No niin, en olisi uskonut olevani tässä tilanteessa mutta tässä sitä nyt ollaan.
Eli siis olen 13v tyttö ja välillä kouluaamuista on tullut todella vaikeita. Kaikki alkoi siitä kun viime syksynä meinasin myöhästyä koulusta ja kun pääsin kouluun sain jonkun vapinakohtauksen ja oli sellainen olo että pakko yökätä mutta en kuitenkaan saanut oksennettua vaikka kuinka yritin. Olin kuulemma todella kalpea. Sen jälkeen mulla on ollut varsinkin aamuina vapinaa ja huono olo.
Käytiin silloin syksynä lääkärillä kun tää toistui ja otettiin verikokeet muttei mitään löytynyt. Sen jälkeen oon tajunnu tän pahoinvoinnin olevan närästystä ja närästyslääkkeet auttaa.
Mutta esimerkiksi tänä aamuna heräsin ja oli heti heikko olo. Sitten tuli outo pakokauhun tunne, sydän hakkasi ja vapisin. Soitin äidille joka neuvoi ottamaan Rennien (olin ottanu jo toisen lääkkeen illalla, sen on tarkotus vaikuttaa 12h eikä se aika ollu vielä kulunu) mutta Rennie auttoi. Aamupalan jälkeen tuli taas toi pakokauhu ja pahoinvointi mutta vähän lievempänä. Koulussa tuntu varsinkin aamun ekoina tunteina tosi heikolta ja oli itkuinen olo, myös alavatsaan koski (kipu ei tuntunut samalta kuin kuukautiskipu eikä niiden kuuluisi vielä ollakaan kun loppuivat jotain 2vk sitten). Koko päivän oli heikko olo vaikka huono olo ja ahdistus katosikin.
Mun isällä, äidillä ja ukilla on ollu ahdistusta/paniikkikohtauksia ja vaikka en usko että itelläni ois ollu ainakaan kovin vakavaa paniikkikohtausta nii mietin et onko toi periytyvää? Koko juttu puhkes kuitenki siitä viime syksysestä myöhästymisestä. Mummilla on refluksitauti joten onkohan sekin periytyvää?
Mutta mitä mun pitäs tehdä kun toi pakokauhu tulee?
Eli siis olen 13v tyttö ja välillä kouluaamuista on tullut todella vaikeita. Kaikki alkoi siitä kun viime syksynä meinasin myöhästyä koulusta ja kun pääsin kouluun sain jonkun vapinakohtauksen ja oli sellainen olo että pakko yökätä mutta en kuitenkaan saanut oksennettua vaikka kuinka yritin. Olin kuulemma todella kalpea. Sen jälkeen mulla on ollut varsinkin aamuina vapinaa ja huono olo.
Käytiin silloin syksynä lääkärillä kun tää toistui ja otettiin verikokeet muttei mitään löytynyt. Sen jälkeen oon tajunnu tän pahoinvoinnin olevan närästystä ja närästyslääkkeet auttaa.
Mutta esimerkiksi tänä aamuna heräsin ja oli heti heikko olo. Sitten tuli outo pakokauhun tunne, sydän hakkasi ja vapisin. Soitin äidille joka neuvoi ottamaan Rennien (olin ottanu jo toisen lääkkeen illalla, sen on tarkotus vaikuttaa 12h eikä se aika ollu vielä kulunu) mutta Rennie auttoi. Aamupalan jälkeen tuli taas toi pakokauhu ja pahoinvointi mutta vähän lievempänä. Koulussa tuntu varsinkin aamun ekoina tunteina tosi heikolta ja oli itkuinen olo, myös alavatsaan koski (kipu ei tuntunut samalta kuin kuukautiskipu eikä niiden kuuluisi vielä ollakaan kun loppuivat jotain 2vk sitten). Koko päivän oli heikko olo vaikka huono olo ja ahdistus katosikin.
Mun isällä, äidillä ja ukilla on ollu ahdistusta/paniikkikohtauksia ja vaikka en usko että itelläni ois ollu ainakaan kovin vakavaa paniikkikohtausta nii mietin et onko toi periytyvää? Koko juttu puhkes kuitenki siitä viime syksysestä myöhästymisestä. Mummilla on refluksitauti joten onkohan sekin periytyvää?
Mutta mitä mun pitäs tehdä kun toi pakokauhu tulee?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei myöhästyminen maailmaa kaataisi, oletkohan ottanut siitä ihan liikaa paineita ?
Ei kellään kaikki aina mene putkeen. Et edes myöhästynyt. Mitään kauheaa ei sattunut. Jos jotain sattuisi, se olisi inhimillistä. Monenlaista inhimillistä voi sattua milloin vain elämän varrella.
Ei sinun tarvitse olla täydellinen. Ei kukaan ole !
Ota ihan iisisti vaan ! Älä vaadi itseltäsi liikaa.
Me ollaan ihmisiä vaan kaikki, epätäydellisiä jokainen :)
Onko sinulla joku ankara opettaja mahdollisesti, jonka suhtautuminen vaikuttaisi asioihin ?
Ei nuo sairaudet periydy, olet ehkä vahingossa "oppinut" reagoimismallin/käyttäytymismallin suvulta, pyri pois siitä. Pyri pois turhista paineista.
Henkiset "häiriötilat", ahdistukset ja muut, voi saada olon tuntumaan fyysisesti huonolta vielä senkin jälkeen kun itse ahdistus on ohi. Paniikkikohtaus on lyhyt, se laantuu muutamassa minuutissa. Se on vain hetken epämiellyttävä.
Ota ihan rauhassa paljon rennompi asenne kaikkeen ! Pyyhkäise huolet pois mielestäsi !
Nauti elämästäsi, sen hyvistä puolista.
Älä stressaa aamuja jo ennakolta. Sano itsellesi aamulla, että tästä tulee ihan kiva ja hyvä päivä ja siitä tulee !