Evankelista Johannes pohtii syitä ihmisten epäuskoon. Monien oli vaikea uskoa Jeesuksen olevan Messias, vaikka hän teki monia ihmeitä heidän nähtensä.
Jeesus muun muassa karkotti pahoja henkiä ihmisistä. Sielunvihollinen on aina pyrkinyt ja pyrkii edelleen saamaan ihmisiä valtaansa ja palvelemaan itseään. Sen voima on todella suuri. Se on helppo todeta tämänkin päivän maailmasta, jossa ihmiset tekevät toisilleen monenlaista pahaa. Pahan pyrkimykset tulevat myös uskovaisia lähelle, ja ne vaikuttavat meissä itsessämme, vaikka emme tahtoisi.
Jeesuksen voima oli suurempi
Ensi pyhän evankeliumitekstin aihe julistaa kuitenkin Jeesuksen pahan vallan voittajaksi. Karkottaessaan pahoja henkiä hän osoitti, että hänen voimansa oli niitä suurempi. Viattoman kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta hän voitti lopullisesti pahan vallan. Me ihmiset voimme omassa heikkoudessamme turvautua häneen. Jeesuksen ansiosta voimme saada syntimme anteeksi ja olla vapaita pahan vallasta.
Johannes kirjoittaa: ”Ja tämä on se voitto, tämä on maailman voittanut: meidän uskomme. Kuka sitten voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?” (1. Joh. 5:4–5.)
Jumalan sana kestää iäti
Maailman pahuus saattaa saada joskus epäilemään, että pahaa ei olisikaan voitettu. Jeesuksen ennustusten mukaan maailma kuitenkin pahenee loppua kohden. Sitäkin ajatellessa voimme muistaa hänen sanansa: ”Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman.” (Joh. 16:33.)
Tämä sana on totta, vaikka maailma miksi muuttuisi. Siksi ei kannata antautua ahdistuksen ja epätoivon valtaan. Jumalalla on omat suunnitelmansa maailmamme suhteen.
On hyvä, että monet ihmiset pyrkivät parantamaan tätä maailmaa taistelemalla inhimillistä kärsimystä vastaan. Kaikki hyvä on eteenpäin, mutta lopulta mikään ei riitä pelastamaan maailmaa. Sen kohtalona on kerran kadota. Ainoa, mikä kestää, on Jumalan sana ja hänen valtakuntansa. Siksi on tärkeintä pysyä henkilökohtaisella uskolla kiinni Jeesuksen voitossa.
Pelastus on tarkoitettu kaikille
Päivän tekstissä tulee ilmi, että Jumala on sokaissut ne, jotka eivät usko hänen sanaansa. Evankelista Johanneksen Jesajalta lainaama ajatus tulee esille toisaalla Jeesuksen omissa puheissakin: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut tämän viisailta ja oppineilta mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille” (Matt. 11:25). Tämän sanan alla voi kysyä, mikä on Jumalan tahto. Eikö Jumala tahdo, että kaikki pelastuisivat?
Jumalan hyvä tahto tulee kuitenkin selvästi esille muun muassa Paavalin kirjeessä Timoteukselle: ”Tällainen rukous on oikea ja mieluisa Jumalalle, meidän pelastajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden” (1. Tim. 2:3–4). Jumala antoi ainoan poikansa maailmaan, jotta jokainen, joka uskoo häneen, pelastuisi.
Tietoisuus siitä, että Jumala voi salata pelastuksen, on kuitenkin vakava muistutus siitä, että ei ole hyvä torjua Jumalaa silloin, kun hän kutsuu. Jumala ei kutsu iankaikkisesti. Jos ihminen sortuu miettimään järkensä kautta sopivaa aikaa uskolle ja parannukselle, voi koko tilaisuus mennä hukkaan.
Syvällisen miettimisen paikka
Monet ihmiset ovat tiukasti pahan vallassa. Tätä aikaa leimaa suruttomuus eli välinpitämättömyys synnistä. Halutaan nauttia elämästä vaivaamatta mieltään sillä, minkälaisia seurauksia Jumalan tahdon vastainen elämä tuo.
Päivän tekstin loppuosa kertoo toisenlaisestakin syystä. Johannes on tehnyt havainnon, että jopa monet hallitusmiehistä uskoivat Jeesukseen. He eivät kuitenkaan voineet fariseusten pelon takia seurata Jeesusta. ”Ihmisten antama kunnia oli heille rakkaampi kuin Jumalan antama” (Joh. 12:43). Tämän takia he jäivät pahan valtaan, vaikka uskoivatkin Jeesukseen.
Nykyisinkin voi olla samoin. Vaatisi rohkeutta taipua parannukseen ja lähteä seuraamaan Herran laumaa julkisesti. Tässä on kuitenkin syvällisen miettimisen paikka. Kuka haluaa joutua siihen surulliseen tilaan, jossa Jumala kätkee pelastuksen? Jumalan sanan kehotus on selvä: ”Pyhä Henki sanoo: Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne” (Hepr. 3:7–8).
Jeesus muun muassa karkotti pahoja henkiä ihmisistä. Sielunvihollinen on aina pyrkinyt ja pyrkii edelleen saamaan ihmisiä valtaansa ja palvelemaan itseään. Sen voima on todella suuri. Se on helppo todeta tämänkin päivän maailmasta, jossa ihmiset tekevät toisilleen monenlaista pahaa. Pahan pyrkimykset tulevat myös uskovaisia lähelle, ja ne vaikuttavat meissä itsessämme, vaikka emme tahtoisi.
Jeesuksen voima oli suurempi
Ensi pyhän evankeliumitekstin aihe julistaa kuitenkin Jeesuksen pahan vallan voittajaksi. Karkottaessaan pahoja henkiä hän osoitti, että hänen voimansa oli niitä suurempi. Viattoman kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta hän voitti lopullisesti pahan vallan. Me ihmiset voimme omassa heikkoudessamme turvautua häneen. Jeesuksen ansiosta voimme saada syntimme anteeksi ja olla vapaita pahan vallasta.
Johannes kirjoittaa: ”Ja tämä on se voitto, tämä on maailman voittanut: meidän uskomme. Kuka sitten voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?” (1. Joh. 5:4–5.)
Jumalan sana kestää iäti
Maailman pahuus saattaa saada joskus epäilemään, että pahaa ei olisikaan voitettu. Jeesuksen ennustusten mukaan maailma kuitenkin pahenee loppua kohden. Sitäkin ajatellessa voimme muistaa hänen sanansa: ”Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman.” (Joh. 16:33.)
Tämä sana on totta, vaikka maailma miksi muuttuisi. Siksi ei kannata antautua ahdistuksen ja epätoivon valtaan. Jumalalla on omat suunnitelmansa maailmamme suhteen.
On hyvä, että monet ihmiset pyrkivät parantamaan tätä maailmaa taistelemalla inhimillistä kärsimystä vastaan. Kaikki hyvä on eteenpäin, mutta lopulta mikään ei riitä pelastamaan maailmaa. Sen kohtalona on kerran kadota. Ainoa, mikä kestää, on Jumalan sana ja hänen valtakuntansa. Siksi on tärkeintä pysyä henkilökohtaisella uskolla kiinni Jeesuksen voitossa.
Pelastus on tarkoitettu kaikille
Päivän tekstissä tulee ilmi, että Jumala on sokaissut ne, jotka eivät usko hänen sanaansa. Evankelista Johanneksen Jesajalta lainaama ajatus tulee esille toisaalla Jeesuksen omissa puheissakin: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut tämän viisailta ja oppineilta mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille” (Matt. 11:25). Tämän sanan alla voi kysyä, mikä on Jumalan tahto. Eikö Jumala tahdo, että kaikki pelastuisivat?
Jumalan hyvä tahto tulee kuitenkin selvästi esille muun muassa Paavalin kirjeessä Timoteukselle: ”Tällainen rukous on oikea ja mieluisa Jumalalle, meidän pelastajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden” (1. Tim. 2:3–4). Jumala antoi ainoan poikansa maailmaan, jotta jokainen, joka uskoo häneen, pelastuisi.
Tietoisuus siitä, että Jumala voi salata pelastuksen, on kuitenkin vakava muistutus siitä, että ei ole hyvä torjua Jumalaa silloin, kun hän kutsuu. Jumala ei kutsu iankaikkisesti. Jos ihminen sortuu miettimään järkensä kautta sopivaa aikaa uskolle ja parannukselle, voi koko tilaisuus mennä hukkaan.
Syvällisen miettimisen paikka
Monet ihmiset ovat tiukasti pahan vallassa. Tätä aikaa leimaa suruttomuus eli välinpitämättömyys synnistä. Halutaan nauttia elämästä vaivaamatta mieltään sillä, minkälaisia seurauksia Jumalan tahdon vastainen elämä tuo.
Päivän tekstin loppuosa kertoo toisenlaisestakin syystä. Johannes on tehnyt havainnon, että jopa monet hallitusmiehistä uskoivat Jeesukseen. He eivät kuitenkaan voineet fariseusten pelon takia seurata Jeesusta. ”Ihmisten antama kunnia oli heille rakkaampi kuin Jumalan antama” (Joh. 12:43). Tämän takia he jäivät pahan valtaan, vaikka uskoivatkin Jeesukseen.
Nykyisinkin voi olla samoin. Vaatisi rohkeutta taipua parannukseen ja lähteä seuraamaan Herran laumaa julkisesti. Tässä on kuitenkin syvällisen miettimisen paikka. Kuka haluaa joutua siihen surulliseen tilaan, jossa Jumala kätkee pelastuksen? Jumalan sanan kehotus on selvä: ”Pyhä Henki sanoo: Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne” (Hepr. 3:7–8).
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.