Kuka perii veljen?

Juuri noin. Eli äiti ja sisko jakaa perinnön puoliksi.

Tuossa tilanteessa tosin äidin todennäköisesti kannattaa luopua perinnöstä, jotta se menee suoraan siskolle ja jottei samasta rahasta joudu maksamaan perintöveroa kaksi kertaa (oletan, että äiti on iäkäs).

Ymmärtääkseni isällä ja äidillä on nyt vain yksi elossa oleva lapsi (sisar).

Asiasta ei käy ilmi onko isän ja äidin välillä tehty ositus (eli omaisuus jaettu tasan). Jos ei, niin isän ja äidin kuolinpesät lasketaan yhteen, ja jaetaan sitten kahdella (niin, että rikkaampi puoli maksaa tasinkoa käyhemmälle puolelle). Ositettava omaisuus on isän kuolinhetken mukainen omaisuus.

Koska isä kuoli ennen veljeä, isän kuolinpesän puoliosuus kuului veljelle, ja tämä puoliosuus meni sitten puoliksi äidille ja puoliksi toiselle lapselle (sisarelle). Eli lapsi saa 75 % isän kuolinpesästä ja leski (eli äidin kp) 25 %:a. Tämän jälkeen leski perii äidin puolen (miinus mahdollinen lakiosa).

Käytännössä nämä laskutoimitukset ja tapahtumat voivat vähän muuttua, riippuen mm. omaisuudesta, sen arvoista tiettynä päivänä, toissijaismääräyksistä ja toissijaisperillisasemasta.

Oliko siis myös äidillä ja isällä testamentti?

Ensinnäkin pitäisi tarkalleen tietää molempien testamenttien määräykset.
Pitäisi myös tietää, onko testamentteihin vedottu, onko ne annettu tiedoksi perillisille ja onko lakiosavaatimukset tehty.

Jos isällä ei olisi ollut testamenttia, lapset olisivat perineet hänet.
Jos isä on määrännyt äidille esim. vain hallintaoikeuden, niin siinä tapauksessa lapset ovat myös perineet hänet.

Jos ositus isän ja äidin kuolinpesien välillä on tekemättä, se on tehtävä nyt, kuten Onnibonni totesikin. Jos leski eli äiti oli varakkaampi, hänen puoleltaan tulee tasinkoa isän kuolinpesälle. Äidillä on varoina myös kaikki ne varat, mitä hän on perinyt pojaltaan, myös osuus isän kuolinpesässä. Mutta nuo varat ovat avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, sillä ne on saatu isän kuoleman jälkeen eli ositusperusteen syntyhetken jälkeen.

Vasta sitten kun asiat isän ja äidin kuolinpesien välillä on selvitetty, tiedetään mitä isän kuolinpesään kuuluu - vai kuuluuko mitään. Jos isä oli määrännyt omaisuutensa äidille täydellä omistusoikeudella ilman toissijaismääräystä, ja testamentti on lainvoimainen, menee kaikki isän omaisuus äidin kuolinpesään.

Äidin perintö menee uudelle puolisolle, mutta tytär voi vaatia lakiosansa.

Tuo Onnibonnin 75%/25% on ihan hyvä suuntaa-antava vataus, mutta kuten hän itsekin toteaa, totuus voi olla jotain ihan muuta riippuen siitä mitä on tehty ja mitä siinä testamentissa määrättiin.

Äidin varoina ei ole ne varat jotka hän peri pojaltaan (eli ns. veljeltä), koska tämä kuoli isän jälkeen, ja ositus tehdään ositushetken mukaisesti.

Eli ositus lasketaan isän perukirjaan listatun omaisuuden mukaan. Ainoa ero on, että omaisuuden arvot ovat nykyarvot tai omaisuuden myyntihetken arvot. Eli esim. pörssiosakkeet arvostetaan nykypäivän mukaan, kun taas aiemmin myyty asunto (mahdollinen isän ja äidin koti) arvostetaan myyntiarvoonsa. Pankkisaldo taas on kuolinpäivän saldo.

LW- kirjoitti:

Oliko siis myös äidillä ja isällä testamentti?

Ensinnäkin pitäisi tarkalleen tietää molempien testamenttien määräykset.
Pitäisi myös tietää, onko testamentteihin vedottu, onko ne annettu tiedoksi perillisille ja onko lakiosavaatimukset tehty.

Jos isällä ei olisi ollut testamenttia, lapset olisivat perineet hänet.
Jos isä on määrännyt äidille esim. vain hallintaoikeuden, niin siinä tapauksessa lapset ovat myös perineet hänet.

Jos ositus isän ja äidin kuolinpesien välillä on tekemättä, se on tehtävä nyt, kuten Onnibonni totesikin. Jos leski eli äiti oli varakkaampi, hänen puoleltaan tulee tasinkoa isän kuolinpesälle. Äidillä on varoina myös kaikki ne varat, mitä hän on perinyt pojaltaan, myös osuus isän kuolinpesässä. Mutta nuo varat ovat avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, sillä ne on saatu isän kuoleman jälkeen eli ositusperusteen syntyhetken jälkeen.

Vasta sitten kun asiat isän ja äidin kuolinpesien välillä on selvitetty, tiedetään mitä isän kuolinpesään kuuluu - vai kuuluuko mitään. Jos isä oli määrännyt omaisuutensa äidille täydellä omistusoikeudella ilman toissijaismääräystä, ja testamentti on lainvoimainen, menee kaikki isän omaisuus äidin kuolinpesään.

Äidin perintö menee uudelle puolisolle, mutta tytär voi vaatia lakiosansa.

Tuo Onnibonnin 75%/25% on ihan hyvä suuntaa-antava vataus, mutta kuten hän itsekin toteaa, totuus voi olla jotain ihan muuta riippuen siitä mitä on tehty ja mitä siinä testamentissa määrättiin.

Lue lisää

"Oliko siis myös äidillä ja isällä testamentti?"

Kuinka niin "siis"? Kun ap ei mitään tällaisesta testamentista mainitse, siitä on turha lähteä spekuloimaan. Vastaus voidaan antaa aloituksessa ilmenevien tietojen pohjalta. Loppuun ehkä voitaisiin lisätä, että isän mahdollinen testamentti vaikuttaa asiaan.

00530 kirjoitti:

"Oliko siis myös äidillä ja isällä testamentti?"

Kuinka niin "siis"? Kun ap ei mitään tällaisesta testamentista mainitse, siitä on turha lähteä spekuloimaan. Vastaus voidaan antaa aloituksessa ilmenevien tietojen pohjalta. Loppuun ehkä voitaisiin lisätä, että isän mahdollinen testamentti vaikuttaa asiaan.

Lue lisää

Tässä oli jälleen puutteellinen vastaus 00530:lta, koska hän ei ymmärtänyt, että perittävällä on voinut olla testamentti ja vastaus meni niin sanotusti päin peetä.

###
Ensin kuoli isä (A) ja perintöä jäi 8.000 nykyeuroa.
Pesänjako jäi tekemättä.
Sitten kuoli lapseton veli (C) ja sitten 30 vuoden jälkeen äiti (B).
Pesänjakoa ei ole tehty, mutta ollaan tekemässä.

Äiti oli mennyt toisen kerran naimisiin ja hänellä ja nykyisellä leskellään (X) oli keskinäinen testamentti.
###

Asiassa on kolme kuolinpesää: A:n, B:n ja C:n kuolinpesät. Tehdään kolme jakoa 1-3:

1) A:n pesän osakkaina ova olleet: C ("veli") ja D ("sisko"), jotka ovat A:n rintaperillisiä sekä A:n puoliso B ("äiti"). Ensin on laadittava omaisuuden ositus A-B suhteessa. Osituksen tulokseen vaikuttaa, mitä omaisuutta kuolinhetkellä on myös B:llä. Kummallakin kuolinpesällä voi olla oikeus saada toisen puolison pesästä tasinkoa itselleen, jos hänen avio-osansa on suurempi kuin hänen pesänsä säästö kuolinhetkellä (tasinko = avio-osa - pesän varat ja velat).
Perinnönjako tässä pesässä on helppo tehdä: kumpikin rintaperillinen saa puolet pesän varoista sen jälkeen, kun ositus on tehty. Lakiosilla ei ole merkitystä, koska A ei ollut laatinut testamenttia.

2) C:n pesän osakkaina ovat olleet: äitinsä B ja D ("sisko").
D perii ainoana isänsä A:n rintaperillisenä tämän osuuden. C:n äiti B saa toisen puolen jäämistöstä. Jako-osuuksia emme voi tietää, koska kaikkea C:n omaisuutta ei ole kerrottu. C ei ollut laatinut testamenttia. Tietysti, jos C on ollut varaton kuollessaan, hänen jäämistönsä sisältää ainoastaan osuuden isänsä (A) jäämistöstä. Ks. edellä kohta 1.

3) B:n pesän osakkaina ovat olleet: D ("sisko") ja X (uusi plso).
Tässä pesässä on ensin laadittava omaisuuden ositus B-X suhteessa. Osituksen tulokseen vaikuttaa, mitä omaisuutta kuolinhetkellä on myös X:llä. X ei ole kuitenkaan velvollinen maksamaan tasinkoa B:n kuolinpesälle, jollei X niin halua tehdä (X:n tasinkoprivilegi). X:llä voi kuitenkin olla oikeus saada B:n pesästä tasinkoa itselleen, jos X:n avio-osa on suurempi kuin hänen varansa kuolinhetkellä (tasinko = avio-osa - omat varat ja velat).

D perii ainoana rintaperillisenä äitinsä B:n jäämistön; siis sen, mikä omaisuuden osituksen (B-X) jälkeen on jaettava. Koska B oli laatinut keskinäisen testamentin X:n hyväksi, D:n tulee vaatia lakiosaa X:ltä. X:n perintö menee testamentin mukaisesti huomioiden toki D:n lakiosa.

>>Huomioidaanko tämä 8.000 euroa jotenkin tässä tulevassa pesänselvityksessä elossaolevan sisaren hyväksi, ja millä summalla?

- Niin kuin huomaat yltä, kysymykseen ei voi ihan suoraan vastata annetuilla tiedoilla.

>>Periikö sisko (D) tässä tapauksessa sekä äitinsä (B) että veljensä (C) osuudet?

- Sisko D perii kolmannessa perinnönjaossa (kohta 3) äitinsä jäämistön, mutta saa siitä vain lakiosansa, koska B oli laatinut testamentin X:n hyväksi. Toisessa perinnönjaossa (kohta 2) D:llä on oikeus saada osansa C:n jäämistöstä, mikä on (osaksi) tullut isältä A:

>>Vai jääkö siitä puolet leskelle, koska heillä oli testamentti?

- Leski X saa mahdollisesti tasinkoa osituksessa B-X ja testamentin nojalla X saa lisäksi perintöosuuden B:n jäämistöstä (riippuen testamenttimääräyksistä).

oikaisu kirjoitti:

Tässä oli jälleen puutteellinen vastaus 00530:lta, koska hän ei ymmärtänyt, että perittävällä on voinut olla testamentti ja vastaus meni niin sanotusti päin peetä.

Voi voi tuota siipeensä saanutta "oikaisija"-ite-tietäjää! En ole viitsinyt enää koettaa hänen puupäähänsä takoa oikeaa tietoa siitä, mikä luovutusvoittoa määrättäessä - vastoin hänen luulojaan - on lain mukainen hankintameno. Jos hän tuohon toiseen ketjuun on jotain vielä jatkanut, niin se olkoon hänelle sallittua - kukkikoot täällä kaikki kukat, kuten siellä jo lopettaessani totesin.

Jos lähdettäisiin spekuloimaan, mitä kaikkea jonkun aloituksen tapaukseen saattaisi liittyä - kuten testamentteja, avioehtoja, mitä milloinkin ... - niin kylläpä kommentit paisuisivat. Kukahan niitä jaksaisi lukea ja kukahan pysyisi kärryillä pitkiä sepustuksia kahlatessaan?

Kyllä se asia vain niin on, että vastaus on riittävä ja asiallinen, kun siinä lähdetään annetuista tiedoista. Bonuksena saatetaan toki kertoa, että mahdollinen testamentti tai mikä nyt milloinkin saattaa muuttaa asetelmaa ja lopputulosta. Jos ap sitten täydentää aloitustaan kertomalla, että testamenttikin on (mitä kuitenkaan nyt po. tapauksessa EI ollut), niin sen vaikutuksesta saa sitten kuka vain halukas oman käsityksensä esittää. Toivottavasti kertojalla on kuitenkin oikeampaa tietoa laista kuin tällä innokkaasti huseeraavalla "oikaisija"-tietäjällä.

oikaisu kirjoitti:

###
Ensin kuoli isä (A) ja perintöä jäi 8.000 nykyeuroa.
Pesänjako jäi tekemättä.
Sitten kuoli lapseton veli (C) ja sitten 30 vuoden jälkeen äiti (B).
Pesänjakoa ei ole tehty, mutta ollaan tekemässä.

Äiti oli mennyt toisen kerran naimisiin ja hänellä ja nykyisellä leskellään (X) oli keskinäinen testamentti.
###

Asiassa on kolme kuolinpesää: A:n, B:n ja C:n kuolinpesät. Tehdään kolme jakoa 1-3:

1) A:n pesän osakkaina ova olleet: C ("veli") ja D ("sisko"), jotka ovat A:n rintaperillisiä sekä A:n puoliso B ("äiti"). Ensin on laadittava omaisuuden ositus A-B suhteessa. Osituksen tulokseen vaikuttaa, mitä omaisuutta kuolinhetkellä on myös B:llä. Kummallakin kuolinpesällä voi olla oikeus saada toisen puolison pesästä tasinkoa itselleen, jos hänen avio-osansa on suurempi kuin hänen pesänsä säästö kuolinhetkellä (tasinko = avio-osa - pesän varat ja velat).
Perinnönjako tässä pesässä on helppo tehdä: kumpikin rintaperillinen saa puolet pesän varoista sen jälkeen, kun ositus on tehty. Lakiosilla ei ole merkitystä, koska A ei ollut laatinut testamenttia.

2) C:n pesän osakkaina ovat olleet: äitinsä B ja D ("sisko").
D perii ainoana isänsä A:n rintaperillisenä tämän osuuden. C:n äiti B saa toisen puolen jäämistöstä. Jako-osuuksia emme voi tietää, koska kaikkea C:n omaisuutta ei ole kerrottu. C ei ollut laatinut testamenttia. Tietysti, jos C on ollut varaton kuollessaan, hänen jäämistönsä sisältää ainoastaan osuuden isänsä (A) jäämistöstä. Ks. edellä kohta 1.

3) B:n pesän osakkaina ovat olleet: D ("sisko") ja X (uusi plso).
Tässä pesässä on ensin laadittava omaisuuden ositus B-X suhteessa. Osituksen tulokseen vaikuttaa, mitä omaisuutta kuolinhetkellä on myös X:llä. X ei ole kuitenkaan velvollinen maksamaan tasinkoa B:n kuolinpesälle, jollei X niin halua tehdä (X:n tasinkoprivilegi). X:llä voi kuitenkin olla oikeus saada B:n pesästä tasinkoa itselleen, jos X:n avio-osa on suurempi kuin hänen varansa kuolinhetkellä (tasinko = avio-osa - omat varat ja velat).

D perii ainoana rintaperillisenä äitinsä B:n jäämistön; siis sen, mikä omaisuuden osituksen (B-X) jälkeen on jaettava. Koska B oli laatinut keskinäisen testamentin X:n hyväksi, D:n tulee vaatia lakiosaa X:ltä. X:n perintö menee testamentin mukaisesti huomioiden toki D:n lakiosa.

>>Huomioidaanko tämä 8.000 euroa jotenkin tässä tulevassa pesänselvityksessä elossaolevan sisaren hyväksi, ja millä summalla?

- Niin kuin huomaat yltä, kysymykseen ei voi ihan suoraan vastata annetuilla tiedoilla.

>>Periikö sisko (D) tässä tapauksessa sekä äitinsä (B) että veljensä (C) osuudet?

- Sisko D perii kolmannessa perinnönjaossa (kohta 3) äitinsä jäämistön, mutta saa siitä vain lakiosansa, koska B oli laatinut testamentin X:n hyväksi. Toisessa perinnönjaossa (kohta 2) D:llä on oikeus saada osansa C:n jäämistöstä, mikä on (osaksi) tullut isältä A:

>>Vai jääkö siitä puolet leskelle, koska heillä oli testamentti?

- Leski X saa mahdollisesti tasinkoa osituksessa B-X ja testamentin nojalla X saa lisäksi perintöosuuden B:n jäämistöstä (riippuen testamenttimääräyksistä).

Lue lisää

Täytyy antaa tunnustus "oikaisulle", kun hän sen tämän kommentin osalta ansaitsee! (Mikähän toisen ketjun hankintamenossa oli nimimerkin pahasti sekoittanut?) Pikku täydennys kuitenkin ehkä olisi ollut paikallaan:

Leski X:n oikeus mahdollisen B:n jäämistöön kuuluvan tai puolisoiden yhdessä omistaman asunnon sekä tavanomaisen asuntoirtaimiston elinaikaiseen hallintaan on vahvempi oikeus kuin D:n oikeus saada lakiosa B:n perinnöstä heti hallintaansa. Jos siis B:n jäämistössä ei olisi D:n lakiosaan riittävää muuta omaisuutta, D joutuisi odottamaan lakiosan tai siitä puuttuvan osuuden hallintaansa saamista X:n kuolemaan asti.

Omistusasunnon olemassa olosta ap ei mitään mainitse, mutta "oikaisun" mukaan ("perittävällä on voinut olla ...") kaikki mahdollisuudet tulee ottaa huomioon, jotta vastaus ei olisi puutteellinen.

00530 kirjoitti:

Täytyy antaa tunnustus "oikaisulle", kun hän sen tämän kommentin osalta ansaitsee! (Mikähän toisen ketjun hankintamenossa oli nimimerkin pahasti sekoittanut?) Pikku täydennys kuitenkin ehkä olisi ollut paikallaan:

Leski X:n oikeus mahdollisen B:n jäämistöön kuuluvan tai puolisoiden yhdessä omistaman asunnon sekä tavanomaisen asuntoirtaimiston elinaikaiseen hallintaan on vahvempi oikeus kuin D:n oikeus saada lakiosa B:n perinnöstä heti hallintaansa. Jos siis B:n jäämistössä ei olisi D:n lakiosaan riittävää muuta omaisuutta, D joutuisi odottamaan lakiosan tai siitä puuttuvan osuuden hallintaansa saamista X:n kuolemaan asti.

Omistusasunnon olemassa olosta ap ei mitään mainitse, mutta "oikaisun" mukaan ("perittävällä on voinut olla ...") kaikki mahdollisuudet tulee ottaa huomioon, jotta vastaus ei olisi puutteellinen.

Lue lisää

Onpa siellä sittenkin omistusasunto ollut! Ap: "Tarkoitin; että millä hinnalla äitini ja isäpuoleni (isäni oli kuollut silloin) ostivat toisen talon?
"Vielä yksi kysymys: pitäisikö onkia esille vielä sekin kauppakirja, mistä käy ilmi millä hinnalla äitini ja isäni ostivat toisen talon? "

Jos nykyiseen taloon mainittujen ositusten jälkeen tulisi omistajatahoksi B:n ja X:n lisäksi D, X:llä ei olisi suojanaan D:n lakiosavaatimusta vastaan lesken elinaikaista hallintaoikeutta. - Tämä olisi kuulunut selvittää, koska tapauksessa on mukana omistusasunto.

00530 kirjoitti:

Onpa siellä sittenkin omistusasunto ollut! Ap: "Tarkoitin; että millä hinnalla äitini ja isäpuoleni (isäni oli kuollut silloin) ostivat toisen talon?
"Vielä yksi kysymys: pitäisikö onkia esille vielä sekin kauppakirja, mistä käy ilmi millä hinnalla äitini ja isäni ostivat toisen talon? "

Jos nykyiseen taloon mainittujen ositusten jälkeen tulisi omistajatahoksi B:n ja X:n lisäksi D, X:llä ei olisi suojanaan D:n lakiosavaatimusta vastaan lesken elinaikaista hallintaoikeutta. - Tämä olisi kuulunut selvittää, koska tapauksessa on mukana omistusasunto.

Lue lisää

Ehdottomasti olis tullut olla lesken jakamattomuussuoja. kerrankin 000-tyypiltä jokin järkevä kommentti, vaikka muutoin hän onkin ollut mm. perintöverotusasioissa ihan ulalla. Ilmeisesti lakitekstin lukeminen tuottaa suuria vaikeuksia 000:lle.

Ok, tulkitsin siis väärin tuon viimeisen lauseesi "Vai jääkö siitä puolet leskelle, koska heillä oli testamentti?" Oletin, että tarkoitit tuolla vanhempiesi testamenttia.

Kuten ylempänä kerroin, ennen kuin tiedetään mitä isältä perinnöksi jää, tulee toimittaa ositus isän ja äidin kuolinpesien välillä. Tuosta 8 000 eurosta saattaa osa mennä tasinkona äidin kuolinpesälle tai sitten äidin kuolinpesältä saattaa tulla tasinkoa isän kuolinpesälle. Sinun pitää nyt ensiksi selvittää mitä omaisuutta äidillä oli isän kuollessa ja minkä arvoista se on nyt.

Isän kuolinpesän omaisuus menee puoliksi lapsille.

Veljen kuolinpesä taas jaetaan puoliksi äidin ja siskon kesken.

Seuraavaksi tehdään ositus äidin uuden puolison ja äidin kuolinpesän välillä. Tässä osituksessa on mukana äidin muun omaisuuden lisäksi tuo veljeltä peritty osuus isän kuolinpesästä veljen mahdollinen muu omaisuus. Jos äiti oli uutta puolisoaan varakkaampi, niin omaisuutta saattaa siirtyä ensin tasinkona uudelle puolisolle. Jos vaikka äidillä on varoja 90 000 ja uudella puolisolla 10 000, niin uusi puoliso saa tasinkoa 40 000, jolloin molemmilla on varoja 50 000. Äidille jäävä 50 000 on hänen jäämistönsä, jonka hän on siis määrännyt puolisolleen ja siitä kysyjän lakiosa on puolet eli 25 000.

Ymmärrän hyvin, että tämä vaikuttaa monimutkaiselta, kun on kolme jakamatonta kuolinpesää. Mutta asioita pitää lähteä käymään läpi vaihe kerrallaan. Ensimmäinen vaihe on siis kaivaa esiin isän perukirja ja selvittää mitä omaisuutta vanhemmillasi silloin oli (tuon isän 8 000 euron lisäksi).

Nyt en oikein tiedä mikä on mainitsemasi toinen talo toinen talo. Jos isäsi omisti kuolleessaan talon (tai puolet siitä), niin tuo talo kuuluu hänen kuolinpesään. Eli perintö ei ole vain 8.000 €, vaan 8.000 € ja talo (tai puolet siitä).

Onko tilanne mahdollisesti niin, että isäsi ja äitisi omisti yhdessä (eli 50/50) talon kun isäsi kuoli, ja äiti möi sitten myöhemmin tämän talon, ja myyntirahat ovat sitten hävinneet? Tosin silloin sinun olisi isäsi kp:n osakkaana myös pitänyt allekirjoittaa kauppakirja.

Teoriassa velkoja ei peritä mutta ne pitää maksaa pois (tai laittaa riittävä vakuus) ennen kuin perintö jaetaan. Käytännössä voidaan varmaan sovita velkoja/pankin kanssa, että perintö jaetaan ja perinnönsaaja ottaa velan vastatakseen.

Edesmenneellä isällä ei siis ollut muita lapsia, mutta jos hänen leskellään oli, nämä tai näiden jälkeläiset perivät äitinsä/isoäitinsä. Tietysti jos leskellä oli testamentti, sen mukaan mennään, paitsi että rintaperillisillä on lakiosaoikeus.

Ilman testamenttia, jos leskellä ei ollut muita kuin tuo mainittu yksi jo aiemmin kuollut lapseton lapsi, perivät hänen omat isänsä ja äitinsä erikseen puolikkaat - jos on kuollut, niin sijaan tulevat hänen lapsensa, jotka ovat siis perittävän sisaruksia tai puolisisaruksia. Jo aiemmin kuolleitten sisarusten tilalle perijöiksi tulivat heidän lapsensa, lapsenlapsensa jne.

Jos yhtään sisarusta tai näiden jälkeläistä ei ole elossa (tai ollut koskaan olemassakaan), perillisiä olisivat hänen isovanhempansa - jo kuolleitten isovanhempien sijaan sitten kunkin heidän lapset eli perittävän enot, sedät ja tädit. Jos näitä ei enää ole elossa, heidän lapsensa eivät kuitenkaan tule sijaan, "serkut eivät peri". Jos siis haluaa serkkujensa tai näiden jälkeläisten perivän täytyy tehdä testamentti heidän hyväkseen.

Isän kuoleman jälkeen on tehty perunkirjoitus ja toivottavasti myös puolisoitten välillä ositus ja mahdollisen tasingon maksu, jotta tiedettiin mikä on isän lopullinen jäämistö, ts. se osuus jonka lapsi peri. (Leski ei peri ilman testamenttia, mutta hänellä on oikeus tasinkoon ennen perinnönjakoa jos on puolisoaan köyhempi.)

Lapsen kuoltua on myös pitänyt tehdä perunkirjoitus, jotta tiedetään sekä hänen velkansa että varansa, mukaan lukien isältä tullut perintö, vaikka se olisikin kiinni esim. äidin asumassa asunnossa, johon tällä on lesken hallintaoikeus. Jos lapsen pesä on velkainen, ei ole mitään perittävää, eikä kukaan ole vastuussa hänen veloistaan, ellei ole ollut niitä takaamassa ja jos pesän asiat on muuten hoidettu asianmukaisesti. Leskiäitihän on saanut pitää joko puolisonsa taikka heidän yhdessä omistamansa asunnon irtaimistoineen hallinnassaan, vaikka lapsi olisikin perinyt sen osittain tai kokonaan isäktään, eikä lesken tarvitse väistyä lapsen velkojen takia, vaan lapsen velkojat joutuvat odottamaan lesken kuolemaa tai hallintaoikeudesta luopumista.

Äidin perintö jaetaan kuten vastauksessa 28.04.2021 21:48 on kerrottu.