tuossa suhteessa. Hiukan vanhemmat saivat äityisloma-ajaltaan erittäin hyvää korvausta ja nuoremmille taas kertyy jopa enemmän eläkettä äitiys- ja vanhempainlomalla kuin töissä. Vaimoni on ollut myös hoitovapaalla täydet ajat, joten hänen eläkekertymänsä on varsin vajaa.
Toisaalta yleisesti naiset ovat eläkejärjestelmässä voittajia. Eläkeikä ja kertymät ovat samoja, vaikka keskimääräinen elinikä on huomattavasti suurempi.
Eihän tuo pidempi eläkkeelläoloaika edes toteudu enää eläkeuudistuksen jälkeen!
http://www.etk.fi/julkaisu/lakisaateiset-elakkeet-pitkan-aikavalin-laskelmat/
Tuon mukaan eliniänodote 62 vuotiaalle 2015 21,7 vuotta, 2020 22,5, 2025 23,2, 2030 23,9 ja 2045 25,8
Mutta vastaavasti alin elinikä 2015 63 vuotta, 2020 63 9 kk, 2025 64 6 kk, 2030 65 2 kk ja 2045 66 v 6 kk.
Siis alimman eläkeiän nousu kompensoi täysin ennustetun eliniän nousun. Toisin sanoen jatkossa eläkkeelle normaalisti jäävät työskentelevät pidempään maksaen suurempia eläkemaksuja, mutta eivät ole eläkkeellä pidempään. Tästä huolimatta heidän eläkkeensä on huonompi.
Eläkeuudistuksen jälkeen siis eläkkeessä on kaksi päällekkäistä elinaikakerrointa. Toinen kompensoi kokonaan pois elinajan kasvun (eläkeiän nosto) ja toinen tekee uudestaan saman eli alentaa eläkkeen vaikka eläkeelläoloaika olisi sama.
Sitten on keksitty uusi tavoite-eläkeikä, jolla saa suunnilleen saman eläketason kuin nyt eläkkeellejäävät.Silloin pitää työskennellä vielä pidempään. 60-luvulla syntyneet n. 2 vuotta ja 80-luvulla n. 3 vuotta pidempään eli yhteensä 67 tai 70 vuotiaaksi. Tällöin eläkeaika on vastaavasti 2 tai 3 vuotta lyhyempi kuin nyt eläkkeelle jäävillä.
USAssa todellinen eliniänodote on jo kääntynyt laskuun, joten en olisi varma, että eliniät edes pitenevät ko.ennusteen mukaisesti.
Suuri ikäluokka käsittää ymmärtääkseni vuosina 1944-1950 syntyneet eli he ovat jo eläköityneet pääosin vuoteen 2014 mennessä. On varmasti monia, jotka ovat jatkaneet työelämässä eläkeiän jälkeenkin, osa vanhasta 'tottumuksesta' kun eläkeikä heille aiemmin oli 65 vuotta aina vuoteen 2005 saakka.
Eläkejärjestelmää ei suuri ikäluokka ole luonut, vaan heidän vanhempansa. Suuri ikäluokka olikin ensimmäinen sukupolvi, joka siitä pääsi osalliseksi koko painollaan. Ja saa siis sen mukaiset eläkkeetkin.
Toki jokainen sukupolvi 'virittelee' järjestelmää ja toki silloin voi syyttää noita virityksiä 'kotiinpäinvedoiksi' tai miksi haluaa.
Suuren ikäluokan luomia 'tuotteita' ovat lähinnä 70-2000-luvuilla luodut järjestelmät. Ilmainen koulutus, kaikille kuuluva päivähoito, terveydenhuolto, jne, joista taasen me suurten ikäluokkien jälkeiset ikäluokat olemme saaneet nauttia koko ikämme eikä niinkään itse suuri ikäluokka.
Seuraava kysymys onkin mitä vastaava suurten ikäluokkien jälkeiset ikäluokat ovat luoneet?
Tilanne on muuttunut, koska tuo suurten ikäluokkien koko on niin suuri muihin ikäluokkiin nähden ja on aina tullut 'kalliiksi'. Ensin lastenhoito, sitten koulutus, työelämän aikaiset jutut kuten asunnot, liikenne, jne ja nyt eläkkeet, terveydenhuolto, vanhushuolto jne.
Näin ollen, jos vain kustannuksia mitataan ikäluokkatasolla, niin tietysti suuri ikäluokka on se 'kallis ikäluokka' aina. Ja erityisesti tämän ikäluokan osalta aika ennen työelämää ja aika työelämän jälkeen on ja on ollut suuria kustannuksia aiheuttavaa.
Yksi ratkaisu tietysti on vähentää kustannuksia suurten ikäluokkien eläkkeistä, vanhuspalveluista, terveydenhoidosta jne. Ja jos katsotaan, ettei suureen ikäluokkaan ole varaa, niin näin tietysti tehdäänkin. Ongelma on tosin poistuva luonnollista tietä seuraavan 20 vuoden aikana lopullisesti ja sitä ennen ongelma pienenee vähitellen koko ajan.
Yksilötasolla tilanne ei ihan noin ole työeläkejärjestelmässäkään. Työeläkejärjestelmässä tilanne on ollut tiedossa varmasti niin kauan, kun huomattiin ikäluokkien vääristymä. Mm nykyinen noin 200 miljardin sijoituspääoma on eläkejärjestelmässä kerätty juuri tätä varten, sen maksajina on suuret ikäluokat kyllä kunnostautuneet oikein hyvin. Sen sijoitustuotoilla pystytään kattamaan melkoinen osa suurten ikäluokkien tuomasta kustannusrasitteesta. Ja periaatteessa jos pääomiakin aletaan syömään suurten ikäluokkien hyväksi, joka siis voi sekin olla perusteltua ainakin osittain, koska he ovat osallistuneet myös tämän kasvattamiseen.
Suurten ikäluokkien aiheuttamasta 'kustannusongelmista' eläkkeet taitavatkin olla yksi vähimmistä, koska siihen on varauduttu keräämällä sijoituspääomaa. Näinhän ei ole tehty terveydenhuollon, vanhuspalvelujen, sosiaalipalvelujen yms osalta.
Poliittinen päätöksenteko on sitten toinen asia ja jos näin jälkikäteen haluaa puhua suurten ikäluokkien ahneudesta, niin eniten se kyllä juuri politiikassa osuu kohdalleen. Ja tämä ei kyllä näytä yhtään muuttuneen nykyisenkään sukupolvien aikana, joten suurten ikäluokkien syyttelylle ei oikein ole perusteita.
Ehkä yksi näin jälkiviisaana huomattu 'virhe' oli suurten ikäluokkien haluttomuus hankkia lapsia 'tarpeeksi', jolloin olisi voitu pienentää yksilötasolla tätä nykyisin puhuttua pienten ikäluokkien kustannusrasitusta, joka kohdistuu heidän omien vanhempiensaa isovanhempiensa vanhuuden aikaan.
Syitä miksi lapsia hankittiin 'liian vähän' on varmasti monia ja varmasti monet niistä liittyvät omaan ja heidän lastensa, eli meidän ja vanhempiemme, elintasoon. Olisiko se sitä ahneutta?
Asialla on siis monta puolta eikä vain yksi, joka liittyy meidän sukupolvien ennustettuihin eläkemaksuihin ja tuleviin eläkkeisiin. Niitäkään tietysti väheksymättä. En oikein usko suurten ikäluokkien tahallista ja tarkoituksellista pahaa tahtoa myöhempiä sukupolvia kohtaan näissäkään asioissa.
Noinpa...
Eikä tämä nykysukupolvikaan hanki lapsia yhtään enempää. Päinvastoin, vähemmänkin. Olisiko taas sama parempi elintaso syynä eli lapset 'maksavat' liikaa?
No tästähän tietysti seuraa vastaava syyttävä. 'huutoa' taas kohdistuen nykysukupolveen.
Suuri+ikäluokka+on+kai+juuri+tuo+44-50,+mutta+ehkä+se+sukupolvena+on+hiukan+laajempi+eli+hyvä+asema+eläkeasioissa+on+hieman+laajempi+kuin+tuo.
Näin jälkikäteen on selvää, että virheitäkin on syntynyt ja tehty. En silti jaksa uskoa niiden olleen tarkoituksellisia. Uskallan epäillä, että näin tekee ja on tehnyt myös minun sukupolveni kuin sinunkin. Olen itse 'myöhempää keski-ikää' elävä ja koko ikäni työelämässä olleena eläkkeeni on riittävä minun vaatimattoihin tarpeisiini. Sitä en epäile. Enkä epäile sinunkaan eläkkeesi riittävyyttä, jos olet keski-ikäinen ja ikäsi työelämässä ollut. Prosentit voivat meillä olla huonommat kuin suuren ikäluokan vastaavan työhistorian tehneillä ja elinaikakertoimetkin rassaavat, mutta tuskin eurot suhteessa yleiseen elintasoon ja hintatasoon.
Suuret ikäluokathan ovat olleet taloudellinen 'ongelma' jokaisessa ikävaiheessa ja nyt on vanhuusvaihe. Ja tuskin niistä mikään on tullut yllätyksenä, mutta taitaa olla niin, että vain eläkejärjestelmä on tämän huomioinut etukäteen varautumalla edes jossain määrin.
Ensimäisessä vaiheessa maksajina olivat heidän vanhempansa, sitten he itse ja nyt heidän lapsensa, näin se periaatteessa menee. Seuraavaa ei enää tule. Nuorempien eläkevakuutusmaksujen rasitus ei sen jälkeen enää kasvakaan ellei nykysukupolvet tee jotain, joka tähän johtaa. Toinen asia sitten on, jos halutaan nykyisten ikäpolvien eläkkeiden maksuja varten kerätä toiset 200 miljardia ( tai joku muu iso summa). Toinen vaihtoehto on tietysti pitäytyä nykyisessä osittain rahastoivassa järjestelmässä, jolloin siinäkin kustannuspuolta helpottaa merkittävästi suuren ikäluokan poistuminen. On toki niin, että suurten ikäluokkien lapset ja lapsenlapsetkin ovat 'kovilla' edellisen ikäluokan ja vanhempiensa suuren määrän aiheuttavien kustannusten kanssa myös eläkkeiden osalta. Ei toki vain niiden.
Suuri ikäluokka on ratkaisseet oman ikäluokkansa aikaisia ongelmia kehittämillään keinoilla. Ja varmasti uskoen niiden oikeellisuuteen Nyt vastaavasti myöhempien vastuulla on nykyiset ongelmat. Ne ovat erilaisia, mutta tuskinpa vaikeampia.
Ikäluokkakohtainen maksetun vakuutusmaksun 'sijoitusvoitto' on varmaan prosenteissa pienempi nykyisillä työssäolevilla ikäluokilla , kuten asiantuntijat ovat osoittaneet. Herää kysymys miten on euroina yksilötasolla, kun tuon 200 miljardin sijoitustulotkin ovat käytettävissä.
Ei eläkejärjestelmän kehittämistä pidä lopettaa nytkään eikä varmaan näin tehdäkään.
Onko ainoa kehityssuunta se, että maksettavia eläkkeitä pienennetään? Ne eivät kyllä ole yksilötasolla keskimäärin mitenkään erityisen korkeita nytkään, mutta suuren määränsä vuoksi tietysti kokonaissumma on korkea.
Varmaan leikkaaminen on yksi vaihtoehto ja helpoimpia, jos muuta ei todellakaan keksitä. Ja näin tietysti käykin, jos yleisesti koko elintasomme Suomessa laskee. Elintason yleiseen ylläpitoon ja kasvattamiseen Suomessa suuret ikäluokat eivät enää kykene toimillaan ja omilla päätöksillään juuri osallistumaan, vaan se on nuorempien vastuulla. Luotan myös oman ja nuorempien ikäluokkien kykyyn ratkoa nykypäivän ja tulevaisuuden haasteita.
Taatusti on ollut tietoinen valinta jättää eläkekorjaukset koskemaan nuorempia. Toki olisikin ollut poliittisesti vaikeampaa ajaa muutoksia, jotka koskevat jo eläkkeelläolevia tai melko pian eläkkeelle siirtyviä, joita on jo yhteensä puolet äänestäjistä ja suurin osa vastustaisi eläkkeiden pienennystä heiltä. Tuo toinen puolikas taas ei keskimäärin vielä eläkkeitä mieti, joten heiltä on paljon helpompi viedä tulevia eläkkeitä.
Rahastoituna taitaa olla n. 190 miljardia. Onhan se iso summa, mutta eläkkeellä taitaa olla n. 1,5 miljoonaa, nyt eläkkeelle jäävät saavat keskimäärin n. 1800 €/kk eläkettä ja ovat eläkkeellä keskimäärin n. 22 vuotta. Siis tuosta tulee yhteensä 1,5 M *1800*12 *22 = 700 miljardia, mikä kuvastaa hyvin sitä, ettei eläkkeitä suinkaan ole maksettu kuin n. neljännes.
Suuri ikäluokka taitaa olla edelleen aktiivisesti politiikassa mukana sekä päättäjinä että äänestäjinä, joten kyllä he voivat vielä paljon muuttaa asioita, vaikka eivät juuri työelämässä olekaan.
Tuo laskemasi 700 miljardia tulee tuon sinun laskelmasi mukaan maksettavaksi siis 22 vuoden aikana. Se tekee suurin piirtein 32 miljardia vuodessa. Säästössä on nyt tuo vajaa 200 miljardia.
Nyt minulla ei ole tässä summaa, joka joka vuosittain kerätään palkkasummasta ja sijoitusten tuotoista, mutta tällä hetkellä vielä ainakaan rahastot eivät pienene eli rahaa tulee vakuutusmaksuista ja sijoituksista enemmän kuin eläkkeisiin menee. Ja nyt suuret ikäluokat ovat eläkkeellä eli vanhuuseläkeläisten määrä ei periaatteessa enää kasva. Tästä ei siis synny ongelmaa mikäli työssä olevien suhteellinen osuus pysyy vähintäänkin nykyisenä ja tulotaso samoin.
Toki on niin, että vanhemmalla eläkeläisikäluokalla on pienemmät eläkkeet kuin nuoremmalla ja se johtaa siihen, ettei eläkkeiden maksuun menevä summa pienene samassa suhteessa kuin eläkeläisten määrä. Suunta tässä on käsittääkseni edelleen niin, että eläkkeen määrä on nuoremmilla eläkkeelle jäävillä keskimäärin suurempi kuin 'poistuvilla'. Eli tulevilla eläkeläisillä, siis vielä työssäolevilla, on isommat eläkkeet suhteessa palkkatuloihin tulossa kuin nyt jo eläkkeellä olevilla. Tätä kyllä tehokkaasti leikkaa elinaikakerroin, jos jää vanhuuseläkkeelle heti kun se on mahdollista. Sitä voi kompensoida siirtämällä hieman eläkkeellejääntiä
Mitä tästä voi tai pitää ajatella? Suuri ikäluokkahan on siis eläkkeellä jo ja nuorimmatkin heistä useamman vuoden joten heidän syystään ei eläkekustannukset enää kasva absoluuttisesti. Eläkeläisen indeksikin, nk taitettu indeksi, ei kasvata eläkkeiden määrää reaalisesti työvoiman reaalipalkkojen kasvun mukana, mutta pitää eläkkeen myöntämishetken tasoisena. Tämä siis tarkoittaa eläkeläisten suhteellisen elintason supistuvan työvoimaan verrattuna. . Onko suuri ikäluokka siis syytösten kohteena enää jatkossa oikea sukupolvi?
Myös eläkeläisten suhteellinen osuus väestöstä alkaa vähitellen supistumaan. Sitä voisi nopeuttaa, jos nykyinen nuorempi polvi hankkisi enemmän lapsia tai halvemmallakin eli 'työperäistä' maahanmuuttoa lisäämällä.
Totta sekin, että eläköityneellä suurella ikäluokalla on vielä edustajia politiikassa, mutta kyllä enemmistö poliitikoista on nuorempia. Hallituksessakaan ei taida olla suuren ikäluokan edustajia enää yhtään, vai muistanko väärin. Ei myöskään isompien yritysten aktiivijohdossa montaakaan eikä paljon missään muuallakaan keskeisissä yhteiskunnallisissa asemissa merkittävästi.
Kyllä nyt heidän aikansa on jo päättäjinä takanapäin. Nyt 'jylläävät' 60 -lukulaiset ja 70-lukulaiset lisääntyvät päättäjissä koko ajan. Taitaapa 80-lukulaisiakin jo olla. Vielä myös 50-luvun loppupuolen edustajia on paljon. He kyllä voivat muuttaa paljon ja periaatteessa koko järjestelmän jatkon.
Noista muutoksista jo ansaittuun eläkkeeseen voi tietysti sen huomata, että se vaatisi perustuslain mukaisen menettelyn eli 5/6-osaa eduskunnassa tai kahden peräkkäisen valitun eduskunnan 2/3-osan enemmistön. Ellen väärin muista noita. Siis kerrytetyn ansaitun 'eläkepääoman' osalta. Se kuuluu ymmärtääkseni omaisuuden suojan piiriin.
Sen tuottoihin eli maksettavaan eläkkeeseen kohdistuvaan verotukseen ja indeksitarkistuksiin toki riittää normaali enemmistö eduskunnassa. Eli veroja eläkeläisille voi teknisesti lainsäädännöllä helposti korottaa ja indeksiäkin rukata periaatteessa, poliittinen 'helppous' on toinen juttu. Indeksiähän onkin jo leikattu nimenomaan maksussa olevia eläkkeitä korottavaa indeksiä. Nk taitettu indeksi mukaanlukien.
Myös sellaisia vähennyksiä, jotka kohdistuvat nimenomaan eläkeläisten verotukseen ei juurikaan ole. Nämä ei tietysti vaikuta mitenkään eläkejärjestelmään tai sen kustannuksiin sinänsä, mutta eläkeläisten henkilöökohtaiseen talouteen kyllä.
Eli kerrytetty 'eläkepääoma' tai oikeammin 'ansaittu eläkeoikeus' on melkoisen suojattu ja turvassa poliitikoiden päähänpistoilta takakäteen. Tulevan ja vielä ansaitsemattoman 'pääoman' osalta asia on helpompi. Ja niinhän onkin tehty. Tämä perustuslakitasoinen omaisuuden suoja ansaitun 'eläkepääoman' osalta on varmasti suurempi syy noiden muutosten kohdistumiseen koskemaan vain tulevaa eläkkeen ansaintaa ja jo ansaittuun osuuteen ei ole koskettu.
Elinaikakerroinhan+nimenomaan+leikkasi+jo+ansaittua+eläkettä+eikä+ilmeisesti+ollut+perustuslain+vastaista+kuten+ei+myöskään+eläkeiän+nosto+ja+koko+loppuajan+kertymän+pienentäminen+niin,+ettei+nostetullakaan+eläkeiällä+pääse+enää+60%+tasolle,+joka+sekin+lasketaan+koko+työhistorialta+ja+vielä+taitetulla+palkkakertoimella.
Elinaikakerroin+ei+ole+leikannut+kertynyttä+'eläkepääomaa',+joka+on+katsottu+kuuluvan+perustuslakitasoiseen+omaisuusturvan+suojaan.++Ei,+vaan+se+vaikuttaa+tuon+'pääoman'+tuottoon+eli+maksettavaan+eläkkeeseen,+näin+kai+voi+teoreettisesti+ajatella.++Keinoja+laskea+eläkeläisen+maksettavia+eläkkeitä+on+useita,+verotus,+indeksileikkaukset,+jne.+Niitä+päätöksiä+tehtäessä+riittää+eduskunnassa+yksinkertainen+enemmistö.++Näitähän+on+käytettykin.+
Eikö elinaikakerroin siis alenna tulevia eläkkeitä? Aivan yhtä perustuslain mukaista luulisi siis olevan myös nykyisten eläkkeiden alentaminen jollain sopivasti keksityllä kertoimella. Vaikkapa odotettua pienemmän talouskasvun kerroin. Eläkejärjestälmähän on luotu ajalla, jolloin kasvu oli voimakasta ja senaikaiset laskelmat osoittivat systeemin toimivan ilman nykyisin jo aika kohtuuttomia eläkemaksuja. Tuota sitten on korjailtu vuosien saatossa muutamaan otteeseen ja jokaisella kerralla on huononnettu nuorempien eläketurvaa, mutta ei lähellä eikäikää olevien. Ja eläkemaksuja on myös korotettu todella paljon. Eläkemaksuthan ovat oikeastaan tulonsiirtoa työssäkäyviltä eläkeläisille.
Eläkerahasto kyllä kasvoi, mutta vain oman sijoitustuottonsa ansiosta, joka oli 2016 hyvän osakevuoden ansiosta poikkeuksellisen suuri. Tuostakin pieni osa meni jo eläkkeiden maksamiseen. Siis eläkerahastoa ei enää kerrytetä, vaikka eläkemenot vain kasvavat tulevaisuudessa. Eläkerahasto on tietysti hieno olla olemassa, mutta sen pitäisi tuottaa todella hyvin, jotta se vaikuttaisi oleellisesti eläkemaksuihin tai eläkkeiden suuuruuksiin. Se on nopeasti törsätty eläkkeiden mittakaavassa, jos sitä aletaan käyttämään pääomaa pienentäen.
"Eläkerahasto on tietysti hieno olla olemassa, mutta sen pitäisi tuottaa todella hyvin, jotta se vaikuttaisi oleellisesti eläkemaksuihin tai eläkkeiden suuuruuksiin."
Juuri näin. Samasta syystä Norjan eläkerahasto on niin suuri kuin on, eikä siellä edes uskalleta puhua rahojen laittamisesta jakoon, vaikka "laskennallisesti jokainen Norjalainen on miljonääri".
Raha tulee rahan luo. Eläkerahaston pienentyessä myös sijoitustuotot pienenevät ja balanssin pitämiseksi rahastoon pitää nyppiä työssäkäyviltä uutta pääomaa. Sen vuoksi en soisi pääomaa syötävän, vaikka sitä onkin satoja miljardeja, vaan mieluummin säädettävän kulut olemassa olevan pääoman tuoton mukaiseksi.
Suuret ikäluokat syntyi sodan jälkeen 1945-1950 alkuvuoteen sitte syntyvyys väheni.
Alentaako elinikäkerroin alkavia eläkkeitä. Kuukausieläkettä kyllä muutaman prosentin tällä hetkellä. Alennushan tehdään eläkettä myönnettäessä ja se on voimassa lopullisesti. Eli se kyllä vaikuttaa jo nyt koko ajan nimenomaan maksettaviin kuukausieläkkeisiin.
Teoreettisestihan kyse on vain 'ansaitun eläkepääoman' jakamista pidemmälle aikajaksolle eli eläkettä maksetaan pidemmältä ajalta kuin mitä vakuutusmaksua määritettäessä on laskettu. Itse aikanaan 'ansaittu eläkepotti' ei pienene. Kyse on siis keskimääräisistä luvuista. Tämä johtuu eläkkeelläoloajan pitenemisestä ja sen vaikutusta sillä pyritään oikaisemaan. Yksilötasolla tämä tietysti on melkoisen teoreettista, mutta koko järjestelmän kannalta todellista.
Se on totta, että tehdyt muutokset karttumiin koskevat aina lain vuomaantulosta eteenpäin eli koskevat tulevia karttumia. Suomessa ei takautuvaa lainsäädäntöä ei sovelleta, joten aikaisempia eläkelakeja ei takautuvasti muuteta. Ne ovat voimassa aina ko aikaan kohdistuvien lakien osalta.
Nykyisiin maksettaviin kuukausieläkkeisiin pystyy teknisesti helposti vaikuttamaan verotuksella ja indeksileikkauksin. Toisin kuin ansaittu 'eläkeoikeuspääoma' niin tuon 'pääoman' tuotto eli maksettava kuukausieläke ei ole omaisuudensuojan piirissä. Ja tätähän on käytettykin ja viime vuosina useinkin. Eläkkeen käytännön verotus on kovempaa kuin palkkojen.
Eläketahastohan kasvoi tuon noin 9 miljardia. Pääomahan siis kasvoi. Onko oikeastaan sillä väliä mistä kasvu tulee? Se, että myös tuosta sijoituksista pieni osa meni eläkkeiden maksuun tarkoitti siis sitä, että sitä osuutta ei otettu jakojärjestelmän kautta eli työssäolevilta. Eikä pääoman kasvuakaan otettu työssäkäyviltä. Eikö se nimenomaan ole hyvä juttu?
Ainahan sijoitusten tuotoissa on vaihtelua, mutta merkityksellistä onkin pitkän ajan tuotot. Eläkerahaston sijoituksia ei tehdä riskipitoisiin ja niistä mahdollisesti saatavien korkean tuoton kohteisiin. Joku pieni osa näin voidaan kaiketi tehdä, mutta turvaavuus on tärkein prioriteetti sijoituksissa. Pahin katastrofihan olisi, jos riskipitoisissa osakepeleissä menetettäisiin pääomat.
Eläkerahastohan aikanaan on luotu juuri helpottamaan hyvin tiedossa olleen suurten ikäluokkien eläköitymisestä johtuvaa eläkkeiden nousua.
Näköpiirissähän ei ole toista yhtä suurta ikäluokkaa, kun nämä suuret ikäluokat, jotka ovat juuri nyt eläkkeitä nostamassa seuraavat noin 5-20 vuotta.
Elinaikakertoimella+pienennetään+sekä+ennen+sen+keksimistä+(2005)+kertynyttä+että+sen+jälkeen+kertyvää+eläkettä.+Muutos+oli+siis+takautuva,+mutta+koski+vain+suurta+ikäluokkaa+nuorempia+eli+nyt+eläkkeellejääviltä+vietiin+pari+prosenttia+ja+nyt+keski-ikäisiltä+n.+10%.+Tosin+tarkka+luku+keski-ikäisille+vahvistetaan+myöhemmin.
Tuon elinaikakertoimen ja eläkeiän noston ajankohtaa voi hyvin ja perustellusti kritisoida. Nuo olivat käsittääkseni välttämättömiä toimia, mutta ehkä niitä olisi pitänyt tehdä aiemmin.
Edelleen olen sitä mieltä, että elinaikakerroin ei pienennä eläkekertymää keneltäkään, vaan maksettavaa kuukausieläkettä, koska se jakautuu useammalle vuodelle. Elinaikakerroinhan lasketaan kullekin ikäluokalle vasta eläkkeen myöntämisen yhteydessä eikä kerryttämisvaiheessa.
Periaatteellinen ajatuksenkulkuni elinaikakertoimen tarkoituksesta selvinnee yksinkertaistetusta kuvitteellisesta esimerkistä:
oletetaan, että ikäluokka on kerryttänyt eläkeoikeuttaa työelämässä 100 rahayksikköä ja maksanut elökevakuutusmaksunsa siis tämän summan edestä ja eläkevakuutusmaksu on laskettu oletuksella, että ikäluokka on eläkkeellä 2 aikayksikköä. Näin ollen totaalinen eläkesumma olisi siis 50 rahayksikköä, joka jaetaan kuukausieläkkeinä. Käykin niin, että ikäluokka onkin eläkkeellä 3aikayksikköäja nykysäännöillähän työeläkeoikeus on elinikäinen oikeus maksamista maksuista riippumatta, joten ikäluokan eläkkeisiin meneekin 150 rahayksikköä. Kyseisen ikäluokan vakuutusmaksuissa ei siis ole ollut huomioituna tuota ylimääräistä 50 rahayksikköä. Elinaikakertoimella pyritään jakamaan tuota 2:n aikayksikköä varten kerätty 100 rahayksikköä paremmin vastaamaan todelliselle kolmelle 3 aikayksikölle, joka tarkoittaa tietysti aikayksikkökohtaisen eläkesumman 50 rahayksikön jakautumista noin 33 rahayksiköksi. Näin ei syntyisi tilannetta, että työssäkäyvien ikäluokkien pitäisi maksaa tuota ylimääräistä 50 rahayksikköä, joka syntyy, kun eläkkeellä ollaankin 2:n sijasta 3 aikayksikköä.
Kertynyt ansaittu eläkeoikeushan ei näin ollen pienene, vaan jakautuu pidemmälle ajalle.
Eläkeiän nostolla periaatteessa samaan, mutta lyhentämällä tuota esimerkin 3:a eläkkeelläoloaikayksikköä.
Kolmas vaihtoehto, jonka vaikutus kohdistuisi puhtaasti vain tuohon esimerkin ylimääräiseen 50:en rahayksikköön on tietysti maksussa olevien eläkkeiden leikkaaminen eläkejärjestelmän tekemänä. Leikkaustapojahan on useita, leikata kaikkien ja koko ajalta tai leikata vanhimmasta ikäluokasta eli kun tuo esimerkin 100 eläkeoikeusrahayksikköä on 'käytetty' niin sen jälkeisiä, jne. Varmaan muitakin.
Nyt maksettavan eläkkeen leikkauksia on tehty verotuksella ja indeksikikkailuilla. Verotus varsinkaan ei vähennä kustannuspainetta eläkejärjestelmän osalta, mutta parantaa osaltaan valtion taloutta. Ja olikos se niin, että valtio otti itselleen noiden indeksikikkailujenkin 'tuoton' eli se ei jäänyt eläkejärjestelmän hyödyksi. En nyt ole varma muistanko oikein.
Ymmärrän+kyllä+elinaikakertoimen+periaatteen,+mutta+käytäntö+näyttää+muulta.+Jo+aiemman+antamani+linkin+mukaan++http://www.premiumropes.com/rope-selection/rope-diameter
En epäile noita laskelmiasi, mutta noin tarkasti laskien lisäisin niihin vielä sen vaikutuksen, joka tulee siitä, että suurten ikäluokkien eläkekertymä myöhemmin kuin nykyisten sukupolvien.
Tarkasti en musta minä vuosina eläkekerryttämisen ikäraja 23 alennettiin portaittain nykyiseen 18 vuoteen ja taitaa nyt tänä vuonna voimaantulleessa uudistuksessa ikäraja olla jo alle 18 vuotta.
Tavoitteenahan alunperin eläkejärjestelmää luodessa oli 40 työvuotta ikävuosina 23-63, jolta ajalta eläkettä kertyi. Tähän ei ole käsittääkseni koskaan oikein päästy, ei nykyisetkään sukupolvet, vaikka nykypolvilla aikaa kerryttää eläkettä on reilusti enemmän. Nykyisin myös opiskeluaika ja työttömyys kerryttää eläkettä, samoin varusmiesaika, äitiysloma ja mitä niitä nyt onkaan.
Iso ongelma on myös työkyvyttömyyseläkkeet. Niitä vartenhan ei ole mitään rahastoja olemassa. Aiemmin olleita palkka ja aikatajoja, jonka jälkeen vasta eläke lähtee kertymään ei enää käytännössä ole. Myöskään kattoa eläkkeen määrälle ei enää ole, paitsi yrittäjäeläkkeissä. No nämä useinmiten yksilötasolla pikkujuttuja, mutta eivät välttämättä ikäluokkatasolla.
Ja tuossa elinaikakertoimessa on käsittääkseni riippuvuus elinikään eli jos elinikä lyhenee, niin se pienentää kerrointa. Tämä kommenttina aiemmin epäilyyn eliniän pitenemisestä.
Tarkoituksenihan ei ole väittää, etteikö nuo pienenevät tuotot/maksetut eläkevakuutusmaksut olisi totta, kun ikäluokittain ja prosenteilla asioita kuvataan. Euroina suhteessa ostovoimaan tilanne ei yksilötasolla välttämättä ole sama.
Ja kuten nimimerkkinikin kuvastaa, niin asioilla on useampia näkökulmia kuin eläkemaksuilla saatu ikäluokkakohtainen teoreettisesti laskettu 'voitto', oleellisin minusta on edelleen eläkkeen riittävyys. Näköpiirissä ei ole että euromääräiset eläkkeet olisivat keskimäärin laskussa aiempiin nähden, päinvastoin nehän kasvavat koko ajan. Johtuu tietysti ansiotason noususta ennenkaikkea. Vielä ei nuo eläkeiän nousut ole käytännössä vaikuttaneet yhtään, mutta elinikäkerroin on kyllä jo pienentänyt kuukausieläkettä muutamilla prosenteilla.
Tämä maksettavien eläkkeiden koko aika parantuminen ei enää koske suuria ikäluokkia, vaan nuorempia.
Huonoa ei myöskään tulevaisuutta ajatellen ole sekään, että yhä edelleen rahastot kasvavat, nyt noin 9 miljardille, vaikka sitten sijoitustuotoilla eikä enää työvoimalta kerätyistä maksuista. Näin vaikka suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä.
Suuri ikäluokka on varmasti jo tottunut olemaan 'syyllinen' ja syytettynä suurinpiirtein kaikkiin epäkohtiin koko ikänsä eri vaiheissa ja erityisesti nyt ajankohtaisessa 'viimeisessä' vaiheessaan. Minua kuitenkin tämä hieman haittaa heidän puolestaan.
No minun ikäluokkani on kohta vuorossa, joten tämä käy harjoituksena. Sinunkaan ikäluokkasi ei ole enää kovin kauaa 'turvassa', jos nimimerkkisi kuvaa ikäluokkaasi.
Se tietysti, jos tavoitteena ja hyväksi katsotaan, että pääsee pois työelämästä mahdollisimman aikaisin ja saa olla eläkeläisenä mahdollisimman pitkään, ei ehkä enää ole ihan yhtä helppoa ennusteiden mukaan.
Myös alkupäätä kiristetään eli pidentyneitä opiskeluaikoja ja muita esteitä työelämään aikaisemmin siirtymisen tieltä pyritään poistamaan. Suuret ikäluokat eivät näistä koskaan samassa määrin voineetkaan 'nauttia'.
Varsinkaan opiskeluun ei ollut varaa kuluttaa yhtään ylimääräistä aikaa, koska opintolainat olivat ainoa mahdollisuus rahoittaa opintoja. Työskentely tietenkin sekin, mutta se taas viivytti valmistumista. Opiskelijoille sopivia töitä opiskelun ohessa tehtäviä töitä oli harvassa. Valmistumisen jälkeen onneksi oli vakinaisia työpaikkoja kohtuullisesti. Nämä olen itsekin kokenut, vaikka suureen ikäluokkaan en kuulukaan.
Tuo+eläkeiän+alentaminen+23->18+(vuonna+2005)+on+aika+mitätön+juttu+suurimmalle+osalle.+Lukion+++jonkun+muun+koulutuksen+käyvät+ei+kunnolla+töihin+ehdi+ennen+23+vuotta+ja+korkeakoulun+käyvälle+tuo+on+jo+mahdotonta.+Peruskoulu+++amis+tietysti+ehtii.+Palkka+on+tyypillisesti+niin+alhainen+alussa,+että+kertymä+jää+pieneksi.
Holmströmin eläkepuheenvuoro on pohjimmiltaan kuitenkin yksi näistä rahaeliitin hyökkäyksistä köyhiä kohtaan: nyhdetään vähävaraisilta viimeisetkin rovot pois! Holmström ja Wahlroos elävät ihan omassa kuplassaan. Suurin osa eläkeläisistä on kuitenkin vähävaraisia.
"Suurin osa eläkeläisistä on kuitenkin vähävaraisia."
Näillä eläkemaksuilla joutaa minun puolesta ollakin.
http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005325719.html
Jotta kuka nyhtää ja kenen ropoja...
Kommenttisi ei täytä asiallisuuden vaatimusta. Jonain päivänä sitä paitsi olet itsekin vanha ja eläkeläinen.
Onneksi mikään ei estä petaamasta henkilökohtaista lisäeläkettä työvuosien aikana, mikäli Holmström sattuisikin olemaan oikeassa.
Nämä "saavutetut edut" pohjaavat hyvinä aikoina ikuisella nousukaudella tehtyihin periaatepäätöksiin, joissa ei ole otettu huomioon pitempiaikaisia taloudellisia vaikeuksia. Meillä on nyt niin paljon perustuslain suojaamia oikeuksia, että niiden toteuttaminen tulee lähivuosina mahdottomaksi. Saamapuolella olevien määrä yksinkertaisesti lisääntyy niin, etteivät maksajat jaksa pitää etuja yllä. Samalla poliittinen voima siirtyy sinne saamapuolelle mikä estää etujen leikkaamisen.
O tempora, o mores! Mikä on kansakunnan moraalinen tila, kun pitää kadehtia vanhuksia ja eläkeläisiä. Toiseksi: mikähän mahtaa olla Eläkeuudistus? Ettei vaan astunut voimaan vuoden 2017
alusta. Tuskin on muste kuivunut sopimuspaperissa, niin heti alkoi kauhea itku ja parku: väärin meni, väärin sovittu!
Seuraava hallitus tekee taas uuden eläkeuudistuksen ,ei mikään kestä ikuisesti.
Eläkeuudistusta ei tehnyt nykyinen hallitus, vaan edellinen. Sen verran iso remontti se on, että seuraavaa uudistusta voi odottaa vuosikymmenen verran vähintään.
Kovasti tunnutaan syyttelevän suoraan tai epäsuoraan menneitä sukupolvia tehdyistä päätöksistä näissä eläkeasioissa.
Olisikohan hyvä juttu, että sen 'ahneen sukupolven' tälle nykyiselle 'kaikkimullejaheti -sukupolvelle sälyttämiä eläkekustannuksia voisi helpottaa siten, että 'ahneen sukupolven' omaisuus poismenon jälkeen siirretään eläkejärjestelmälle perinnöksi.
Näin tämä 'kaikkimullejaheti-sukupolven', joka on viimeisenä ja ilmeisesti ainoana sukupolvena koko ajan nauttinut 'ahneen sukupolven' luoman hyvinvointivaltion ja ilmaisen koulutuksen yms eduista täysimittaisesti, eläkevakuutusmaksurasitus pienenisi.
Sitä en sitten tiedä miten tämän 'kaikkimullejaheti-sukupolven' lapset tulevat syyttämään vanhempiaan. Voi arvailla. Esim hyvinvointivaltion alasajo, iso valtiovelka perintönä. Toivottavasta ei sentään sotia saada aikaiseksi.
No itse en ainakaan kuulu mihinkikään "kaikkimullejaheti"-sukupolveen. Ehkä sellainenkin on jo?
Tuota luotua hyvinvointivaltiota ajetaan kovaa vauhtia alas, kun rahat eivät riitä sen ylläpitoon. Yksi merkittävä syy tuohon on huomattavasti kasvaneet eläkemenenot. Nythän elkäkemaksuja maksetaan jo enemmän kuin veroja keskimäärin.
65-74 vuotiaat, siis eläkeläiset ja pääosin suuri ikäluokka, tienaavat nyt keskimäärin enemmän kuin 25-35 vuotiaat ensimmäistä kertaa historiassa. Onko tuo nyt sitten se "kaikkimullejaheti"-sukupolvi mielestäsi? Vai onko vain Suomessa heille tarjolla olevat työmahdollisuudet huonot ja samalla eläkkeet kohtuuttoman suuret siihen nähden?
Minä en tiedä ja oma ikäluokkani on noiden välistä. Minä olen saanut nauttia hyvinvointiyhteiskunnasta lapsuuteni ja nuoruuteni. Jatkossa ja lapsistani en olisi enää varma. Kokoajan karsitaan palveluja ja niistä tulee maksullisia.
Pidentynyt elinikä on muuttanut perintöasioitakin merkittävästi. Ennen perintö saatiin (viimeistään) keski-iässä, mutta nyt keski-ikäisillä on vielä pääosin vanhemmat elossa ja melko hyvässä kunnossa. Perintö siis saadaan tyypillisesti jatkossa eläkeiässä tai lähellä sitä. Monessa tapauksessa se perintö on jo hukattu kalliisiin hoitoihin, joita yhteiskunta ei enää tarjoa, jos henkilöllä on omaisuutta. Tavallaan siis tuo mallisi toimii jo ellei omaisuus ole hyvin vähäistä tai niin suurta, että ylikin jää tuon jälkeen.
Kyllä minä syytän vanhempaa sukupolvea siitä, että ovat luoneet liian kalliiksi jälkipolville tuoneen eläkejärjestelmän, joka toimii hyvin heille, mutta ei toimi enää lainkaan yhtä hyvin seuraaaville sukupolville. Tietysti he ovat myös tehneet paljon asioita hyvin.
Vanhempi+sukupolvi+lähti+siitä,+että+olot+paranevat+ja+toimi+sen+mukaisesti.++Miuta+tietoahan+heillä+ei+kokemuksiin+perustuen+ollutkaan.+En+usko,+että+he+tahallaan+lastensa+kustannuksella+olisivat+toimineet+väärin+tai+taitamattomasti.++Siksi+minusta+tuo+jälkiviisas+syyttely+ei+ole+asiallista.++
Kehäähän+tämä+keskustelu+kiertää+ja+ei+tietänkään+johda+mihinkään.+Oli+vain+tarkoitettu+herättämään+ajatuksia.