Ihme kun kaikkien mielestä nykyään se että menee kihloiin tarkoittaa että heti pitäisi mennä naimisiin. Itse olen ollut kuhloissa jo 6 vuotta ja voipi olla etten mene naimisiin ollenkaan. Kyllä ydessä voi olla naimisiin menemättäkin vaikka loppuelämän. Sama pätee tietenkin kihloja mutta mielestäni kihloihinmeno virallistaa suhteen joten siksi meillä näin!
Kihloihin mielummin
Nuori nainen
19210575
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 192
Vanhimmat
kuulehan nuori nainen, tiedätkö sinä sen, että monet vanhemmat ihimiset tietävät että kun ei ole naimisissa, niin on susipari. itselläni oli tyttö ystävä, olimme jonkin aikaa yhdessä, kunnes eräs mies, sanoi minulle. menkää naimisiin, niin me sitten menimme. mielestäni mies tai nainen, joka on avoliitossa, monta vuotta yhdessä. aivan kuin se toinen ei olisi tarpeeksi varma tai luotettava. et siis luota kumppaniisi tarpeeksi, kun et mene naimisiin.
Asialla ei kyllä ole luottamuksen kanssa mitään tekemistä. Luotan avomieheeni 100%. Avioliittoinstitutiota kohtaan minulla on varaukseni..
Höpö höpö. Avioliitto ei tee puolisosta yhtään sen luotettavampaa kuin ennenkään. Myös avioliitossa petetään ja varmasti paljon. Mitä se papin aamen muuttaa? Ei se ainakaan pettämistä estä!
Heh, toi oli varmaan vitsi… Vaikka kyllä jotkut vanhemmat ihmiset edelleen ajattelee niin. Että avopari on susipari. Nykyään avoliitot on yleisiä ja kovinkaan moni ei mene naimisiin asumatta ensiksi yhdessä. Ja mites se seksi ennen avioliittoa? Jos tässä aletaan moralisoimaan…
Ei millään pahalla "nuorinainen" mutta juuri teidänlaisenne nykynuoret ovat pilanneet kihlautumisen merkityksen; mennään kihloihin,mutta ei naimisiin.Mitä helkkarin järkeä on olla kihloissa 6.v,se on virallisesti sama kun seurustelisitte ilman sitoumuksia.
Avoliittossa asuvat ovat mielestäni vain kämppiksiä.
Mitä väliä sillä sinulle on, mitä nuoret tekevät? Olet varmaan itse nuorena mennyt oikeaoppisesti kihloihin ja pian sen jälkeen naimisiin, mutta mitä se on enää sinulta pois jos nuoret eivät tee niin? Oikeasti en jaksa ymmärtää miksi noista nuorten kihlautumisista jaksetaan jauhaa niin paljon. MITÄ MERKITYSTÄ SILLÄ ON? Joskus on ollut laissa sellainen pykälä että kihlautuminen on merkki avioliitosta, mutta se on poistettu aikaa sitten, ja mistähän syystä? Kuulkaas nyt, maailma muuttuu ja asenteet sen myötä. Jokainen saa tehdä mun puolesta tässä kihla-asiassa niin kuin parhaaksi näkee. Se on jokaisen oma asia, turha teidän vanhempien on tulla moralisoimaan ja saarnaamaan. Teillä on omat arvonne, ihan ok, mutta antakaa muidenkin elää omien arvojensa mukaan.
Ja lopuksi pakko vielä kysyä: Mitä väliä sillä ihan oikeasti on, jos mennään nuorena kihloihin? Vanhemmat jotka tätä vieroksuvat, ovat menneet jo siihen aikaan kihloihin jolloin sillä oli suurempi merkitys. Ei tätä merkitystä kukaan heiltä pois vie, vaikka kihlautuminen onkin tänä päivänä kokenut inflaation..
Hei, älä viitsi tahallasi esittää tyhmää.
"Joskus on ollut laissa sellainen pykälä että kihlautuminen on merkki avioliitosta, mutta se on poistettu aikaa sitten, ja mistähän syystä?"
Kyseinen pykälä on laissa vieläkin, eikä sitä ole poistettu tai korvattu. Miksi ihmeessä viitsit moista väittää, kun asia on helposti tarkistettavissa? Osoitteessa http://www.finlex.fi/ on Suomen voimassa oleva laki kaikkien luettavissa. Sieltä tämmöiset asiat voi tarkistaa.
Mielipiteistä saa ja pitääkin kiistellä. Älä kuitenkaan ala väittämään vastoin selvää asiaa, joka on tarkistettavissa kahdessa minuutissa netistä. Eihän siinä ole mitään järkeä, uskottavuutesi menee vain suotta.
Katsopas sitä avioliittolakia vähän tarkemmin. Kyllä siellä edelleenkin määritellään, mikä kihlaus on. Se on avioliittolupaus.
Jos kihlaus on kerran kokenut inflaation? Jos ymmärrät sanan inflaatio merkityksen, parempi jättää kihlat ostamatta, säästyy nekin rahat tänä inflaation aikana!
Suomalaiset nuoret naiset ovat alkaneet muuttamaan lakitekstiä ominpäin. Tai sitten ne eivät osaa enää lukea. Laki on niinkuin se kirjoitetaan. Piste.
Hyvä Emma, Suomen laissa on edelleen sellainen pykälä olemassa. Ei sitä ole mihinkään poistettu. Eli lain mukaan et ole kihloissa, jos kihlauksen solmiminen tapahtuu muista syistä kuin avioliiton lupauksena. Voitte ostaa niitä sormuksia kymmenittäin, mutta niillä ei ole mitään merkitystä ellei niiden tarkoitusperänä ole solmia avioliitto.
etteä et missään tapauksessa ole kihloissa, jos kerran et ole aikeissa mennä avioon!
kihlaus on lupaus avioliitosta, ei mitään muuta. kihlaukseen ei tarvita edes sormuksia, ainoastaan aie avioliitos, joka syntyy silloin, kun toinen kysyy toiselta, että mennäänkö naimisiin ja toinen vastaa kyllä.
sormuksen voit vaihtaa vaikka kuinka monen miehen kanssa, mutta silti se ei välttämättä tarkoita, että olsit kihloissa heistä yhdenkään kanssa.
se sormus kun tuntuu niin monelta aviossa olevaltakin unohtuvan sinne lompakkoon tai hotellihuoneeseen hummailemaan lähtiessä, joten miksi kuvittelet, että kihlaus on missään muodossa sitovampi kuin pelkkä avoliitto? aviolitto edes on siinä suhteessa sitovampi, että siitä pääsee vapaaksi vasta puolen vuoden harkinnan jälkeen.
on pelleilyä mennä kihloihin vain siitä syystä, että on sormus, jota esitellä kavereille ja että toisella on sormus merkkinä siitä, että tämä tyyppi on mun, näpit irti.
Minua ei nuo sormusasiat kiinnosta ollenkaan. Itse en edes pidä kihlasormusta sormessa kun sillontällöin! Joten älä siitä vedä pultteja...
Mutta harkitseeko kaikki sen puoli vuotta? Joillakin on jo uusi nainen tai mies vaikka on harkinta aika. Naimisiin ei tietysti voi vielä mennä
niin eroa ei saa ennen kuin sen puolen vuoden kuluttua.
Kihlat ovat lupaus avioliitosta. Mitä ideaa on olla kihloissa ilman tarkoitusta mennä naimisiin? Yhdessä kun voi olla myös ilman kihloja ja sormuksia. Vai onko se sitä että pitää näyttää kavereille että meillä on sormukset?
Lue kerran vielä läpi niin ehkä löydät perusteluni.
mä olen ollut avomieheni kanssa kihloissa nyt hieman yli vuoden. meille se oli lupaus avioliitosta, mutta avioliitto ei todellakaan ole vielä ajankohtaista tässä iässä,joten ei siitä ole puhuttukaan sen enempää. opiskelut ja kaikki vielä kesken..kihloihinmenon tarkoitus on kuitenkin selvillä.
kyllä mä tiedän ihmisiä jotka ovat kihlautuneet mutta eivät koskaan menneet naimisiin. tuleehan niitä erojakin eikä sillon sanota että "sä lupasit..." :)
jotkut teinit (esim kasiluokkalaiset) ku menee kihloihin parin kuukauden yhdessäolon jälkeen luultavasti "esittää" että nyt mä olen kihloissa,kattokaa! mut ei mulle ainakaan oo ikinä edes tullu mieleen sellasta..onhan sellaisia ihmisiä, mut miks täällä loppujen lopuks arvostellaan niitä syitä et miks joku on menny kihloihin, koska ja miten...onko sillä väliä?
eiköhän se ole kuitenkin jokaisen oma asia.vääristä syistä kihlautuminen on munkin mielestä "tyhmää", mutta siitä vaan jos mieli tekee..
mulle tärkeintä on se, että me ollaan kihlauduttu ns. oikeista syistä ja että meidän rakkaus on yhtä ihanaa kuin silloin ennenkin.. :)
"meille se oli lupaus avioliitosta, mutta avioliitto ei todellakaan ole vielä ajankohtaista tässä iässä,joten ei siitä ole puhuttukaan sen enempää. opiskelut ja kaikki vielä kesken."
Tätä mä en nyt oikein ymmärtänyt. Miten opiskelujen kesken olo vaikuttaa naimisiin menoon? Miksi antaa lupaus avioliitosta 20-vuotiaana, jos ei kuitenkaan ole siihen valmis? Eikö voisi sitten vain seurustella ja antaa lupauksia vasta kun pystyy ne pitämään?
Jos kihlattuni jostain syystä purkaisi kihlauksemme, kyllä minä ainakin sanoisin hänelle "sä lupasit..", sillä hänhän lupasi mennä kanssani naimisiin. Olen kyllä sitä mieltä, että kihlauksen voi purkaa, jos siihen pätevän syyn keksii, mutta yhtä lailla siinä pettää lupauksensa.
Törkeää että ihmiset ovat heti tuomitsemassa ja arvostelemassa toisten suhteita (ja laitetaan sitten "mieleipiteiden" piikkiin). Minusta voi hyvin olla kihoissa vaikka ei menisiään naimisiin oli se sanan kirjaimellinen sisältö mikä tahansa.
Onnea teille ja hyvää elämänjatkoa!
Mennäänpä taas kierros läpi :)
Kysytte, että miksei voi olla kihloissa ilman, että on menossa naimisiin. Katsos kun se kihlaus on vain ja ainoastaan lupaus avioliitosta. Jos lupausta avioliitosta ei ole, ei olla kihloissakaan. Ei ole mahdollista olla kihloissa ilman avioliittolupausta, koska kyseessä on prikulleen sama asia.
Sanan merkitys on mikä se on. Ei sitä kukaan voi muuttaa tosta noin vain. Joskus aikaisemmin joku vertasi sinun mainitsemaasi "kihlausta" siihen, että kutsutaan omenaa appelsiiniksi. Juuri sama asia on kyseessä. Ei kyseessä ole muiden tuomitseminen tai arvostelu. Kyseessä on fakta.
"Minusta voi hyvin olla kihoissa vaikka ei menisiään naimisiin oli se sanan kirjaimellinen sisältö mikä tahansa."
Sinusta ehkä, mutta oikeasti noin ei voi olla. Se ei ole mahdollista riippumatta siitä, mitä sinä tai joku muu luulee.
Yritän vääntää rautalangasta vertauksen: Ihminen istuu sisällä koko päivän. Hän katsoo telsusta luonto-ohjelmaa. Hän uppoutuu ohjelmaan niin, että hänestä tuntuu kuin hän olisi ulkona. Onko hän ulkona vai sisällä? Hänestä tuntuu, että hän on ulkona, hän voi jopa väittää niin, mutta siitä huolimatta hän on sisällä.
Samalla tavoin ihminen, joka ei ole antanut avioliittolupausta, ei ole kihloissa. Hänestä voi tuntua ja hän voi väittää, että hän on kihloissa, mutta hän ei ole. Hänen väitteensä ei muuta sanan merkitystä toiseksi.
Kihlaus ei ole sitoutumisen symboli. Kihlaus on vain ja ainoastaan avioliittolupaus. Kyseiset sanat ovat synonyymejä. Kaksi sanaa tarkoittaa täsmälleen samaa asiaa. Milloin tahansa puhut kihlauksesta, voit puhua myös avioliittolupauksesta. Esimerkkejä:
Me olemme kihloissa = Olemme lupautuneet avioliittoon.
Mieheni kosi minua eilen ja minä vastasin myöntävästi = Kihlauduimme eilen.
Poikaystäväni pyysi minua menemään kihloihin kanssaan = Poikaystäväni kosi minua.
Jos kaksi ihmistä on lupautunut elämään yhdessä koko loppuikänsä ilman avioliittoa, niin mikäs siinä. Toivotan vilpittömästi onnea. He eivät kuitenkaan ole kihloissa - eivät vaikka kuinka tiukasti olisivat sitoutuneet henkisesti. Sen sijaan jos kaksi ihmistä on sopinut avioliitosta pelkästään juridisten asioiden vuoksi, he ovat kihloissa. Vaikkeivät he meinaisi elää päivääkään yhdessä, he ovat kihloissa, jos naimisiin menosta on sovittu.
On uskomatonta, että tästä samasta asiasta väännetään aina parin viestin välein. Kyse ei oikeasti ole näin monimutkaisesta asiasta.
Ei olekaan monimutkaista. Voihan se kihlaus kestää vuosikymmeniä tai vaikka loppuelämän ilman että mennään vihille. Vai onko sinulla tällaiselle pitkitetylle kihlausajallekin joku oma määritelmä?
Kihlaus olisi ainakin itselleni lupaus yhdessäolosta hamaan tulevaisuuteen. Se tulevaisuus voi pitää sisällään parisuhteen virallistamisen (eli naimisiinmenon) tai sitten ei. Mielestäni jo pelkkä kihlaus on lupaus siitä, että katsotaan yhdessä tulevaisuuteen. Naimisiinmenokin sisältyy siihen lupaukseen yhtenä mahdollisuutena. Ja naimisiinmenon vaihtoehto ei siis ole mikään ero vaan yhdessäelo vaikka elämän loppuun saakka.
Ihmetyttää tämä joittenkin hinku rautalangasta vääntämiseen. Kihlaus on avioliitolupaus on hauki on kala on ruusu on ruusu on ruusu ja sitä rataa. Mitä se teidän napaanne kaivaa, jos jotkut yksinkertaisesti haluavat elää elämänsä eri tavalla eivätkä tavaa elämänohjeita käyttäytymisoppaista. Pääasia lienee että avo-, avio-, kihla- ym. parin osapuolet omaavat saman käsityksen asiasta. Lupaus on kahden ihmisen välinen. Ei kenelläkään toisella ole mitään lakiin perustuvaa oikeutta tulla sanomaan, että ette te missään kihloissa ole.
Välillä oikein naurattaa joidenkin ihmisten kovakalloisuus.
"Ei kenelläkään toisella ole mitään lakiin perustuvaa oikeutta tulla sanomaan, että ette te missään kihloissa ole."
Niinkuin tässä ei olisi jos useammassa viestissä kerrottu, mitä laki siitä kihlautumisesta sanoo. Tottakai minulla on oikeus sanoa pariskunnalle etteivät he ole kihloissa, jos he eivät ole.
No, tyhmyytensä voi näyttää monella tapaa. Yksi tapa on se, että keksii sanoille omia merkityksiään ja sen jälkeen käyttää niitä muiden kanssa keskustellessaan. Tunnen yhden tyypin, joka pikkunatiaisena kuuli sanan "homo". Raukka kun ei sen merkitystä tiennyt, luuli sen tarkoittavan erityisen isoa ja herkullista mustikkaa. Vanhemmalla väellä oli naama venähtänyt, kun taatiainen oli kertonut syöneensä monta homoa :)
Tässähän on kyse vähän samasta asiasta. Lapset ovat kuulleet termin "olla kihloissa" eivätkä tiedä, mitä se tarkoittaa. Niinpä he ovat keksineet sille oman merkityksensä ja käyttävät sitä yleisesti. Aikuiset sitten hymisevät lasten kielenkäytölle. "Kihloissapa hyvinkin" :)
Julistat että et aio koskaan naimisiin, kihlat ovat riittävä sitoutumisen osoitus. Vastaapa sitten seuraavaan: Mitä ihmettä teet häitä ja hääjuhlia käsittelevässä keskustelussa? Ettet kuitenkin ihan pikkuisen ajattele avioliittoakin :o)
Minulle muuten on ihan sama mitä ajattelet. Meillähän on onneksi oikeus elää niinkuin haluamme. Kukin tyylillään.
Eikö palstan otsikkona ole "Kosiminen ja kihlaus"? Sen alle mahtuu kyllä paljon eri asioita, mielipiteitä ja keskusteluita.
Juu, ajattelen avioliittoa kyllä, nimittäin sen kannalta etten luultavasti ole menossa naimisiin.
Mitä teen täällä? Varmasti samaa kuin sinäkin: lueskelen mileipiteitä ja kommentteja. Eikö se riitä? Vai saako tänne tulla keskustelemaan jos ei ole menossa naimisiin/kihloihin????
Minä tulin tänne kun keskustelut poikaystävän kanssa rupesivat liikkumaan aiheessa avioliiton solmiminen.
Uskoisin, että jos tekisimme galluppia tämän keskustelulinjan keskustelijoista niin suurin osa on sellaisia joille asia on ajankohtainen.
asian vierestä se mistä syystä näilä palstoilla roikkuu. olet varmasti oikeassa siinä että suurin osa on sellaisia joille asia on ajankohtainen. No entä sitten?
...että ketjun aloittaja on kuitenkin kiinnostunut häistä, vaikka toista väittääkin.
Miksi ihmeessä olet antanut avioliittolupauksen, jos et koskaan aio avioitua?! Jos taas et ole antanut avioliittolupausta, niin sitten et ole kihloissakaan.
Kihlaus on sopimus siitä, että mennään naimisiin. Miten vaikea tätä on ymmärtää? Kihloihin meno ei mitenkään "virallista" suhdetta: sehän on vain kahdenkeskinen lupaus siitä, että mennään naimisiin.
Hyvä on hyvä on, emme sitten ole kihloissa. Sanotaan nyt näin. Eihän asia kuitenkaan kuulu muille kuin meille, ja mehän kutsumme sitä miksi haluamme. *huokaus*
Ja minä päätän tästä lähtien kutsua lunta ruohoksi, ja sehän tosiaan tekee lumen ruohoksi. Eihän se kuitenkaan muille kuulu (mitä nyt täällä asiaani julistan...). Huokaus.
Aivan sama mulle miksi asioita kutsut.
Et ole kihloissa, vaan "teinikihloissa". Kihloissa ollaan, kun on annettu avioliittolupaus ja ollaan siis menossa naimisiin. Teinikihlaus on nykyajan ilmiö: vaihdetaan sormuksia ja hehkutetaan, että nyt ollaan sitoutuneita, kun ollaan oikein kihloissa. Teinikihlaukset eivät ole aitoja kihlauksia, vaan lapsellista pelleilyä.
Kihloihin ei mennä kihloihin menon takia, vaan siksi, että ollaan menossa naimisiin. Kihlaus on siis vain sitä, että ollaan annettu avioliittolupaus.
Juu, teinejä ollaan (27 ja 29 v). Sormusta esitellään koko maailmalle ja hehkutellaan sen minkä keretään. Whatever...
En väittänyt, että olisitte teinejä, vaan että kihlauksenne on teinikihlaus, jos teillä ei kerran ole aikomusta mennä naimisiin. Aika paljon näytät täällä hehkuttavan "kihlaustasi". Kyllä tuossa iässä luulisi jo tietävän, mitä kihlaus tarkoittaa. Ilmeisesti se on sinulle epäselvää, kun väität olevasi kihloissa, mutta heti perään ilmoitat, että naimisiin ei ole aikomustakaan mennä. Eli kyllä se teinikihlaus on oikea nimitys teidän sormusten vaihdollenne.
Minulle kihlaus tarkoittaa juuri sitä mitä jo aiemmin kerroin, eikä se ole minulle lainkaan epäselvää. Kutsu sitä sitten vaikka teinikihlaukseksi tai miksi vaan.
T:Teinikihlattu :D
Selvä. En yritä enää selittää. Eihän Tanekaan näyttänyt viestissään onnistuvan, vaikka väänsi rautalangasta. Nimitä siis ihan rauhassa "teinikihlaustasi" kihlaukseksi. Kunhan tiedät, että juridisesti se ei ole kihlaus. Hyvää kevään jatkoa!
No ei ole juridinen kihlaus ei. Mielestäni koko termi on turha, kihlaus kun ei juridisesti velvoita mihinkään. Laissa ei kihlauksesta sanota muuta kuin että naimisiin lupautuneet ovat kihloissa (tai jotain sinnepäin). Eikä minulle tarvitse mitään rautalangsta vääntää, ymmärrän kyllä ihan hyvin pointtinne, mutta minua ei pilkunviilaaminen kiinnosta. (Teini-)kihloissa olen ja pysyn.
Hyvää kevättä myös sinulle!
Onko kihlauksesta säädetty lakikin? Sanelisiko joku sen minulle, sillä nyt alkoi täälläkin päässä kiinnostamaan.
Sairasta tappelua, vaikka ketjun aloittaja ei lienee edes ollut aikeissa kyseenalaistaa kaikkien "oikeasti kihlautuneiden" periaatteita.
Anna mun kaikki kestää...
Voihan sitä olla "kihloissa" vaikka koko ikänsä ja vedota kiireisiinsä, jos ei ole vielä ehtinyt narisuttaa kunnan kirkon portteja.
Tai!
Voi mennä avioon vaikka taivaanporteilla. Sitten on ulkopuolisetkin tyytyväisiä.
Sanomattakin kai selvää, että täällä jo ottaa aivoon syvästi tämä keskustelu ;)
"Voihan sitä olla "kihloissa" vaikka koko ikänsä ja vedota kiireisiinsä, jos ei ole vielä ehtinyt narisuttaa kunnan kirkon portteja. "
juu, voihan sitä vedota ihan mihin tahansa. mutta yhtä vähän kuin sormus on tae todellisesta kihlauksesta, niin vain sinä itse tiedät oletko antanut avioliittolupausta vai et. vetoat sitten mihin hyvänsä. ja siinä monet kirjoittajat ovat oikeassa, se ei kuulu kenellekään, mutta faktat on ne, mitä täällä on jo rautalangastakin väännetty.
Otteita lakitekstistä:
"Nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat KIHLAUTUNEET.
Avioliitto solmitaan vihkimisellä.
Ennen vihkimistä on selvitettävä, ettei avioliitolle ole esteitä."
- - -
"Avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavan lain mukaan on erityisesti ratkaistava kysymykset, jotka koskevat:
1) puolisoiden omaisuuden jakamista avioliiton purkauduttua tai sen aikana;
2) avioliiton varallisuussuhteita koskevia puolisoiden ja KIHLAKUMPPANIEN oikeustoimia;
3) puolison oikeutta määrätä omaisuudesta; sekä
4) puolison vastuuta aviopuolisoiden veloista."
- - -
"Perittävän KIHLAKUMPPANILLE ja eloonjääneelle puolisolle 3 luvun 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa voidaan antaa jäämistön säästöstä kertakaikkisena avustuksena rahaa tai muuta omaisuutta sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi, jos se on hänen toimeentulonsa kannalta tarpeen."
- - -
"Lähisukulaisella tarkoitetaan 1 momentissa tutkinnanjohtajan tai tutkijan lapsia, vanhempia, isovanhempia ja sisaruksia sekä näiden puolisoa ja lapsia. Lähisukulaiseen rinnastetaan tutkinnanjohtajan tai tutkijan puoliso sekä hänen kanssaan avioliitonomaisissa oloissa elävä henkilö, heidän lapsensa, vanhempansa, isovanhempansa ja sisaruksensa, näiden puoliso ja lapset sekä tutkinnanjohtajan tai tutkijan KIHLATTU. Lähisukulaisena pidetään myös vastaavaa puolisukulaista."
- - -
Lukemastani en juuri mitään ymmärrä, mutta käsitteitä kihlaus, kihlattu, kihlakumppani jne. käytetään ainakin ahkerasti lakitekstissä. Siitä syntyisi mielikuva että asialla on jotain merkitystä. Lisäksi laissa on myös määritelty, mitä se kihlaus on. Muistaakseni henkilö ei myöskään ole velvollinen todistamaan oikeudessa kihlakumppaniaan vastaan...
Ja jotta nyt et hikeenny, otin asiasta selvää omaa uteliaisuuttani ja laitoin sen tänne muidenkin uteliaiden silmien alle. Tämä ei siis ole mikään henkilökohtainen hyökkäys tai saarna =)
Lakitekstistä:
"Nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat KIHLAUTUNEET.
Avioliitto solmitaan vihkimisellä.
Ennen vihkimistä on selvitettävä, ettei avioliitolle ole esteitä."
Lisää otteita lakitekstistä tuossa yläpuolella.
"Nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat KIHLAUTUNEET"
Tottakai sitä pitää olla kihlautunu, JOS menee naimisiin, MUTTA tässä sun lakijutussas ei sanota, että KUN menee kihlohin, niin PITÄISI mennä naimisiin..
Eli älkää nyt viitsikö tuomita ihmisiä, sen perusteella miten ajattelevat..
Uusia tapoja pitää kunnioittaa =) Ja minusta ja monen muunki mielestä voi olla kihloissa, vaikka ei olekaan tarkoitus mennä naimisiin. Voi kihlautumisen ajatella musta näinki =)
Mutta sitä tekstini yritti juuri sanoa, että jonkin sanan merkitystä ei voi mielivaltaisesti päättää. Vaikka sinä ja monet muut olettekin jotain MIELTÄ, se ei asiaa muuta. Mutta kuten sanoin, sanaa saa arkikielessä käyttää minun puolesta miten vain, ei sen pitäisi ketään satuttaa =) Jos satuttaa niin se on sitten hänen ongelmansa...
Uppista, olen käyttänyt tuota "Nuori nainen" nimimerkkiä jossain toisella palstalla ja nyt se tuli ihan vahingossa. Pahoittelen. En siis ole tämän keskustelun avaaja.
Minunkaan vanhempani eivät ole koskaan vihille astelleet, vaikka sormuksia ovat kantaneet jo reippaat 20 työn ja ilon täyteistä vuotta. En ole koskaan pitänyt tätä omituisena. Nimettömistään näen, että ovat toisilleen lupautuneet.
Jokainen tavallaan.
Olen kyllä samaa mieltä. Minunkin vanhemmat elivät lähes 25 vuotta kihlattuina. Ovat myöhemmin eronneet ilman mitään avioeroa.
Eihän tässä sormusten pitoa olla kritisoitkaan. Saahan sitä ihminen sormuksia pitää niin kuin haluaa. Näyttävätpä jotkut työntävän niitä nenään ja napaankin.
Eli tottakai pariskunta saa ostaa sormukset ja pitää niitä vaikka vasemman käden nimettömässä. Eihän sitä olla kielletty. Tässä vain on selitetty, että eivät ne sormukset kihlausta muodosta. Eikä "toisilleen lupautuminen" sitä tarkoita, että on kihloissa. Voihan sitä lupautua ilman avioliittoakin. Kukaan ei ole kieltämässä sitä.
Mielestäni kihlautuminen tarkoittaa nimenomaan suhteen virallistamista, josta yleensä halutaan myös tuo sormus merkiksi. Ennen muinoin kihlautuminen tarkoitti aikaa, jolloin pari tutustui toisiinsa ja toistensa sukulaisiin sekä valmisteli häidensä järjestämistä. Aika harva nykyään olisi "oikeasti" kihloissa, jos pitäisi tuon kaavan mukaan mennä. Nykyään kihlajaisten merkitys on muuttunut täysin, koska yleensä pari on tutustunut toisiinsa hyvin ennen kuin edes haluaa mennä kihloihin. Yhdessä asuminen ja esiaviollinen seksi ym. muut jutut ovat nykyään ihan tavallisia. Kukaan ei enää puhu susipareista. Nyt eletään nykyaikaa, joten kihloissa voidaan olla niin kauan kuin itse halutaan. Tärkeintä on, että itse haluaa virallistaa suhteensa, mahdollinen avioliitto tuo sitten suhteeseen lisämausteena tietyt lain määrämät asiat. Kihloihin meno ei ole näin ollen mikään määrämuotoinen asia, jonka voi määritellä tiukkapipoisesti vain tietyllä tavalla. Ajat muuttuvat ja hyvä niin!
Paljon onnea kihlaparille!
"Mielestäni kihlautuminen tarkoittaa nimenomaan suhteen virallistamista, josta yleensä halutaan myös tuo sormus merkiksi."
Mielestäsi vaikka kuu voi olla juustoa, muttei mielipiteesi mitään totuudeksi muuta. Onko tämä niin vaikea käsittää?
" Aika harva nykyään olisi "oikeasti" kihloissa, jos pitäisi tuon kaavan mukaan mennä."
Jokainen naimisiin menevä tai mennyt pari on ollut kihloissa. Eli kyllä niitä kihlapareja on aika paljon. Jopa sellaisiakin on, jotka tietävät, mitä kihlaus oikeasti merkitsee eikä keksi sanoille omia merkityksiä sen mukaan, mikä itsestä tuntuu kivalta.
En keksi todellakaan kihloihin menemiselle mitään omia merkityksiä. Itsellesi tuntuu olevan vaikea käsittää sitä, että kihlajaisten merkitys ei ole enää sama kuin joskus kymmeniä vuosia sitten...kuten tuossa jo aikaisemmin väänsin rautalangasta. Kyllähän kihloihin meno edelleen tarkoittaa avioliittolupausta, mutta se ei ole enää niin määrämuotoinen sopimus. Monet parit ovat vuosikausia kihloissa ennen kuin menevät naimisiin (joskus tuollainen ei olisi tullut kyseeseenkään) Kihlauksella halutaan nimenomaan virallistaa suhde, ja mennä sitten joskus naimisiin, kun sen aika koetaan parhaimmaksi.
Mihinkään ei tietääksenikään ole kiveen hakattu, mitä kihlaus tarkoittaa. Sanoit, että jokainen naimisissa oleva pari on ollut kihloissa...jos ruvetaan kirjaimelliseksi, niin naimisiin voi mennä suoraan ilman varsinaista kihlausaikaa. Kysehän on kahden ihmisen sopimuksesta, eli kyllä naimisiin voi mennä vaikka suoraan kosinnan jälkeen.
Loppujen lopuksi tämä keskustelu on aika turha, koska oltiin sitten kihloissa/naimisissa tai ei, niin vain suhteesta on kiinni, kuinka sitoutuneita oikeasti ollaan. Nykyään paperilla, sormuksilla ja lupauksilla ei välttämättä ole joillekin ihmisille mitään arvo tai merkitystä...valitettavasti = (
No onko sinun itsesi niin vaikea käsittää että ajat todellakin muuttuvat, ja siinä sammalla käsitysten merkitys. Olet tietysti oikeassa siinä että appelsiinista ei saa päärynää tekemälläkään, mutta eri ihmiset voivat kyllä tietyllä tavalla "muuttaa sääntöjä". Jos joku menee kihloihin aikomatta naimisiin niin sitten menee.
Kamalaa pilkunviilausta ja muiden tuomitsemista...
Mä en ymmärrä, miksi sitä pitää vääntää, mutta kun kihloihin ei VOI mennä antamatta lupausta naimisiinmenosta. Kun lupaa mennä naimisiin toisen kanssa, on kihloissa. Voi sitä tietty muuten sopia olevansa koko elämän yhdessä tai ostaa muuten sormukset nimettömään osoittaakseen muille, että me olemme yhdessä. Kihloja niistä ei kuitenkaan tule ei sitten millään. Ei oo kyse mistään sääntöjen muuttamisesta, vaan siitä mitä kihlat tarkoittavat. Ei ole olemassa käsitettä "kihlautuminen" ilman aikomusta mennä naimisiin.
"Sanoit, että jokainen naimisissa oleva pari on ollut kihloissa...jos ruvetaan kirjaimelliseksi, niin naimisiin voi mennä suoraan ilman varsinaista kihlausaikaa. Kysehän on kahden ihmisen sopimuksesta, eli kyllä naimisiin voi mennä vaikka suoraan kosinnan jälkeen."
Väärin. Suoraan kosinnan jälkeen ei voi mennä naimisiin. Esteiden tutkinta vie aina vähintään viikon (tai jotain sellaista), eli jokainen naimisiin mennyt ja menevä pari on ollut kihloissa (siis oikeasti kihloissa) ainakin viikon.
Kihlaus on kihlaus, eli lupaus avioliitosta, ei siihen tarvita edes sormusta, pelkkä suullinen lupaus riittää. Sormuksia kuka tahansa voi pitää niin monta kuin haluaa ja vaihtaa vaikka sormusta jokainen viikko. Sillä ei ole mitään tekemistä kihlauksen kanssa.
Olet aivan oikeassa. Sormuksia voi ostaa vaikka joka viikko ja eri ihmisen kanssa, mutta se ei ole kihlautumista. Kihlaus on aivan eri asia kuin sormusten vaihtaminen. Kihlaus on avioliittolupaus, eikä siihen tarvita edes sormusta!
Teinikihlat on asia erikseen, se on sellaista lasten "kotileikkiä".
En alunperin arvannut tämän olevan näin arka aihe.
Mutta nykyään jos pariskunta vaihtaa keskenään nimetönsormuksia, kutsutaan sitä kihlaukseksi, olkoon mitä sorttia tahansa. Ajat muuttuvat.
Mielipiteensä kullakin. Minun mielestäni te olette kihloissa jos olette luvanneet mennä naimisiin. Itse ymmärsin tekstistäsi että pointtisi oli ehkä se että ei tarvitse HETI mennä naimisiin. Itse taas olen toisella kannalla, kosinta ei ole kosinta jos ei ole valmis aloittamaan hääjärjestelyjä. Siis näin ihan omalla kohdallani.
Asia on tullut useampaan kertaan mainituksi, mutta te ette ole kihloissa, oli teillä sormukset tai ei, jos ette ole luvanneet mennä naimisiin. Minulla ja poikaystävälläni ei ole sormuksia, mutta katson meidän olevan kihloissa, sillä olemme lupautuneet toisillemme (sormukset ostetaan sitten, kun aletaan häitä järjestelemään, eli noin vuoden päästä)
Sitä minä en kyllä ymmärrä, miksi ei voisi mennä naimisiin, jos kerran aikoo olla toisen kanssa loppuelämänsä. Siis, että olisi ihan lainvoimaisesti avioliitossa (itse oon sitä mieltä, että avioliitto alkaa seksistä ja on miehen ja naisen välinen asia). Oisko takana kuitenkin halu pitää takaportti auki?
Onkohan kenellekään täällä kihlausta ilman avioliittolupausta tuomitsevalle tullut mieleen, että kihlauksen ja avioliiton merkitys on kenties muuttumassa? Itse olen sitä mieltä, ettei ole järkeä olla kihloissa jos ei aio mennä naimisiin, mutta nyky-yhteiskunta alkaa olemaan sitä mieltä, ettei asialla ole väliä. Avioliiton merkitys on pienentynyt kun vapaammat suhteet on alettu hyväksyä. Samoin avioliiton purkamisen helpottuminen lienee vaikuttanut asiaan. Näin ollen ihmiset eivät näe tarpeelliseksi käyttää paljoa aikaa ja rahaa avioliiton solmimiseen, kun pelkkä kihlauskin on riittävä sopimus loppuelämän kestävästä yhteiselosta (ainakin toivomus...). Eli kihlaus on monen mielestä nykyään sama kuin aviossa olo. Katsokaas hyvät ihmiset: sanojen ja asioiden merkitykset muuttuvat ajanmyötä.
Huooh...kunpa joskus saisinkin oman mieheni pään käännettyä. Hän on sitä mieltä, ettei avioliitossa ole mitään järkeä, ettei se muuttaisi mitään. Itse haluaisin naimisiin, mutten pysty perustelemaan sitä hänelle kunnolla. Se ei nimittäin muuttaisi elämässämme mitään. Paitsi, että voisin kutsua itseäni rouvaksi joka mielestäni olisi ihanaa. Ja voisin sanoa, että olen naimisissa. Mutta ei se asia minullekaan mitenkään muuten mitään sen kummempaa merkitsisi. (tämä ei muuten ollut ironiaa...)
Avioliitto ei tosiaan muuta itse suhdetta mihinkään, mutta juridisesti avioliitolla on omat etunsa avoliittoon verrattuna. Jos ei suostu rakkaudesta naimisiin niin edes järkisyistä...
Avioliitto ei myöskään maksa mitään eikä vie aikaa kuin muutaman minuutin. Häät maksavat ja vievät aikaa, jos niitä haluaa järjestää, mutta naimisiin pääsee kyllä ilmankin!
No sinä ihmettelet sitä, minä taas sitä että miksi ei voi olla yhdessä menemättä kihloihin? Siis jos menee vain "leikisti kihloihin" eli sormuksella vain virallistaa suhteen. Jos ei aio siis mennä naimisiin koskaan? Jos naimisiin meno on turhaa niin "kihloihin" meno ilman aikomusta mennä naimisiin vasta turhaa on! Itse en menisi kihloihin, jos aikomuksenani ei olisi mennä naimisiin. Sellaisella "kihlauksella" ei minulle ole mitään merkitystä eikä se muuta suhdettamme millään tavalla.
Miten se sormus muuttaa suhdetta? Miten se muka virallistaa suhteen. Ja mitä virallistaminen tarkoittaa? Ja onko se teidän kahdenkeskinen juttu vai muilleko kerrotte sillä jotain?
Kukin tekee tietysti miten lystää. Mutta mielestäni se ei ole kihlaus, jos ei ole aikomusta mennä naimisiin.
Tottakai voi olla yhdessä menemättä koskaan naimisiin, eihän avioliitto ole mikään pakollinen juttu. Mutta jos menee kihloihin, niin kyllähän sitä sitten mennään naimisiinkin. Ei kai kukaan anna avioliittolupausta, jos tietää, ettei ole aikomusta mennä naimisiin?
Useimmat ihmiset menevät kihloihin silloin, kun ovat todellakin aikeissa mennä naimisiin. Ehkäpä siksi ihmetellään, kun jotkut ovat vuosia kihloissa. Eihän pitäisi olla syitä viivytellä naimisiin menoa, jos kerran siitä on jo sovittu (eli menty kihloihin). Jos taas tuntuu siltä, että naimisiin ei (vielä) mennä, niin turha kai sitten on antaa avioliittolupausta, jos ei lupaustaan aio lunastaa.
Sitoutua voi ilman sormuksiakin. Miksi siis kihlautua, jos ei ole aikomusta avioitua? Jos ei koe avioliittoa tärkeäksi, niin miksi sitten kihlaus olisi tärkeä? Sehän on kuitenkin vain lupaus avioliitosta, ei sen enempää. Eikä ole mikään ihme, jos ihmiset ihmettelevät, miksette ole vielä menneet naimisiin. Kaikki tietysti olettavat, että olette antaneet avioliittolupauksen, joten outoahan se siksi on, että ette ole kuuden vuoden aikana lunastaneet lupaustanne. Sinun pitää kai sitten vaan selittää ihmettelijöille, että olet antanut kihlaukselle oman merkityksen, joka poikkeaa muiden käsityksestä.
Kerropas alkuperäinen, jos vielä muistat 6 vuoden jälkeen, että miksi suostuit menemään kihloihin miesystäväsi kanssa? Kosiko hän sinua perinteisesti vai kävelittekö yhtenä päivänä vain sormuskaupan ohi ja päätitte käydä "huviksenne" ostamassa sormukset.
Ihmismieli on siitä ihmeellinen, että se unohtaa jo menneisyydessä tapahtuneita asioita. Tietysti jos olet pitänyt päiväkirjaa tapahtumista, niin kenties siellä tulee ilmi kihlautumisen syyt.
Itselleni tulee vain jotenkin sellainen kuva rivien välistä, että olet alunperin mennyt kihloihin miehen kanssa aikomuksenna mennä naimisiin sitten "joskus". Nyt kun vuosia on kulunut ja mies on puhunut, että mitä järkeä mennä naimisiin, hän on tavallaan aivopessyt sinut ajattelemaan, että tämä on se ainut oikea tapa.
Muuten en oikein ymmärrä vuodatustasi tänne keskustelupalstalle, koska mitä se muille kuuluu, onko teillä sormus sormessa vai ei.
Ainut asia on, että suurin osa suomalaisista vielä toistaiseksi suhtautuu kihlaukseen "vanhanaikaisesti" eli avioliittosopimuksena. Joidenkin mielestä tavat ovat muuttumassa, mutta ei mielestäni niin kauan, kun joku on vakiintunut, yleinen tapa.
Itsestäni tuntuisi oudolta mennä kihloihin ja kuunnella sukulaisten, työkavereiden ja ystävien uteluita, että koskas häät ovat? Mieluiten sitten vaikka ei kihloja ollenkaan ja salaa naimisiin. Ihmiset nimittäin rakastavat häitä ja malttavat tuskin odottaa, että tulevat niihin teihin häihinne kutsutuksi.
olipa osuva kommentti. varsinkin viimeisetä kappaleesta olen kanssasi samaa mieltä. olisi kummallista vatsata hää-uteluihin, että ei me aiotakaan koskaan vihille, me vaan mentiin kihloihin...
Minulle syyt kihlautumiseen olivat ja ovat yha harvinaisen selvät. Juten olen jo useamman kerran maininnut näihin syihin ei sormukset liity millään tavalla, en edes pidä omaani koko ajan sormessa saatika sitten "esittelen" sitä muille. Lupaukset olen tehnyt miesystäväni kanssa ja ne ovat vain meidän väliset. En koe tarvetta ladella niitä täällä, vaikka se ehkä (mutta tuskin) saattaisi muuttaa joidenkin mielipidettä asiassa.
Olen jo mielestäni perustellut oman kantani enkä jaksa jauhaa enää samoja juttuja uudelleen. Ne jotka taas haluavat jatkaa pykälien ja pilkkujen viilausta jatkakoon kaikessa rauhassa. Tiedän mitä kihlaus merkitsee minulle ja sillä selvä.
Mielipiteitänne on ollut oikein mielenkiintoista lukea, siksi aloitin koko keskustelun (Ihmetyttää kun jotkut kyselevät mitä ylipäätänsä teen täällä. Eikö tämä ole keskustelupalsta????? Luulisi että tänne saa kirjoittaa myös ne joilla on valtavirrasta poikkeava mielipide).
Mutta siis kuitenkin kiitos kaikille erittäin mielenkiintoisista kommenteista ja hyvää laskiaista!!!!
"Mielipiteitänne on ollut oikein mielenkiintoista lukea, siksi aloitin koko keskustelun (Ihmetyttää kun jotkut kyselevät mitä ylipäätänsä teen täällä. Eikö tämä ole keskustelupalsta????? Luulisi että tänne saa kirjoittaa myös ne joilla on valtavirrasta poikkeava mielipide)."
Kun puhuttaisiinkin mielipiteistä, niin hyvä olisi. Mutta kun emme puhu. Me puhumme faktoista. Kihlaus sanana on määritelty avioliittolupaukseksi. Aivan samoin kuin esimerkiksi sana "koira" tarkoittaa tiettyä eläintä. "Vene" on tietyntyyppinen kulkuneuvo. jne. jne. Vaikka joku kutsuisi omaa Ladaansa veneeksi, ei se veneeksi muutu. Samoin vaikka joku kutsuu omaa lupaustaan kihlaukseksi, se on kihlaus vain silloin, jos se täyttää kihlauksen kriteerit.
Yritä nyt ymmärtää, ettet sinä tai sinun miehesi määrittele, oletteko te kihloissa vai ette. Te vain teette tiettyjä tekoja ja annatte tiettyjä lupauksia. Noiden tekojen ja lupausten perusteella kuka tahansa ulkopuolinen voisi sanoa, että oletteko te kihloissa vai ette. Kihlaus ja sen määritelmä ei siis suinkaan ole mielipideasia.
Et kai vaan ole sattumalta sama "Nuori nainen", joka vähän aika sitten kirjoitteli liikenne-palstalle. Hänkään ei nimittäin tuntunut ymmärtävän edes liikennesääntöjä, vaikka ne rautalangasta väännettiinkin. Sinullakin tuntuu olevan noita omia määritelmiä, jotka poikkeavat kaikkien muiden määritelmistä.
En tiedä mikä hemmetin teini siellä tuollasia kirjottelee, mutta ainakin sellainen joka ei tiedä kihlauksen merkityksestä mitään. Eli sorry vaan, mutta et ole kihloissa, kerran ei ole aikomustakaan mennä naimisiin, olet vain rengastettu.
Itselleni on kauhistus kun ihmiset menevät kihloihin ja olevat vuosia yhdessä ennenkuin menevät naimisiin, tälläinen tauti esiintyy yleensä miehillä enemmän, ne harvoimmin haluavat nopeasti naimisiin kun naiset.
Ja yhdessähän voi olla lopun elämää ilman sitä ensimmäistäkään sormusta. Kihlaus ei ole mikään suhteen virallistaja, se on edelleen lupaus avioliitosta. Uskon ikäsi olevan yli 20, mutta silti olet yksi niistä teinikihlautuneista, sehän ei nimittäin ole ikään sidottu.
Ja vielä lopuksi.."Mennäänkö kihloihin" ei ole mikään kosinta, "Tuletko vaimokseni/miehekseni" sen sijaan on, sillä kihlauksen tarkoitus, naimisiin meno tulee vasta jälkimmäisessä esille.
Monessa tekstissä vilisee sanonta "ajat ovat muuttuneet". Valitettavasti näin on päässyt käymään etenkin ihmisen moraalin suhteen. Ollaan kihloissa viisi kertaa ja naimissa lähes yhtä monta. Ja hypitään sängystä toisee. Mitäpä se nyt muille kuuluisi. Lapsilla on vanhempia ja ns. koteja joka lähtöön. Kyllä ne ajat esimerkin myötä vaan paranee. Itse olen sitä mieltä, että kihlaus on lupaus avioliitosta, aika ei sitä ole miksikään muuttanut.
Minulle on taas kauhistus parit, jotka ovat jo vuoden parin sisällä tapaamisesta naimisissa!
Luulenpa, että monet avioerotkin voisi välttää sillä, että parit vaivaantuisivat tutustumaan toisiinsa kunnolla, ennenkuin menevät naimisiin ja alkavat perustamaan perhettä. Parin vuoden kuluttua, siinä vaiheessa, kun se toisen pikku "viat" ja tavat kunnolla oppii, monilla pareilla on jo tenavia jaloissa pyörimässä. Onko hyvä, kun vasta sitten huomaa, ettei tuo ihminen olekkaan minulle sa Oikea ja en minä tollaisen kanssa halua loppuelämääni elää?
Olimme mieheni kanssa 10 vuotta kihloissa (teinikihloissa, susiparina..ihan miten vaan haluatte sanoa) ennen kuin menimme viime vuonna 12 yhteisen vuoden jälkeen naimisiin. Nyt ainakin voin sanoa, että tiesin takuulla mitä sain. Tuossa ajassa kyllä oppii toista tuntemaan josen verran, ettei edes pienellä näyttelemisellä pysty toista täysin huijaamaan ja ettei ensimmäisen isomman vastoikäymisen vastaan tullessa kannata lyödä hanskoja naulaan ja erota.
Kyllä meiltäkin tietyssä vaiheessa kaikki tivastiva koska aiomme mennä naimisiin, mutta siihen vaan tuumasimme, ettei kihlauksessa kai mitään parasta ennen-päivämäärää ole.
Onhan se tietysti niin, että jokainen elää tyylillään. Tämä "pitkä kihlaus" sopi ehdottomasti meille.
No mutta miksi teidän piti mennä kihloihin, jos teillä ei ollut aikomusta mennä kuitenkaan naimisiin lähivuosina? Olisittehan te voineet elää avoparina, ja sopia naimisiinmenosta vasta sitten, kun se todella on ajankohtaista.
Minustakaan ei ole järkevää mennä vuoden parin seurustelun jälkeen naimisiin. En myöskään näe järkevänä antaa avioliittolupausta niin lyhyen seurustelun jälkeen. Minun mielestäni paras vaihtoehto on seurustella ja asua yhdessä ainakin muutama vuosi, ja päättää naimisiinmenosta sitten, kun se todellakin on ajankohtaista. Sen sijaan en kokisi mielekkääksi olla vuosikausia kihloissa. Miksi pitäisi olla kihloissa, jos ei avioliitto vielä kiinnosta? Eikö voi vain asua avoliitossa ilman kihlausta ja kihlautua sitten, kun haluaa todellakin mennä naimisiin?
Minusta siis järkevää on asua ihan rauhassa avoliitossa joitakin vuosia, sopia naimisiinmenosta sitten kun siltä tuntuu ja myös lunastaa tuo lupaus parin vuoden sisällä.
Voi varmasti tehdä kuten sanoit eli "vain asua avoliitossa ilman kihlausta ja kihlautua sitten, kun haluaa todellakin mennä naimisiin". Mutta yrittäkää nyt hyvät ihmiset ymmärtää että on muitakin tapoja olemassa.
Monet taitavat vain olla niin kaavoihin kangistuineita... :)
Voihan sitä sopia, että mennään kihlaituimisesta kahden vuoden päästä kesällä naimisiin. Mutta entä jos se ei sovi ajallisesti (olemmme molemmat yrittäjiä) tai rahallisesti. Me ainakin mielummin siirsimme häitämme sen verran, että saimme järjestettyä kunnon juhlat sukulaisille ja ystäville ilman kauheaa kiirettä ja ylimääräistä stressiä. No, myönnän, olihan toi 10v aika pitkä venytys. Aika kuluu niin nopeasti :)
Mimmu, se että juuri SINULLE on tapahtunut tietyllä tavalla, ei tarkoita sitä, että KAIKILLE tapahtuisi samalla tavalla. Ei pidä yleistää.
Kerronpa oman tarinan: Menin naimisiin miehen kanssa aika lyhyen tuntemisen jälkeen, eli vuoden päästä siitä, kun tapasimme ensimmäisen kerran. Olin vielä nuori 22 vuotta. Parasta siinä oli mielestäni se, että ei ollut mikään kiire hankkia niitä lapsia, vaan sai rauhassa tutustua mieheen ja elää miehenä ja vaimona kaksistaan.
Ensimmäinen lapsi syntyi 7 vuoden päästä. Itse uskon tunteneeni miehen siihen mennessä aika hyvin. Valitettavasti vain lapsen syntymä muutti hänet totaalisesti. Ei minulla ollut sitä kristallipalloa, joka olisi kertonut, että näin tulee käymään, kun emme olleet edes 7 vuoden aikana riidelleet kunnolla.
Oltiin naimisissa yhteensä 17 vuotta ja olisin varmaan ollut ihan kuolemaamme asti yhdessä, mutta olosuhteet olivat liian vaikeat, ehkä kaikkein vaikeimmat yhteiselle lapsellemme, joka oli kuitenkin se kaikkein tärkein.
Nyt olen seurustellut toisen miehen kanssa yli 5 vuotta. Ei kihloja, ei naimisiin menoa, ei edes virallista yhdessä asumista.
Kumpi tapa oli parempi? Ehdottomasti se ensimmäinen. Miksi tämä jälkimmäinen olisi parempi, itse en keksi ainakaan mitään perusteluja sille?
No, miksi ei voisi mennä kihloihin, jos sen tekee oikeista syistä. Miksi pitäisi "tyytyä" avoparina elämiseen, jos voi ottaa yhden askeleen suhteen virallistamisessa. Itse asiassa aikaisemmiin tuo kihlauksen tarkoitus oli juuri välttää tuollaista avoparina (ilman suhteen vakavuuden jonkinnäköistä näyttämistä) elämistä. Kihlausaika oli juuri toiseen tutustumisen aikaa. Voihan se kihlauskin purkautua ihan yhtä lailla, kuin avoparin yhteiselämä. Kuitenkin kihlaus olisi käsitteenä ihan turha asia, jollei sillä olisi jonkinnäköistä suhteen vakavammasta tai virallisemmasta luonteesta kertovaa merkitystä. Sittenhän vaan mentäisiin naimisiin ilman mitään kihlausaikoja ja that's it.
Uskaltaisin väittää, että suurimalle osalle nuoremmista ihmisistä kihlauksella on se merkitys, että (en siis puhu teineistä = ) kihlauksella halutaan näyttää, että suhde on hieman vakavammalla pohjalla, vaikka naimisiin mentäisiinkin vasta sitten 10 vuoden päästä.
Väitätkö, että suhde on vakavampi, jos ollaan kihloissa kuin että jos ollaan avopari?! Omituista, jos ei pysty toiseen sitoutumaan ilman kihlausta. Miksei mene naimisiin, jos kaipaa suhteen virallistamista tai jos ei pysty sitoutumaan ilman virallisuutta? Eihän kihlaus ole mikään virallinen asia. Se on vain ja ainoastaan kahdenkeskinen _epävirallinen_ sopimus siitä, että mennään naimisiin.
Itse olen onnellisessa ja vakavassa avosuhteessa. En siis voi väittää, että avosuhde ei olisi yhtä vakava kuin kihlaus tai avioliitto, muuten puhuisin ristiin. Tarkoituksena on kyllä mennä kihloihin sitten joskus, ja näyttää myös muille, kuinka vakavissaan ollaan. Kyse ei ole kyllä siitä, ettenkö itse pystyisi sitoutumaan ilman tuota kihlausta. Miksi ylipäätään olisi olemassa käsite kihlaus, jos sillä ei olisi sen ihmeempää merkitystä. Ok, se on avioliittolupaus, mutta eikö se juuri osoita sitä, että ollaan vakavissaan eli kertoo suhteen "virallistamisesta".
Kihlauspalstan keskusteluista olen kyllä saanut sen kuvan, että kihloihinkin meno voi olla monille, etenkin miehille, kova pala (vaikka naimisiin meno olisikin siellä hamassa tulevaisuudessa). Mielestäni se kertoo siitä, että kihlautumisella tosiaan on merkitystä sitoutumisen suhteen.
Kai sillä sitten joillekin on suurempi merkitys. Onneksi itse olen pystynyt sitoutumaan seurustelun aikana ja avoliitossa, ja muutkin tietävät liittomme vakavuuden ilman ulkoisia merkkejä. Näin avioituminenkaan ei ole mikään suuri kynnys, ja kihlaushan nyt vaan on lupaus siitä, että mennään naimisiin.
Mutta siis tottakai kihlautuminen voi olla jollekin suuri asia, jos sitä ennen ei vielä ole sitoutunut.
Oletko ihan tyhmä? Kihlaus on LUPAUS AVIOLIITOSTA. Mitä ihmettä olette menneet kihloihin, jos ette aio koskaan mennä naimisiin? Onkos tytöllä mennyt vähän käsitteet sekaisin? Olisin itse ainakin jättänyt naiseni, jos hän olisi kosintani jälkeen sanonut, ettei menekään koskaan naimisiin kanssani. Hän kuitenkin oli vastannut kihlaukseeni myöntävästi!
Terveisin naimisissa oleva mies.
tai naimisiin..., hyvä jos MOLEMMILLA riittää sitä USKOA mennä naimisiinkin, joskus voi olla niin, että toinen empii, sit natkutellaan vuositolkulla kihloissa - no, samapa tuo..
No johan... En ole sanonut etten koskaan aio naimisiin. Kirjoitin että tuskinpa menen. No, se nyt tietysti voi kullostaa hieman samalta asialta joten antaa olla.
En kyllä kuitenkaan ymmärrä mitä olen tehnyt jotta ansaitsisin tyhmänleiman joltain ventovieraalta "mieheltä" joka ei edes tunne minua. Käsitteistä voidaan keskustella muullakin tavalla. Ja olenhan jo itse myöntynyt käyttämään omasta kihlauksesta vaikkapa "teinikihlausta" tänne kirjoittaessani. Minulle se on ihan täysin sama miksi te sitä kutsutte.
Kihlaus on lupaus avioliitosta naisen ja miehen välillä. Miksi sinä "nuori nainen" roikut tällä palstalla perustelemassa olematonta kihlaustasi, jos sinulle on aivan samantekevää, mitä muut siitä ajattelevat? Sitä olet toistanut jo niin monta kertaa, etten jaksa laskea.
Minulle on sama miksi muut kihlaustani kutsuvat. Muiden mielipiteistä olen toki silti kiinnostunut. En ymmärrä miten nämä kaksi asiaa sulkisivat pois toisensa?!?!?! En muistaakseni ole kertaakaan sanonut toisin.
Minulle perusteluni ei todellakaan ole "olemattomia", ja olen huomannut että vaikka olemme selvässä vähemmistössä, niin en kuitenkaan ole ainoa joka ajattelee näin.
Ei voi muuta sanoa kun, että kyllä aikuisilla ihmisillä on lapsellisia kommentteja. Menee älyttömäksi, kun tarvitsee ruveta haukkumaan toisia ihmisiä, joilla sattuu olemaan hieman eri käsitys asioista. Erityisen ikävänä piirteenä pidän useassakin kommentissa esiintyneestä tavasta haukkua toisten kihlauksia teinikihloiksi. Ylipäätään tuntuu ihan järjettömältä ajatukselta, että voi tuomita toisten oikeista syistä (rakkaudesta ja sitoutumisesta) tehdyn kihlauksen mitättömäksi. Henkilökohtaisesti kokisin tuollaisen melkoisena loukkauksena (en siis ole vielä itse kihloissa).
Toisaalta niistä aidoista syistä kihloihin (vaikka naimisiinmeno vielä saa odottaa) menneet ihmiset eivät varmasti kauheasti välitä, mitä eräät varsin kaavoihin kangistuneet ihmiset ovat täällä väittäneet. Ainakin siinä viiteryhmässä, missä itse elän kihlaus tarkoittaa nimenomaan tuota virallistamispuolta (vaikka, mistään varsinaisesti virallisesta toimituksesta ei olekaan kyse) eli halutaan näyttää niin kumppanille kuin muillekin, että ollaan vakavissaan liikkeellä. Tätä nykyhetken tilannetta ei muuta mihinkään suuntaan se, millaisia kommentteja täällä esitetään.
Yhtä lapsellinen oli sinunkin kommenttisi. Nykyhetken tilanne??????
Lapsellinen? Pyydän anteeksi, jos loukkasin jotakuta puhumalla kaavoihin kangistuneista ihmisistä ja lapsellisuudesta.. se oli virhe = ) Mielestäni asiallisilla kommenteilla voi kuitenkin perustella näkökantojaan (halusin tuoda vain esiin sen, että jotkin kommentit alkoivat mennä haukkumiseksi).
Yritin lisäksi perustella, sitä millaisen merkityksen kihlaus on saanut siinä viiteryhmässä, missä itse elän (parikymppiset opiskelijat). En voi toki kaikkien nuorten aikuisten puolesta vastata (eli olen vaarallisilla vesillä, kun menen yleistämään = ), mutta jokainen voi keskustella vain siitä, millaisia mielipiteitä on itse kuullut...olen kyllä pitänyt korvani höröllä.
Itse kuulun kanssasi samaan viiteryhmään (parikymppiset opiskelijat), ja kaikki minun tuttavapiirissäni mieltävät kihlauksen avioliittolupaukseksi. Eipä ole tullut tarvetta alkaa keksiä uutta merkitystä kihlaukselle.
Ihan uteliaisuudesta kysyn: Jos miehesi sinua joskus kosisi ja vastaisit kosintaan myöntävästi, niin miksi nimittäisit tuota sopimustanne? Kihlaukseksi et ilmeisesti ainakaan, koska mielestäsi olette jo kihloissa (vaikka ette olekaan antaneet avioliittolupausta).
Maailma ei ole mustavalkoinen...tässä se taas nähtiin. Samassa viiteryhämässäkin on varsin eriävät käsitykset...sinänsä ihan kiva tietää. "Uusi merkitys" (jos sen nyt sellainen on) vaan on jo syntynyt, ja sen mukaan osa ihmisistä elää. Tuntuu vaan ikävältä, tuo tapa jolla jotkut ihmiset täällä haukkuvat toisia ja kyseenalaistavat heidän kihlauksia, ja kivenkovaan väittävät omaavansa yksioikoisen totuuden.
Suomen laissa määritetään, mikä on kihlaus. Miksi siis mitään muuta pitäisi pitää kihlauksena? Jos joku sattuu keksimään jonkun oman merkityksen, niin ei sitä voi yleisenä totuutena julistaa. Ikävää, mutta niin se vain on. Kihlaus on edelleen avioliittolupaus, vaikka jotkut yrittäisivätkin väittää, että se on "suhteen virallistamista". Avioliitto on se juttu, joka virallistaa suhteen. Eli naimisiin vaan, jos haluatte virallisen suhteen.
Eiköhän täällä olla oltu aika yksimielisiä, että avioliittolupauksesta on kyse. Mutta kun se oikein laissakin määritellään, niin kyllä se siitä vähän virallisemman käsitteen tekee. Laissa ei sitä kihlausta tuon tarkemmin määritellä, niin kuin jotkut täällä näyttävät väittävän. Ei siinä taideta mistään kihlausajoista puhuta tai siitä voiko kihlausta kutsua suhteen virallistamikseksi.
...Suomen laki kaipaa tässä kohden pientä uudistamista jonain päivänä? Olivat lesbotkin aikoinaan sairaiksi luokiteltuja.
Niin tai näin, kaikki edes jollain tavoin vakavissaan liikkeellä olevat parit haluavat "virallistaa" suhteensa jotenkin. Monet eivät kuitenkaan näe tarpeelliseksi sitä lopullista vaihetta eli naimisiinmenoa. On kuitenkin kova tarve kutsua sitä suhteen tilaa joksikin muuksi kuin "pelkäksi" seurusteluksi. Yksi tapa tehdä näin on esimerkiksi muuttaa yhteen, jolloin ollaan avoja (tästäkin voitais muuten kiistellä!)
Itse en ainakaan halua olla mieheni kanssa mikään susipari, sillä se on liiaksi syyttävä sekä paheksuntaa ja syntiä huokuva nimike. Emme elä 1900-luvun alussa!
Miten mielestäsi kihloihin meno virallistaa suhteen? Eihän kihlojen osto ole mikään virallinen toimitus. Se on sama asia kuin ostaisi karkkipussit toisille ja kutsuisi sitä viralliseksi toimituksesksi. Avioliittoon vihkiminen on virallinen toimitus, ei kihlojen osto. Opi käyttämään oikeita sanoja eri asia yhteyksissä.
Ilmeisesti et aio hankkia yhteisiä lapsiakaan tämän miehen kanssa? Joten siinä mielessä sinulla on täysin hyvät syyt olla menemättä koskaan hänen kanssaan naimisiin.
Jos taas aiot joskus hankkia niitä lapsia, niin tiedät kai, että joudut "joskus" myös menemään hänen kanssaan naimisiin, sillä et enää nuorru ja mahdollisuutesi äitiyteen pienenevät vuosi vudoelta?
Tuota noin, miten lasten SAAMINEN ja naimisiin meno on yhteydessä toisiinsa?! "..jos joskus hankkia niitä lapsia, niin tiedät kai, että joudut "joskus" naimisiin..."
Milläköhän vuosisadalla me oikein eletään...
siis mitä tekemistä avioliitolla ja lasten hankkimisella on keskenään?
ei kai mitään. lapsia tulla tupsahtelee ilman vihkimistäkin ja on monia (tahtoen tai tahtomattaan)lapsettomia aviopareja.
Kihlaus: avioliittolupaus. Pari sopii menevänsä keskenään naimisiin. Kihlaus tapahtuu siis silloin, kun toinen ehdottaa avioliittoa ja toinen suostuu ehdotukseen.
Teinikihlaus: vaihdetaan sormuksia "sitoutumisen merkiksi" ja oletetaan, että seurustelu on sitten jotenkin vakavampaa. Ei ole iästä riippuvaa. Nimi tulee siitä, että tällaisia "kihlauksia" harrastavat lähinnä teini-ikäiset, jotka eivät ymmärrä oikean kihlauksen merkitystä.
Tiedättekö kuinka paljon Suomessa on koulukiusaamista? Sen sijaan, että se olisi katoamassa, tuntuu olevan lisääntyvä trendi.
Miksi hankkia lapsia AVOLIITTOON ja aiheuttaa turhaa kiusaamista heille, kun isä ja äiti eivät ole oikeasti naimisissa? Lapsia on kiusattu muistakin ihmeellisistä syistä, kuten siitä, että on liian pitkä tai asuu väärässä kaupunginosassa. Miksi aiheuttaa enemmän ongelmia heille?
Avoliitto ei ole sama asia kuin avioliitto. Kyseessä on avoin liitto, josta jompi kumpi voi kävellä koska tahansa pois ilman mitään syitä tai odottamatta puoli vuotta. Miksi siis hankkia lapsia avoliitossa? Jos isot häät ovat ainoa syy, ettei ole varaa mennä naimisiin, niin aika huono este naimisiin menolle!
Parempi ettei hanki ollenkaan lapsia sellaisen puolison kanssa, josta ei tiedä, haluaako elää hänen kanssaan loppuelämänsä vai ei!
Kihlautuminen on lupaus avioliitosta, ei muuta.(piste)
Sormuksia voitte vaihdella sitten kenen kanssa haluatte ja pitää sormuksia missä sormessa haluatte, mutta sormusleikki ei ole kihlautumista.
Nyt joku höperö sanoo, että: ”Minun mielestäni asia on niin…..” Jokainen pitäköön mielipiteensä, ei siinä mitään.
Mutta syytä muistaa, että musta ei muutu valkoiseksi, vaikka joku sanoisi: ”minun mielestäni…..” Ei polkupyörä muutu banaaniksi vaikka joku taas sanoisi: ”Minun mielestäni tuo on selvä banaani…..” Eikä hevosesta tule ketsuppia, vaikka joku sanoisikin: ”Ennen asia oli niin, mutta nykyään….”
Vinkki: Moni tyhmää pidettäisiin viisaana, jos he pitäisivät suunsa kiinni.
Understand?
Hyvä Pekka! Tätä on aika moni jo yrittänyt selittää...
Olisitpa pitänyt omasta vinkistäsi vaarin = )
Pekka hyvä, vinkkiisi viitaten, vilkaisepa peiliin ja mieti kuinka hyvin se soveltuisi sinuun.
Muistakaa ottaa selvää keskustelupalstan virallinen kanta asioihin ennenkuin tulette kertomaan mielipiteitänne. Mielipiteitä saa kirjoittaa vain, jos olette samaa mieltä kuin virallinen kanta. Kaikki muut ovat idiootteja ja pässejä ja mitä niitä muita vastaavia ilmaisuja onkaan. Eli jos olette eri mieltä, menkää nurkkaan häpeämään ja pysykää siellä. Muuten rangaistus on oleva ankara. Ja älkää kuvitelkokaan että maailma muuttuisi ja käsitteet siinä mukana. Älkää olko houkkia. Ugh, olen puhunut.
Jutta, kyllä Pekka on oikeassa. Kihlaus on lupaus avioliitosta. Mikä se sinun mielestäsi on? Sitoutuminen toiseen = väärä vastaus. Minä voin väittää, että hauki ei ole kala tai auto ei ole kulkuväline. Ihan mitä vaan voi väittää, mutta sen totuudenmukaisuus ei aina ole oikein. Ihmiset eivät ymmärrä enää sanojen merkitystä. Hyvin huolestuttavaa!!
Mielipiteitä saa toki kirjoittaa. Mutta faktoista on turha riidellä. Vai tulisiko sinulle mieleen alkaa väittää, että maa on pannukakku? Ja sitten ehkä vielä kummastelisit, kun muut olisivat eri mieltä...
Juuri…..
”Mielipiteitä saa toki kirjoittaa. Mutta faktoista on turha riidellä. Vai tulisiko sinulle mieleen alkaa väittää, että maa on pannukakku? Ja sitten ehkä vielä kummastelisit, kun muut olisivat eri mieltä...”
näin
Tuo appelsiinien vertaamiinen päärynöihin ja maa on pannukakku ja ruusu on auto jne jne on jo todella vanha vertauskuva. Kikki jauhaa samaa "perustelua" ja luulee olevansa oikein fiksuja ja hauskoja. Keksikää nyt jotain uutta...
Varmaankin on yritetty käyttää yksinkertaisia esimerkkejä, että tyhmemmätkin tajuaisivat. Ehkä esimerkit eivät kuitenkaan ole olleet tarpeeksi yksinkertaisia kaikille...
Eipä noilla teinikihlautujillakaan näytä olevan hyviä perusteluja. Lähinnä on yritetty tätä "mutta kun se MINUN MIELESTÄNI on niin" -jankutusta. Tosin vaikeahan se on perustella, kun kyseessä ei ole faktatieto vaan oma mielipide.
Faktaa on se, että kihlaus on avioliittolupaus. Jos ollaan sovittu, että mennään naimisiin, niin ollaan kihloissa. Jos tällaista sopimusta ei ole, niin ei olla kihloissa. Sitoutunut voi olla, vaikkei kihloissa olisikaan.
,,,,,,,,,,,,,,
Ihmettelen tosiaanki, minkä takia osa immeisistä on sitä vastaan, ettei mene naimisiin vaikka onkin kihloissa. Saa sitä olla kihloissa koko loppuelämän!! Ei sitä ole missään lakikirjoissa sanottu, että kun menee kihloihin, niin sittenhän tulee mennä naimisiin. Se on jokaisen oma asia..! Kihlat on mun mielestä ihana asia, vaikka se jatkuisikin koko loppuelämän =) Ei sitä naimisiin tarvitse mennä!! =) Että näin =)
"Ei sitä ole missään lakikirjoissa sanottu, että kun menee kihloihin, niin sittenhän tulee mennä naimisiin."
Etkö ole jo lukenut, että kihlaus määritellään avioliittolaissa. "Kun mies ja nainen ovat sopineet avioliitosta, he ovat kihlautuneet." Miten sovitaan avioliitosta niin, ettei koskaan ole aikomusta mennä naimisiin? Kerropa tuo minulle.
"Menen kanssasi naimisiin, mutten ole varma, teenkö sen ennen kuolemaani" Noinko meinaat sanoa kumppanillesi? Vai miten lupaat tehdä jonkun asian sanoen kuitenkin samalla, ettet ehkä sittenkään tee sitä? "Menen ehkä kanssasi naimisiin tai sitten en?" Ei vaikuta kovin vakuuttavalta lupaukselta.
"Se on jokaisen oma asia..!"
Toki on jokaisen oma asia, että meneekö joskus naimisiin. Kihlaus-sanan määritelmä ei kuitenkaan ole jokaisen oma asia. Sillä on yleisesti hyväksytty määritelmä. Ikävä kyllä kaikki vain eivät tiedä sitä. Tosin suomessa on paljon muitakin sanoja, joiden merkitys on vähintäänkin hämärä useimmille ihmisille. Se ei kuitenkaan poista niiden sanojen oikeaa merkitystä tai muuta niiden merkitystä tuosta noin vain.
Mä tunnen monia läheisiä, jotka ovat menneet naimisiin ILMAN kihlautumista! Tuo "nuori nainen" ei edes sanonut ettei aikoisi koskaan mennä naimisiin! Kaikki alkaa siitä vetämään omia tyhmiä johtopäätöksiä.. Mitä väliä sillä on, vaikka jotkut haluavatkin mennä kihloihin, vaikka hääpäivästä ei ole tietoakaan:) Varmasti he ovat silti yhtä onnellisia kihloissakin ja joku päivä se hääpäivä SAATTAA silti tulla eteen.. Tunnen monia, jotka ovat olleet kihloissa yli kymmenen vuotta. Hääpäivää ei vieläkään päätetty, johtuu osin rahanpuutteesta. Vaikka voihan sitä vihkiäkin muualla kuin kirkossa, niin tulee halvemmat häät. Mutta tämä mun ystävä haluaa kirkkohäät ja kerääkin siihen rahaa KIHLATTUNSA kanssa kokoajan. Mutta joillekin se kihlaus ei välttämättä ei tarkoita enää sitä samaa mitä muille. Sanopa laki mitä tahansa. Mä ite pidän kihlausta lupausta avioliitosta, mutta jos joku ei sitä sellaisena pidä, niin en ala vetämään siitä hernettä nenään. Uusia tapoja on monia nykyään. Uudet tavat kunniaan!
Just joo...uudet tavat kunniaan. Kaikenlaisia uusia tapoja tulee, mutta ne eivät varmaan ole kunnian arvoisia. Vanha konsti parempi kuin pussillinen uusia. Ei aleta vanhoja kauniita perinteitä uusiksi muuttamaan. Kun tulee kosinta ja kihlaus, minä ainakin odotan häitä. Pidän kihlausta lupauksena avioliiton solmisesta. Eläköön kihlaus ja sen ihana lupaus tulevasta!!!
"Mä tunnen monia läheisiä, jotka ovat menneet naimisiin ILMAN kihlautumista!"
Ovat ilmeisesti ulkomaalaisia, koska Suomessa tuo ei ole käytännössä mahdollista. Täällähän suoritetaan ennen vihkimistä ns. esteiden tutkiminen, joka kestää viikon. Jos pari hakee esteiden tutkintaa, he luultavasti ovat jo sopineet avioliitosta -> he ovat kihloissa.
"Mä ite pidän kihlausta lupausta avioliitosta, mutta jos joku ei sitä sellaisena pidä, niin en ala vetämään siitä hernettä nenään."
Kyse ei ole herneen vetämisestä nenään. Kyse on siitä, että asioista puhutaan samoilla termeillä. Tämänkin palstan otsikossa on sana "kihlaus". Onko järkeä siinä, että jokaisen keskustelijan on itse viestinsä alussa kerrottava, mitä kihlauksella tarkoitetaan? Jos niin ei tehdä, ei kellään olisi käsitystä siitä, mistä kirjoittaja oikeasti kirjoittaa. Kihlauksella on oma merkityksensä ja ainakin palstanpitäjä on sen ymmärtänyt. Onhan palstan nimi "kosiminen & kihlaus". Sehän juuri on yksi merkki siitä, että kyseiset asiat liittyvät tiiviisti toisiinsa.
Minä ainakin olen lähtenyt siitä, että kihlaus-otsikon alla puhutaan oikeasta kihlauksesta. Samoin avioliitto-termin alla puhutaan oikeasta avioliitosta. Tai autopuolella auto-termin alla puhutaan oikeista autoista. Et näe liikenne-palstalla lasten kirjoittamia juttuja liikennepuistosta, etkä näe auto-palstalla juttuja autorata-autoista. Miksi sitten kihlaus-palstalla on näinkin paljon juttua leikkikihlauksesta?
Muilla palstoilla erotellaan selvästi toisistaan oikea asia ja leikkiasia. Miksi tämä palsta olisi poikkeus? Miksi tälle palstalle pitäisi tuoda oikean kihlauksen rinnalle leikkikihlaus?
Kirkossa naimisiin meno ei maksa mitään. En ole sitten varma, maksaako jos menee maistraatissa. Mutta jos haluaa ilmaiseksi naimisiin, niin kirkossa pääsee kyllä.
Nuori nainen kirjoitti: "Itse olen ollut kuhloissa jo 6 vuotta ja voipi olla etten mene naimisiin ollenkaan." Eli kyllä hän varsin selkeästi ilmaisi, ettei ehkä koskaan avioidu, vaikka onkin "kihloissa".
Jos jollekin raha on syy, miksi ei vielä mene naimisiin, niin miksi ihmeessä sitten on kihloissa? Eikös kannattaisi sopia avioliitosta vasta sitten, kun se tosiaan on ajankohtaista?
Uusia tapoja tulee, joo, mutta valitettavasti ne eivät muuta miksikään sitä tosiasiaa, että kihlaus on edelleen lupaus avioliitosta. Kaikki muut rinkulanvaihdot ovat jotain ihan muuta. Jos joku kokee suhteensa virallistuvan siitä, että vaihdetaan sormuksia, niin siitä vaan. Mutta jos ei ole sovittu naimisiin menosta, niin kihlaus se ei silloin ole.
"Ovat ilmeisesti ulkomaalaisia, koska Suomessa tuo ei ole käytännössä mahdollista. Täällähän suoritetaan ennen vihkimistä ns. esteiden tutkiminen, joka kestää viikon. Jos pari hakee esteiden tutkintaa, he luultavasti ovat jo sopineet avioliitosta -> he ovat kihloissa."
He ovat suomalaisia ja suomessa tuo on mahdollista!!
Kyllä monet ovat vetäneet tuosta herneen nenään! Katsoppas uudestaan, mitä ovat vastanneet..
Kihlaukselle on tullut monien nuorten ja vanhempiekin keskuudessa uusi merkitys, hyväksyittepä se sitä tai ette..Asiat kun muuttuvat.. Varmasti se kuulostaa meidän "vanhusten" mielestä kauhealta, mutta niinhän se nykyään on. Meille enemmistölle se kihlaus tarkoittaa sitä avioliiton solmimista, mutta ei enää kaikille.
Tämä on sitten vain mielipide enkä halua loukata sillä ketään!
Mistä syystä Suomessa saisi mennä naimisiin ilman esteiden tutkintaa? Tai oikeastaan, miten kukaan voi mennä naimisiin sopimatta naimisiin menosta (eli kihlautumalla)? Pakotetaan alttarille kaksi ihmistä ja käsketään heidän mennä naimisiin, ehkä näin.. Kihlausaika on kihlausaika, vaikka se kestäisi viisi minuuttia. Suomessa se kyllä on sen viikon, ellei sitten jostain pätevästä syystä sitä aikaa voi lyhentää..
Ei kihlaus tarkoita sitä että heti pitäisi "rynnätä" naimisiin. Eikö sitä saa olla ensin kihloissa ja mennä vaikka kahdenkymmenen vuoden päästä naimisiin? Mitä väärää siinä muka on?
Tässä sulle vastaus miksi he menivät kihloihin:
He ovat rakastaneet toisiansa kuusi vuotta ja halusivat mennä kihloihin ja myöhemmin sitten naimisiin. Ystäväni kihlatulla oli yritys, kun he menivät kihloihin. No, mitäs sitten sattui? Miehen yritys meni konkurssiin ja jäi velaksi monelle.
Tästä johtuu sen rahan puute..
Eli tarkoitatko sitä, että kun ollaan kihloissa, ja jos tulee jokin este ettei voikkaan mennä naimisiin vaikka ensi kesänä, niin onko se kihlaus sitten peruttava?
On totta, että monet menevät kihloihin liian aikaisin ja on ns. "teinikihloja", mutta nämä tapaukset joita tiedän, eivät todellakaan ole sellaisia tapauksia.
Tällä nuorella naisella voi siis olla yhtä hyvin samoja syitä miksi ei voi mennä naimisiin.
Eipä siinä mitään pakottamisia tapahtunut. He eivät vain pitäneet kihlautumista niin tärkeänä.
Heille avioituminen oli tärkeämpi asia :)
Mistä sitäpaitsi sitä kukaan tietää, onko sitä kihloissa olut vai ei?? Kyllä sitävoi väittää olevansa kihloissa vaikka koko suomelle vaikka ei olisikaan. Niin helppoa se on. Kihlautumisessa ei tarvitse merkitä itseään mihinkään "Suomen kirjoihin", että on kihloissa.
Mutta kyllä minä pidän kihlautumista pidän tärkeänä. Ajattelin vain sanoa,että kaikki eivät niin tee nykyään eikä sekään ole minusta väärin.
Kuulkaas Tane ja muut faktamiehet ja -naiset. Kihlauksen merkitys sanana on perinteisesti ollut juuri se, mitä sanotte. Silti tuo pelihousujen repiminen vähän säälittää.
Sanojen merkityksiä ei ole ikuisesti kiveen hakattu, ei edes mustaa ja valkoista, vaikka ne sanoina ovatkin paljon kestävämpää laatua kuin kihlaus.
Saattaa olla, että jonain päivänä kihlauksen kohdalla luke nykysuomen sanakirjassa, että se tarkoittaa 1. avioliittolupausta 2. kahden ihmisen yksityistä sopimusta sitoutumisesta parisuhteeseen. Näin käy, jos tarpeeksi moni alkaa käyttää kihlaussanaa tässä merkityksessä.
Tätä kehitystä voitte vapaasti vastustaa vaikka haukkumalla muita tolloiksi :)
Huomautuksena vain sinulle Tane_k
En ole sama henkilö joka on kirjoittanut jonnekin liikennepalstalle.
Nina & Co ovat mielestäni oikeillä jäljillä. Ilmaukseni siitä "että tuskinpa menen naimisiin ollenkaan" ei ole ehdoton vaikka minusta juuri nyt tuntuukin siltä. Ajat ja ihmiset muuttuvat ja uskon että mikäli se päivä tulee että haluamme naimisiin niin sitten menemme.
”Saattaa olla, että jonain päivänä kihlauksen kohdalla luke nykysuomen sanakirjassa, että se tarkoittaa 1. avioliittolupausta 2. kahden ihmisen yksityistä sopimusta sitoutumisesta parisuhteeseen.”
Saattaa ja saattaa olla…
Emme tietenkään käsittele, emmekä ymmärrä, sanoja niiden mahdollisten tulevan merkityksen mukaisesti. (Emmehän pystyisi edes keskustelemaan, jos jokainen ymmärtäisi sanat niin kuin ne parhaaksi haluaa. No, siltähän se vähän tuntuu kun näitä kaikkia nuoria naisia, heidejä ja ninoja lukee.)
Vaan elämme tätä päivää ja ymmärrämme sanat niin kuin ne tänä päivänä ymmärretään.
Sanojen merkitys ei ole edes mielipide kysymys.
Otetaanpa oikein yksinkertaisen esimerkin.
Silminnäkijä todistaa oikeudessa ja sanoo päälle ajaneen auton olleen sinisen Volvon. Todellisuudessa auto olikin valkoinen Audi. No todistaja vain jälkikäteen toteaa että: ”Minun mielestäni auto oli sininen Volvo. Nimittäin saattaa olla tulevaisuudessa nykyistä valkoista sanotaan siniseksi ja Volvoa Audiksi.”
Kysymys: Auttaako silminnäkijää se, että hänen mielestään joskus tulevaisuudessa nykyinen sininen on valkoinen? Ei, hän joutuu vastuuseen väärästä valasta.
Understand?
Moni, joka on tännekin kirjoittanut, on puolustanut omaa tapaansa elää AINOAKSI oikeaksi. Kirjoitetaan: "Me olimme kihloissa 10 vuotta ja menimme vasta sitten naimisiin, ei pidä mennä naimisiin missään nimessä ensimmäisen kolmen vuoden aikana, ero tulee 100 % varmuudella, minä tiedän."
Vasta myöhemmissä kirjoituksissa nämä samat henkilöt ovat kertoneet oikean syyn, miksi avioliittoon menoa piti odottaa 10 vuotta. Eli "Me halusimme 200 henkilön prinsessahäät, häämatkan Mauritukselle, täydelliset juhlat ja kesti 10 vuotta ennen kuin saimme rahat kokoon."
Juupa juu. Älkää sitten arvostelko niitä, jotka nimeonmaan EIVÄT halua niitä megahäitä, vaan menevät mahdollisimman halvalla naimisiin, koska häät eivät ole naimisiin menon syy, vaan rakkaus toiseen, ei rakkaus isoihin juhliin. Ehkä pariskunta haluaa mieluiten laittaa nekin rahat vaikka omaan asuntoon.
"Kihlaukselle on tullut monien nuorten ja vanhempiekin keskuudessa uusi merkitys, hyväksyittepä se sitä tai ette"
Olet väärässä, kun käytät sanaa MONIEN. Pientä liioittelua, haloo! Suurin osa suomalaisista pitää kuitenkin edelleen kihloihin menoa lupauksena avioliitosta. No joo, voisihan Suomen Gallup tehdä asiasta ihan katukyselyn, jos et muuten usko.
Kuuntelepa joskus vaikka nuorten miesten keskustelua julkisissa kulkuneuvoissa: "Muija kinuu kihloihin, mutta mä en ole vielä valmis sitoutumaan." Miksi mies ei siis haluaisi kihloihin, jos kihlat ovat pelkkä sormusten osto, mies pelkää naimisiin menoa!
Vakiintunutta tapaa on vähän vaikeaa lähteä muuttamaan, muuten kuin lakipykälää vaihtamalla. Silloin menisi "vanhankin" jakeluun.
Asian vierestä: Kun Suomeen tuli laki parisuhteen virallistamisesta samaa sukupuolta olevien kanssa, monet riensivät rekistöitymään oman suhteensa. Mistä johtuu samaa sukupuolta olevien innokkuus avioliittoon, mutta heteroitten kielteisyys? Onko naimisiin meneminen "ei trendikästä" ja siksi kihloihin menollekin pitää väkisin keksiä uusi nimi. Eihän sanat "vaimo", "aviomies", "äiti", "isä" kuullosta yhtään mediaseksikkäiltä verrattuna nyt vaikka "salarakkaaseen" tai "parinvaihtoon".
Sen vielä ymmärrän miksi ihmiset ovat eri mieltä kuin minä tässa asiassa. Vaikeampaa on käsittää miksi nämä samat ihmiset eivät osaa perustella mielipiteitään nimittelemättä, solvaamalla tai muuten heittämättä paskaa muiden niskaan. Se kertoo ainakin minulle jo aika paljon näiden tyyppejen uskottavuudesta...
Täällä on paljon asiallisia vastauksia ja perusteellisia perusteluja. Ihmiset eivät ole eri mieltä kanssasi, vaan he kertovat faktoja. Aika moni on yrittänyt vääntää rautalangasta, mutta ei niin ei.
Vastasin jo aiemmin tähän samaan asiaan. Suomen laki sanoo, että kihlaus on lupaus avioliiton solmimisesta. Lakia ei ole muutettu. Paitsi jotkut ihmiset tällä palstalla yrittävät sitä muuttaa. Eli lain mukaan et ole kihloissa, jos sormukset on hankittu jotain muuta tarkoitusta varten kuin avioliiton solmiminen. Mielipiteitä voi olla monenlaisia, mutta niiden arvo on olematon, jos ne eivät perustu lakiin ja asetuksiin.
Tulihan nuo lakiasiat ainakin minulle jo selväksi (itse asiassa tiesin jo kauan enenkuin tänne kirjoitin) ja selväksi tuli myös se ettei määritelmiä missään nimessä saa muuttaa eikä keksiä itse. Suorastaan hirveää! Minähän rikon nyt lakia!
"Mielipiteitä voi olla monenlaisia, mutta niiden arvo on olematon, jos ne eivät perustu lakiin ja asetuksiin"
Siis häh? Mielipiteiden arvo olematon jos ne ei ole lakiin kirjoitettuja?!? Katsotko sinä aina lakikirjasta ennenkuin ilmaiset jonkin mielipiteen, että se vaan on oikea ja lakisääteinen???
Tässäkin ketjussa on monia kirjoituksia, jotka selventävät kihlauksen merkityksen. Jotkut kirjoitukset selventävät asiaa vielä esimerkin kauttakin. Eikä niissä ole nimittelyitä, eikä solvauksia.
Lue siis kaikki kirjoitukset.
Me elämme Suomessa Suomen lain ja säädösten alla. Ei lakia voi lähteä tulkitsemaan omin päin uudelleen. Ja jos laki puhuu kihlauksesta avioliittoon lupaamisena, niin olkoon se sitten niin. Se ei tietenkään ole mielipideasia. Siis ei tästä kihlausasiasta voida sanoa että: ”Minun mielestäni kihlaus tarkoittaa sitä, että……” Ei voida sanoa koska se on laissa määritelty tuon sanan merkitys.
Mikä tässä on ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää?
Niin mielipiteitä voi olla monenlaisia. Mutta lakitekstiä vastaan olevat mielipiteet harvoin ns. menevät läpi. On hyvin paljon asioita, joista laissa ei ole mainintaa. Mutta tässä sinulle yksi esimerkki: Jos sinun mielestäsi varastaminen ei ole rikos, kuinka monen luulet yhtyvän mielipiteeseesi? Sinä et nyt vain ymmärrä asian ydintä, että sinun mielipiteesi ei siksi mene läpi, koska olet kahdessa eri kohdassa perustellut vastoin Suomen lakia. Siis kihlauksen merkityksestä ja sen virallisuudesta. Maailmassa löytyy varmasti paljon, paljon asioita, joista Suomen laissa ei ole mainintaa. Joten en tarvitse katsoa lakikirjaa, enkä tarvinnut katsoa nytkään.
Ei minun mielestäni täällä pahemmin olla sinua solvattu tai nimitelty. Pikemminkin se näkyy olevan päinvastoin. Kun et saa tukea kannallesi, käännyt itse hyökkääväksi. Joten tässä vielä minun mielipiteeni eli kihlaus on LUPAUS AVIOLIITON SOLMIMISELLE!
Pitääkö minun alkaa rautalangasta vääntämään, että Suomen LAIN mukaan EI VOI mennä naimisiin ilman kihlautumista. Jossain vaiheessa avioitumisesta päätetään ja aika sen ja vihkimisen välissä on KIHLAUSAIKA. Ihan sama, onko vaihettu sormuksia tai muuta. Kuulutukset pitää hakea vähintään viikkoo ennen häitä, joten kihlausaika on vähintään viikon mittainen. Silloin kun ystävistäsi toinen on vastannut toisen kosintaan myöntävästi, on heidän kihlausaikansa alkanut.
miksi ihmeessä pitää moisia uusia tapoja ottaa ilomielin vastaan kun vanhat tavat ovat hyväksi koettuja?
jos päätetää että mennään heti naimisiin.. vaikka siinä meneekin se 7pv niin voi siitä mielestäni sanoa ettei ole kihloissa ollut. Toki jos ihan tarkkoja ollaan niin kaikki naimisiin menneet ovat olleet kihloissa
et ole luvannu mennä naimisiin joten et voi olla kihloissa... olet vain luvannu ehkä mennä naimisiin. ja kun se ehkä ei riitä
"jos päätetää että mennään heti naimisiin.. vaikka siinä meneekin se 7pv niin voi siitä mielestäni sanoa ettei ole kihloissa ollut."
Varmaan sinun, ja monen muunkin mielestä voi sanoa ettei tuossa tilanteessa olla kihloissa. Tosiasia kuitenkin on, että siinä ollaan kihloissa tuo 7 päivää. Sinun mielipiteesi ei muuta tosiasiaa.
"Toki jos ihan tarkkoja ollaan niin kaikki naimisiin menneet ovat olleet kihloissa"
Eikä tarvitse olla edes kovin tarkkakaan, kun vaihtoehtoja on tasan kaksi: joko ollaan kihloissa tai ei olla. Jos kuulutukset on haettu, niin ollaan kihloissa. Aika harva Suomessa menee naimisiin niin, ettei missään vaiheessa ole luvannut avioliittoa. Siinäpä olisikin parisuhteen toisella osapuolella jännitettävää. Pappi on valmiina, kirkkoväki odottaa, mutta toinen ei vieläkään ole lupautunut avioliittoon. Voihan sen päätöksen toki tehdä vasta silloin, kun pappi kysyy. Siinä tapauksessa voitaneen sanoa, että kihlausaikaa ei ole ollut :)
niin. kihloissa ollaan kun on päätetty naimisiin mennä. kävin ajattelemaan niin tuo kirjoutukseni oli melkoisen ..hmmh.. turha.. sama kuin täällä mielipiteitä on mutta totuus on se mikä se on.. pidämpä tosiasioista kiinni taas.
Laeissa ei määrätä, eikä edes yritetä määrätä, mitä sanat arkikielessä tarkoittavat. Esimerkiksi otetussa lakipykälässä kihlaus määritellään, jotta pykälä itse olisi mahdollisimman yksiselitteinen.
Sanojen sisältö määräytyy käytössä ja rituaalien sisältö tuppaa muuttumaan.
Otetaan esimerkiksi lapsen kastaminen tai ristiminen. Joka viikonloppu Hesarissa lukee kymmenissä ilmoituksissa että lapsi sai kasteessa nimen. No eihän "oikeasti" lapsi saa kasteessa nimeä vaan kastetoimituksella lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi ja jumalan lapseksi. Lopuksi sanotaan että "minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun".
Aika yleiseksi tavaksi Suomessa on vain nykyisin tullut, että lapsen ilmoitetaan lähipiirillekin ensi kerran tuossa yhteydessä. Tästä on monille tullut kastetapahtuman ydinhappening ja uskonnollinen osa otetaan fiilistelybonuksena.
Siitä vaan nyt riehumaan tämän ja monien muiden väärinkäsityksen kitkemiseksi, jos olette johdonmukaisia.
Itsekin olen selkeiden käsitteiden ystävä, mutta niin se vain on, että sanojen merkitykset muuttuvat, kun niihin liittyvät tavat ja rituaalit menettävät merkitystään tai muuntuvat uuteen muotoon. Sitä ei pysty moralisoimalla estämään.
Voihan tuon viestini noinkin luea, jos niin haluaa.
1. En missään vaiheessa kylläkään sanonut, että meidän tapa on AINOA OIKEA, kerroin, että se sopi meille. Sinä hieman kärjistit asioita.
2. En sanonut, jos kaikki tekee näin, niin sadan prosentin varmuudella tulee ero. Ikävä kyllä olen saanut seurata näitä tapauksia lähipiirissäni.
3. En arvostellut niitä, jotka haluavat halvalla naimisiin. Me halusimme "isot" häät ja sellaiset myös järjestimme. Tätä asiaa kylläkin saa kritisoida, sen olen huomannut! Meidän tyyliin vain ei kuulu pikavihkiminen maistraatissa. Jokainen tyylillään. Ja jokainen kuluttaa rahansa aivan siihen mihin itse haluaa. Eikö?
Eikä meillä mennyt 10 vuotta häärahojen säästämiseen... :)
Olen ERITTÄIN onnellinen siitä, että rinnallani on maailman ihanin mies ja meillä on melko samanlainen näkemys maailmanmenosta ja elämästä. Tämä hääasian suhteen ainakin olimme täysin samaa mieltä.
Tsemppiä vain Nuori Nainen, ei kannata lannistua näistä kirjoitteluista. Älä pyytele omaa valintaasi anteeksi. Sinä se oman elämäsi elät, ei kukaan muu. Jokainen elää aivan omalla persoonallisella tyylillään. Ei kaikkien tarvitse vanhoihin kaavoihin kangistua.
Kihlaus ei missään tapauksessa virallista suhdetta. Se on lupaus avioliiton solmimiselle, ei mikään virallinen toimitus. Vasta avioliitto virallistaa suhteen, koska se on virallinen toimitus. Vihkijänä voi olla pappi tai tuomari. Olet ymmärtänyt sanan virallinen täysin väärin.
Kyllähän on käynyt jo ilmi, että suurin osa ihmisistä pitää kihlausta aviliittolupauksen merkkinä. Laissa ei tuota kihlausta sen tarkemmin kuitenkaan määritellä, eli siihen jää tilaa näille eri mielipiteille...tämähän oli keskustelupalsta ja keskustelupalstalla keskustellaan mielipiteistä. Pelkästä faktasta tuskin tulisi näin paljon väittelyä. LÄhinnä on ollut kyse siitä, voiko/onko järkeä olla kihloissa vuosikaudet ennen naimisiin menoa (lakikirjassa ei lue tarkkoja aikarajoja), siitä onko hyvin nuorena suoritettu kihlaus "oikea kihlaus" (lakikirja ei määrittele, minkä ikäisenä on tarpeeksi vanha päättämään tuosta), virallistaako kihlaus suhteen (lakikirja ei ota kantaa siihen, voiko suhdetta pitää nyt vakavampana tai virallisempana). SInänsä noista asioista voi olla eri mieltä. Riippuu vähän millaisen käsityksen kihlauksesta on saanut, ja niitä on erilaisia...tätä voisi varmaan pitää jo faktana. Mielestäni jokainen saa olla näistä eri mieltä, mutta eräät henkilöt ovat näyttäneet kyvyttömyytensä hyväksyä toisten mielipiteitä haukkumalla toisia ties miksi. Kertoo kyllä henkilöistä aika paljon = )
Virallistamisesta vielä ...Virallistamis sanaa olen kuullut käytettävän yleisesti kihlautumisen yhteydessä. Ehkä siksi, että ollaan otettu yksi askel kohti suhteen virallisempaa muotoa. Kun tuo kihlaus kerran siellä lakikirjassa lukee, niin kyllä sillä on ainakin minun korvassa virallisempi merkitys kuin pelkällä seurustelulla. Sanoilla nyt on vivahde-eroja. Enkä halua nyt enää esimerkkejä siitä, kuinka tuo nyt olisi sama asia, jos väittäisin punaista siniseksi.
Kuten myös sinä. Ja lisäksi olet alkanut määrittäämään raamit tälle keskustelulle. Olet siis suvaisevainen toisten mielipiteille. Olen lukenut jokaisen mielipiteen läpi ja nuori nainen ja Heidi ovat suurinta suvaisemattomuutta osoittaneet, kun eivät ole hyväksyneet enemmistön kantaa. Sanojesi pyörityksestä en paljoakaan ymmärtänyt, mutta tämän palstan lukeneena olen ymmärtänyt, että valtaosa kirjoittajista pitää kihlausta avioliiton lupauksena. Kuten myös minä.
Tehdään nyt asiat kerralla selviksi (minun kannaltani)
1) Minä todellakin hyväksyn enemmistön kannan ja kunnioitan sitä vaikken ole samaa mieltä. Ymmärrän hyvin mitä tarkoitatte ja en missään nimessä yritä pakottaa muita ajattelemaan minun tavallani. Haluan ainoastaan ilmaista kantani ja herättää keskustlua. Ja siinähän olen nähtävästi onnistunut kun vastauksia on tullut näin paljon.
2)En ole ottanut nokkiini niistä kirjoittajista jotka ovat eri mieltä kuin minä. En ole ottanut nokkiini edes niistä jotka nimittelevät tyhmäksi. Ala-arvoista se kuitenkin mielestäni on, mutta jos se jotain nyt auttaa perustelemaan mielitpiteitä niin siitä vaan. Jatkakaa toki. Aion silti pitäytyä omassa kannassani (tuo "nuori nainen ja Heidi ovat suurinta suvaisemattomuutta osoittaneet, kun eivät ole hyväksyneet enemmistön kantaa" oli aika hyvä....Samoin pisteet saa kirjoittaja jonka mielestä "Mielipiteitä voi olla monenlaisia, mutta niiden arvo on olematon, jos ne eivät perustu lakiin ja asetuksiin". Eli minä tykkään päärynöistä. Muttakun laissa ei sanota että päärynät ovat hyviä niin ilmeisesti en sitten saa tykätä niistä?) Käyttäen samoja vertauskuvia kuin täällä on muutenkin käytetty...
3)En ole mennyt kihloihin sormusten takia. Minulla on 40 euron halppisrinkula jota pidän enimmäkseen pöytälaatikossa. Jos teinikihöaus on mielestänne sopiva nimi kihlaukselleni niin kutsukaa sitä sitten siksi. Whatever.
Jätän nyt tämän keskustelupalstan elämään omaa elämäänsä. Turha jauhaa samoja asioita monta kertaa...Pyydän anteeksi jos joku on pahoittanut mielensä kirjoitusteni perusteella. Pysyn kuintenkin sen takana mitä olen kirjoittanut. Hyvää elämää teille kaikille!
Terveisin alkuperäinen, tämmän keskustelun avaaja
Johan sä oot ne asiat tehnyt selviksi eka kirjoituksessa, jauhat samaa liirumia, paitsi että nyt sait nimen kihlauksellesi. Ja sormukset pöytälaatikossa..hmm..Laki sanoo, että voit syödä päärynöitä ihan rauhassa.
Täällä on rautalangasta yritetty vääntää ja osoittaa mitä sana kihlautuminen ja virallistaminen tarkoittavat lain mukaan. Ja laki hyvin selvästi tuo esille kihlautumisen sanan merkityksen, niin kuin täällä on jo monta kertaa osoitettu.
Mutta ei, ei nämä nuoret naiset ja heidit edes yritä ymmärtää. He ovat niin poteroinuneet omiin ajatuksiinsa, etteivät osaa antaa periksi.
Oletan, että he ovat nuoria, jotka ovat kaiken saaneet mitä pyytää ovat hoksanneet. Ja nyt sitten tulee shokkina heille, että kirjoitettu laki onkin määritellyt jonkun asian, mistä he haluavat ajatella toisin. Tätä he eivät tunnu sulattavan eivätkä ymmärtävän. Voi ressukoita.
Todennäköistä on, että näiden ressukoiden määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Koska näitä koko suvun lellikeitä, jotka saavat kaiken periksi, on aina vaan enemmän ja enemmän. Ja sitten he eivät aikuisenakaan tahdo mitenkään ymmärtää sitä, etteivät kaikki asiat ole niin kuin he toivovat.
Hyvää kevättalvea kuitenkin jokaiselle, näille ressukoillekin. Toivoo: Pekka
Huvittavaa, ettei omia mielipiteitään saa tuoda julki ilman, että ruvetaan jälleen kerran haukkumaan. Keskustelu oli mielenkiintoinen, kunnes se alkoi mennä tuohon ivailun asteelle. Pekka ainakin viesteillään osoittaa suurta haluttomuutta ymmärtää toisten ajatuksia.
Mielestäni Pekka puhuu aikuismaisesti järkeä. Hän esittää perustelut ja sanoo asiat niinkuin ne ovat. Te vaan räpellätte kirjoituksia, joiden sanoma ja esimerkki toisille nuorille on kauhistukseksi. Olen 20-vuotias ja kihloissa. ensi kesänä on tarkoitus mennä aviliittoon. Pidän meidän kihlaustamme kahden ihmisen välisenä sopimuksena avioliitosta. Moni muukin tuntemani nuori ajattelee samoin. Siksi teidän kirjoituksenne tietyllä tavalla loukkaa meidän kunnioitusta kihlausta ja avioliittoa kohtaan. Yhteisen tulevaisuuden suunnitteleminen on ihanaa. Eikä siitä ole mitään epäselvyyttä, että avioliitto ja lapset (jos Luoja suo) kuuluvat meidän elämään. Näinhän on toimittu kautta aikojen, älkää te typerillä aivoituksilla ruvetko "elämänkulkua" muuksi muuttamaan. Tai pitäkää meidän muiden vuoksi typerät kommenttinne sisällänne. Kiitos!
Sitä ollaan sitten lellikkejä, kun ajattelee eri tavalla kuin SINÄ! Voin sanoa, etää minä en ole TODELLAKAAN päässyt helpolla missään vaiheessa! Voi kun olisinkin. Elämä on ollut yhtä helvettiä ja on nuorena saanut todellakin pärjätä yksin. Kuule, minä jos joku tiedän. Äitini kuoli kun olin kahdeksan vuotias ja sen jälkeen isästäni tuli alkoholisti! Olen saanut omillani elää siitä asti!! Joten ole hyvä, äläkä ala tuomitsemaan ihmisiä sen perusteella mitä mieltä ovat. Eli et ole todellakaan oikeassa lellikeistäs. Kannattaa ajatella mitä sanoo..Saattaa loukata nimittäin todella!
On se todellakin ihme, kun ihmiset vetää herneen nenään mielipiteistä. Tässähän ei ole tarkoituskaan loukata kenenkään periaatteita. Alkakaa hyvät ihmiset ymmärtämään, että teidän pitäisi alkaa hyväksymään muidenkin mielipiteet, vaikka ette sitä itse pitäisikään oikeana. Ei sitä tarvitse yrittää rautalangasta vääntämällä muuttamaan toisen mielipidettä. Ihmettelen tätä suurta kinastelua.. Tuli vain tuo lakiasia mietityttämään.. Nykyään Suomen laki ei enää takaa oikein mitään. Miehet saavat vapaasti raiskata naisia ja sitten saavat vain vuoden ehdotonta vankeutta.. Ihmiset saavat tappaa ihmisä, ja mitä siitä seuraa? Ei paljon mitään, varsinkin jos on ensikertalainen. Eli, ei se Suomen laki tunnu merkitsevän enää kellekkään mitään.. Eli saa tehdä melkein vapaasti mitä tahansa..
Heidi, siinä että omia mielipiteitä tuo julki ei ole mitään pahaa, vaikka ne eroaisivatkin enemmistän mielipiteistäsi.
Sinun ongelmasi oli, että et perustellut mielipiteitäsi, jota hyvä keskustelu yleensä vaatii.
Esim.olisit voinut kirjoittaa vaikka "Olen kihloissa, mutta en aio koskaan avioliittoon, koska en usko avioliittoon instituutiona." Tai "Olin yhden kerran aviossa, se riitti, sitä virhettä en enää tee."
Mitä tahansa, joka auttaisi meitä paremmin ymmärtämään sinua, please?
Kertaan vielä n:nnen kerran: Kihlaus tarkoittaa samaa kuin lupaus avioliitosta. Tämä ei ole mielipide, se on fakta. Vähän samoin kuin on fakta, että hauki on kala. No nyt jos joku sanoo "mielipiteenään", että kihlaus onkin vain pelkkä sitoutuminen, hän on väärässä. Hänellä on väärä mielipide, ja hän on väärässä. Aivan sama kuin joku sanoisi, että hauki on hirvieläin. Vaikka joku olisikin sitä mieltä, että hauki on hirvieläin, se ei ole totta. Kyseinen joku on väärässä.
Sen sijaan mielipide on: hauki maistuu hyvältä. Tuo on mielipide. Samoin mielipide voi olla: mielestäni naimisiinmeno on tyhmää.
Eli kun vetoat mielipiteen vapauteen, sano mielipiteitä, älä päästä suustasi virheitä. Nuori nainen väittää olevansa kihloissa. Siitä huolimatta hän sanoo: "En tiedä, menenkö koskaan naimisiin." Jos ihminen on antanut lupauksen avioliitosta, hän tietää menevänsä naimisiin. Näin ollen Nuori nainen ei ole kihloissa.
Hänen mielipiteensä on, että hän voi olla yhdessä saman miehen kanssa loppuelämänsä menemättä naimisiin. Eikä tuosta mielipiteestä yksikään tässä keskustelussa ole häntä haukkunut - ainakaan en ole sellaista huomannut. Eli koko ajan ihmisillä on ollut vapaus sanoa mielipiteensä, kunhan eivät lähde vääntelemään faktoja.
Eli erota toisistaan fakta ja mielipide. Jälkimmäisestä kannattaa keskustella, mutta ensimmäisestä ei. Faktat toimivat pohjana keskustelulle. Ei niistä ole järkeä vääntää. Fakta ei muutu vaikka siitä kuinka keskustelisi.
Nina sai Pekan hiljenemään kunnolla :) Mutta harmillista Ninan tapauksessa, kun se Pekka meni sanomaan noin pahasti..:/ Kuten huomasitte, ei pekka ollut oikeassa näistä sen "ressukkajutuistaan"..
Totta että Suomen lailla ei voi oikein taata enää mitään!! Vaikka nämä ihmiset kovastikin yrittävät väittää kihlauksensa lailla.. Ei tunnu Suomen laki enää "koskettavan" ketään.. Harmillista mutta totta.
Ehkäpä Pekka väsyi tähän keskusteluun. Oikeassahan hän kuitenkin oli siinä, mitä kihlaus on ja mitä se ei ole. Ei vain taida enää jaksaa selittää, kun ei rautalangastakaan saa väännettyä niin yksinkertaista selitystä, että sen jokainen ymmärtäisi.
luulin että olen ainut joka noin ajattelee. olen saanut monet haukut siitä, että 'sulla on väärät periaatteet', mutta eihän periaatteet voi olla kaikilla samat. itse pystyn kuvittelemaan olevani koko loppu elämäni kihloissa, vaikka en menisikään naimisiin.
Mä oon 19-vuotta ja menen kuukauden kuluttua kans naimisiin. Kihloissa ollut vuoden. On ikävää, että te yritätte latistaa aviliiton noilla kirjoituksilla. Mä en menis kihloihin, jos ei olis aikomusta mennä naimisiin. Ihan pöljää touhua, jos ei sitten halua sitoutua avioliiton kautta.
Jos laissa sanotaan, että jos pari on sopinut menevänsä naimisiin, he ovat kihloissa, niin missä laissa sanotaan, että ette ole kihloissa, jos olette vaihtaneet sormuksia jne? Sanoilla voi olla useita merkityksiä.
En ymmärtänyt yhtään mitään, mutta asiat taitaa tarkoittaa samaa. Eli että laissa sanotaan, että olette kihloissa molemmissa tapauksissa. Nehän tarkoittavat samaa, sä vaan pyörittelet sanoja edestakas.
Varmaan sinun omassa lakikirjassa. Vrt.Missä laissa sanotaan, että tappaminen lyömällä on rikos? Missä sitten sanotaan, että jos olet surmannut aseella jonkun, se ei ole rikos?
Katotaan kymmenen vuoden päästä ootko enää saman ihmisen kanssa naimisissa..Siinä vasta hyvä esimerkki "teinikihloista"..Eli onnea vaan tulevaisuuteen!! :P
Ei meillä täällä maaseudulla ole tapana helposti erota kuten siellä kaupungeissa. Yhtään eronnutta ei ole meidän kylällä näkynyt. Minun äiti oli 18-vuotias, kun meni isän kanssa naimisiin ja sitä onnea kesti 25-vuotta, kunnes kuolema heidät erotti isän kuoltua heinäpellolla sydäninfartiin.
Tarkoitin sitä, että missä laissa sanotaan, että ei ole kihloissa jos on VAIN vaihtanut sormuksia (silloinhan ei välttämättä ole sovittu naimisiin menemisestä) Ja vähän ääliömäistä verrata tappamista asiaan jolla ei kuitenkaan todellisuudessa ei ole mitään virallista merkitystä. Virallisissa papereissa (esim veroasiat) koko kihlauksella ei ole hevonvitun merkitystä, joten ihan suotta tullaan vinkumaan sitä, että kun laissa sanotaan niin ja näin kihlauksesta.
Miksi ihmeessä sitten vaihdetaan sormuksia, jos ei mennä kihloihin? Voihan sitä vaihtaa vaikka mitä esim. kumisaappaat. Ne ovat sitten kai ihan eri asia kuin kihlaus, voitanee kutsua vaihtareiksi. Ei ole tosiaankaan mitään väliä mitä vaihtaa, jos ei ole kihloihin menossa. Ja Lilla, voisit siivota suusi, kielenkäyttösi on törkeää, kun on kyse niin ihanasta asiasta kuin kihlaus.
Täällä jotkut yrittävät vääntää faktat muuksi mitä ne ovat. Näin ei voi tehdä. Sanojen merkitystä ei voi muuttaa oman mielensä mukaan vaikka kuinka haluaisi. Mielipide on eri asia kuin fakta ja sitä eivät nämä "muuttajat" tajua. Mielipiteen asioista voi ilmaista, mutta kun yritetään muuttaa tosiasia käsitteenä muuksi, ollaan hakoteillä.
Joissakin työhakemuksissa on vielä kohta, jossa lukee kihloissa. Ja vaikka ei olisikaan, niin kyllä tuleva työnantaja yleensä kysyy: "Seurusteletko, oletko kihloissa tai naimisissa?" Jos vastaat hänelle, että olet kihloissa, niin hän suhtautuu sinuun kuin kehen tahansa nuoreen naiseen, joka on joko avo-tai avioliitossa, eli miettii kannattaako sinut palkata, jos kenties alat pian tehdä lapsia?
Sulla ei oo kovin hyvät perusteet siihen et pysytte koko loppuelämän yhessä.
"Ei meillä täällä maaseudulla ole tapana helposti erota kuten siellä kaupungeissa. Yhtään eronnutta ei ole meidän kylällä näkynyt."
Eli jos kukaan teidän kylässä oo eronnu nii sähän luulet et se tarkottaa automaattisesti sitä että tekään ette tule eroamaan..Hmmm...aika mielenkiintonen kuva sulla avioliitosta.
Onhan tuossa monet perustellut miksi ovat ns. teinikihloissa eli vaihtaneet sormuksia avioliitosta sopimatta, joten mitä niiden vaihdosta kyselet.
Täytynee sitten varmaan mennä kirkkoon rukoilemaan armahdusta kun niin kamalaa sanaa käytin. Lässyn lässyn.
Mä_Vaan: Ovatko omat perustelusi sen paremmat? "Katsotaan 10 vuoden päästä oletteko enää yhdessä?"
Eli miten me lukijat tulkitsemme tämän: Ei kannata mennä naimisiin, kun ero tulee kuitenkin.
Eikö ole kuitenkin parempi mennä naimisiin tämän maalaistytön ajatuksen kanssa kuin sinun ajatuksen kanssa?
Lila, en ole vielä nähnyt yhtään perusteluja ns.teinikihloihin, ei avioliittoon menolle. Kertoisitko minulle mistä kirjoituksesta sellaiset löysit?
Ja tarkoitan nyt ihan rehellisiä perusteluja, kuin mielipiteitä, ne ovat kaksi täysin eri asiaa.
Jos joku 16-vuotias kirjoittaa, että menimme kihloihin, mutta emme ole vielä valmiit menemään naimisiin, se on luonnollisesti ymmärrettävää nuoren iän perusteella, koulu kesken, asutaan kotona jne. Mutta mitä perusteluja on yli 30-kymppisillä, joilla on monilla jo vakituinen työ ja oma asunto?
Kuhan vaan sanoin :P Siinä sulle perustelus :P Mutta kuten huomasitte, eipä ollut maalaistytöllä ikuisesti yhdessä pysymisen perusteella esimerkiksi se että hän on niin onnellinen miehensä kanssa ja he rakastavat toisia ikuisesti :P Syynä yhdessä pysymiseen olikin että he pysyvät sen takia yhdessä, kun ei ole siinä kylässä avioeroja ollut ennenkän :P Että näin..
Jos et osaa lukea mitä toiset ovat sanoneet tai pidä heidän perusteluja riittävinä ja riittävän oikeina, niin ei ole kyllä mun ongelma. Se, että ihmiset haluavat sitoutumisensa osoittaa muulla tavalla kuin sinä, ei tarkoita sitä että kyseiset ihmiset ovat automaattiset ja ehdottoman väärässä. Ihmisillä on eriäviä mielipiteitä, jos toiset haluavat osoittaa jollakin symbolilla olevansa toisiinsa sitoutuneita eivätkä mene naimisiin, sen luulisi olevan täysin heidän asiansa eikä rasittavan sinun eikä minun elämää sitten millään lailla. Ja mikä peruste se ikä tai asumismuoto on naimisiin menolle? Tai työsuhteen kesto?
Ei kai me muuten oltaisi naimisiin menossa, ellemme rakastaisi toisiamme. Olemme myös hyvin onnellisia. Sehän nyt on sanomattakin selvä, jos avioon aikoo. Luulin, että se olisi jokaiselle selvä asia, eikä sitä tarvitsisi perustella.
Lila, kannattaisi lukea kirjoitukset hieman tarkemmin. En missään vaiheesa väittänyt, että ne ihmiset, jotka eivät aio naimisiin ovat väärässä, vaan väitin, että SINÄ olet väärässä, koska väitit, että he olivat perustelleet kantansa.
Ihmisillä on oikeus eriäviin mielipiteisiin, mutta kunnon keskusteluun kuuluu PERUSTELLA mielipiteensä. Kun väitit, että nämä henkilöt olivat perustelleet mielipiteensä, eihän se väite edes pitänyt paikkansa?
Ehkä et lukenut niitä kirjoituksia kunnolla?
"Ja mikä peruste se ikä on naimisiin menolle?"
No totta ihmeessä on! Suomessa on esim.minimi-ikä avioliitolle, ja jos olet alaikäinen joudut anomaan presidentiltä luvan. Ja kyllä yleensä ne nuoret ovat niitä, joilla ei ole vielä ammattia. Otetaan esimerkkinä nuori nainen, joka esim.asuu Helsingissä ja ei ole saanut opiskelupaikkaa ja saakin sen yhtäkkiä Rovaniemeltä. Miksi ihmeessä hän haluaisi mennä naimisiin helsinkiläisen poikaystävänsä kanssa, jos joutuu asumaan seuraavat 4 vuotta Rovaniemellä ja poikaystävä/tuleva mies ei ole valmis sinne muuttamaan?
Eli ensin ammatti, sitten naimisiin meno. Yleensä ihmiset tekevät sen tässä järjestyksessä.
Eli tässä päästään taas siihen, että SINÄ et hyväksy muiden perusteluja, koska ne ovat omistasi eriäviä. Edellisessä kirjoituksessa kyselit että mitä perusteita on (jos en nyt väärin muista) kolmekymppisillä menemättä naimisiin, jos on oma asunto ja vakituinen työpaikka, eli taas käänsit kirjoitukseni päälaelleen. Vakituinen työpaikka ja opiskelupaikka tietääkseni ovat ainakin toistaiseksi olleet kaksi eri asiaa. Ja vakituinen työpaikka ja ammatti ovat kaksi eri asiaa. Esim hitsaajalla on ammatti, mutta ei välttämättä vakituista työpaikkaa. Eli miksi se, että on kolmekymppinen, on jokin peruste naimisiin menolle? Eikä vakituinen työpaikka välttämättä katso. Minullakin on ollut vuosia vakituinen työpaikka, olisiko minun siis pitänyt mennä jo naimisiin?
Ja vaikka ihmiset usein hankkivatkin ammatin ennen naimisiin menoa, niin se ei todellakaan ole mikään vaatimus avioliitolle. Vai kysytäänkö esteitä tutkittaessa että onko sinulla nyt ammattia ja sen puute johtaisi heti esteellisyyteen? Ja kerro nyt vielä voiko vuokralla asuvat mennä ollenkaan naimisiin? Pitäisikö tässä mennä työkaverille ilmoittamaan että teidän liitto on laiton kun asutte vuokralla?
Suosittelen itsellesi tarkemmin lukemista, niin ei tarvitsisi joka asiaa rautalangasta vääntää. Ei ihmisten tarvitse sinulta lupaa tulla pyytelemään omille perusteluilleen. Ja kuinka kurjaa sinunkin elämäsi olisi, jos kaikki tekisivät sinun sääntöjesi mukaan? Ethän voisi silloin arvostella ketään!
Lillan kirjoituksista en oikeastaan ymmärrä mitään, jotenkin ne ovat ihan hakoteillä. Ei kai minussa voi olla vika, kun muut kirjoitukset tuntuvat jokseenkin selkeiltä. Olet lähtenyt jo niin kauas ja monen mutkan kautta, ettei kirjoituksesi enää koske asiaa. Perustelut ovat lievästi sanottuna hölynpölyä. Olen lukenut paljon artikkeleita kihlautumisesta, koska asia on minulle ajankohtainen. Kaikissa sanotaan, että kihlapari sopii kihlautuessaan avioliitosta. Myös juridisia oikeuksia kihlakumppanilla on, hänen ei esim. tarvitse todistaa oikeudessa kihlakumppaniaan vastaan. Lisäksi jos kihlaparista jompikumpi kuolee, oikeus voi määrätä kohtuulliseksi katsomansa perintöosan myös kihlauksen perusteella toiselle osapuolelle riippuen kihlauksen kestosta jne. Kihlaus siis katsotaan sopimukseksi solmia avioliitto. Jokainen voi omassa päässään määrittää mille asialle tahansa omat käsitteet, mutta kukaan ei voi muuttaa yleiskäsitystä asiasta. Ihmiset ovat alkaneet muuttamaan asioiden merkitystä omassa päässään sen sijaan, että hankkisivat asioista tietoa. Voidaan sanoa, että mennään hakoteille, kun ei enää tiedetä, mistä puhutaan, mutta puhutaan kuitenkin.
Jotenkin vaikea ymmärtää näitä kihlatun juridisia oikeuksia, siis siltä pohjalta, että millä kukaan todistaa kihlauksensa? Tai sen, että ei ole kihloissa? Mitenkäs tämän nyt selittäisin... Eli joku pari väittää olevansa kihloissa, vaikka välttyäkseen todistamiselta, vaikka totuus olisikin toinen. Tai pariskunta on sopinut menevänsä naimisiin eli ovat kihloissa, toinen kuolee, niin milläs kihlattu todistaa kihlauksen, jos sormuksia ei olisi.
Monet ihmiset perustelevat ei-naimisiinmenoaan monilla tavoilla, saattaa olla että olen sekoittanut joitakin samansuuntaisia ketjuja mielessäni, kun olen tähän ketjuun kirjoitellut. Sitten on tainnut mopo karata käsistä. Anteeksi sekoiluani :(
Tähän lain määritelmään kuitenkin haluaisin kommentoida. Väittäsin että monissa asioissa lakia tulkitaan eikä noudateta kirjaimellisesti. Esimerkiksi lehdissä on ollut paljon juttuja raiskauksista ja niiden tuomioista. Joidenkin tuomittujen työpaikka on vaikuttanut tuomioon, eli lakia on käytännöllisesti katsoen tulkittu niin, etttä raiskaus on "vähemmän" rikos tuomitun työpaikan takia. Ja monesti laintulkintaan vaikuttaa myös lain henki(?), eli mitä lainlaatija on tarkoittanut vaikka se ei välttämättä lakitekstissä suoraan lue. Korjatkaa jos olen väärässä, oikeusopin tunnilla olen tuon joskus menneisyydessä kuullut. Ja sen haluaisin vielä sanoa, että omaa mielipidettäni en ole kihlauksen tarkoituksesta ilmaissut vaan aloitukseni oli tarkoitettu (vajaaksi jääneeksi ja raiteiltaan poisajautuneeksi) pohdinnaksi.
Juridista oikeuksista en ole vielä ainakaan huomannut olevan mitään hyötyä, edelleenkin olemme kihlatun kanssa kiinteistöyhtymä, kun ei naimisiin olla vielä menty. Olemme siis kihloissa ja naimisiin on sovittu menevämme.Todistamatta jättämisoikeutta toivottavasti ei koskaan tarvitse käyttää eikä perimisoikeutta. "Teinikihlaukselle" kuitenkin olisi hyvä kehittää jokin toinen(kauniimpi) sana, niin eipä tulisi riitaa siitä kuka on kihloissa ja kuka ei.
Rauhaa, toivoo Lilla (joka on nolona huonon käytöksensä takia)
Lila, selitän nyt vielä sinulle saman asian kolmannen kerran. Ole hyvä, ja lue vain tämä kirjoitus, äläkä yritä löytää mitään tästä rivien välistä tai edellisistä kirjoituksista.
Minulla ei ole sinulle kuin yksi kysymys. Väitit yhdessä viestissäsi, että ihmiset ovat perustelleet syyt, miksi eivät halua naimisiin.
Minä en missään vaiheessa väittänyt, että nämä ihmiset, jotka eivät halua naimisiin ovat väärässä. Vaan väitin,että sinä Lila olet väärässä, koska nämä ihmiset eivät ole PERUSTELLEET miksi eivät halua naimisiin.
Siis rautalangasta: Pyysin sinua osoittamaan niiden henkilöiden kirjoitukset, jotka ovat perusteelleet syyt, miksi eivät halua naimisiin? Jos niitä syitä ei löydy, et voi mitenkään väittää että he ovat perustelleet kantansa vai voitko?
Ps. Tämän palstan toisessa kirjoituksessa, jossa pyydetään keksimään uutta sanaa kihlasormukselle, on nyt tullut muistaakseni EILEN tai TÄNÄÄN yksi kirjoitus, jossa henkilö perustelee, miksi hänen ystävänsä eivät aio naimisiin. Hieno homma! Voi kun näitä olisi vain lisää.
Olen lukenut näitä kirjoituksia.
Täällä on ollut monia hyviä ja asiaa esimerkin kautta selventäviä kirjoituksia. Esimerkiksi Tane ja oik.tiet.kandi sekä monet muut ovat kirjoittaneet asiallisesti ja selvästi.
Muutama provosoiva kirjoitus kuten Pekalta täällä on myös ollut. He kirjoittavat kyllä asiaa mutta vähän pisteliäästi.
Sitten on näitä kirjoittajia, jotka jostain syystä eivät hyväksy sitä kihlauksen määritelmää, mikä maamme laissa siitä nyt on. Olisin odottanut heiltä vasta-argumentteja juuri näihin Tanen ja monen muun asiallisesti perustellulle kirjoitukselle. Luin huolellisesti koko ketjun läpi, eivätkä he jostain syystä asiallisesti perustelleet väitteitään. Ainoa perustelu loppujen lopuksi jäi sanoihin: ”Minun mielestäni jne.” Lain tulkinta ei voi olla kenenkään henkilökohtainen mielipide, sen asian me jokainen varmasti ymmärrämme.
Toisaalta on ymmärrettävää, että jos haluaa laille (siis mille lain pykälälle tahansa, ei pelkästään tämä kihlaus asia) uuden tulkinnan, ei tietenkään voi sanoa että: ”Laki on tässä väärässä, todellisuudessa asian sisältö on laajempi”. Sillä laki on niin, kuin se on kirjoitettu. Tai voihan sitä sanoa ja voi jopa itsekin sanomaansa uskoa, mutta se ei muuta olemassa olevaa totuutta.
Mutta vielä pyydän teiltä, jotka haluatte lain tulkintaan muutoksia tämän kihlauksen osalta, että perustelisitte näkemyksenne asiallisesti. Ei siis niin että: ”Minusta nyt asia vain on niin….” tai: ”Nykyaikana kaikki muukin on muuttunut, niin miksei myös tämänkin sanan sisältö…..” Siis, älkää perustelko kantojanne näin, sanoisinko vähän naivin tuntuisesti, vaan asiallisesti eri argumentteja punniten. Ts. samalla tyylillä, mitä esim. Tane tai oik.tiet.kandi asiansa perusteli. Ei varmastikaan ole paljon odotettu, että pystyisi myös esittämänsä mielipiteensä perustelemaan.
Ette kai täällä kukaan ihan oikeasti kuvittele, että lait määräävät, mitä mikin sana tarkoittaa ja miten sitä saa käyttää?!!
Kyllä vain kuvittelevat. Eivätkä ainoastaan kuvittele, vaan tietävät.
Sillä jos laki jostain jotain sanoo, asia on sitten niin. Se on asian ainoa virallinen ja oikea tulkinta. Hyväksyy sen sitten mielessään tai ei, sillä ei ole mitään merkitystä.
Ei kuvittelu ole sama kuin tieto ja se mitä asia oikeasti tarkoittaa. Kuvitella saa mitä haluaa. Kyllä sinäkin voit ihan vapaasti kuvitella, että hauki ei ole kala, susi ei ole eläin tai banaani ei ole hedelmä jne. Minäkin kuvittelin lapsena mitä vain, nyt aikuisena otan tosiasiat tosiasioina. Jos et tiedä sanojen oikeaa merkitystä, tietoa löytyy vaikka lakikirjoista, tietosanakirjoita, netistä jne. Kohta kai avioliittokaan ei ole varsinaisesti mikään liitto, vaan aivan jotain muuta, jos nämä "tietävät" viisastelijat tällä palstalla sen voisivat päättää. Kummallista sanojen muuntoa, ei voi muuta todeta!!
En taida saada niitä asiallisia perusteluita.
No, täytyy kai sitten todeta, ettei näillä kirjoittajilla niitä ole.
Älä nyt jaksa marista, kyllä täällä on perusteluja saatu ihan tarpeeksi.
No se on valtava väärinkäsitys, te pienet kielipoliisit. Laki ei millään muotoa määrää mitä ihmisten pitää puhuessaan tarkoittaa milläkin sanalla.
Olen aivan samaa mieltä kanssanne siitä, mikä on kihlaus-sanan perinteinen ja edelleen pääasiallinen merkityssisältö. Mutta kun tälläkin palstalla esiintyy muutama ihminen, jotka käyttävät sanaa toisin, se jo osoittaa, että sanalle on kehittynyt toinenkin sisältö. Ette pysty sitä estämään. Voitte täällä tietysti häpeäpaaluun laittaa niitä, jotka käyttävät sanaa "väärin", mutta lain vetäminen sen vankimmaksi perusteluksi on aika paksua!
Laki ei määrää, että ihmisten täytyy käyttää tiettyjä sanoja. Siinä olet oikeassa. Laki kuitenkin määrittelee monille sanoille selkeän ja yksiselitteisen merkityksen. On suorastaan typeryyttä sen jälkeen käyttää sanaa jossain muussa merkityksessä niin, että väärinkäsitys on mahdollista ja jopa todennäköistä.
Ajattelepa vaikka sellaista sanaa kuin moottoritie. Se on laissa määritelty tie. Monet kutsuvat esimerkiksi moottoriliikennetietä moottoritieksi. Minkälainen sotku syntyykään, kun annat toiselle ajo-ohjeita, ja nimität teitä tuolla tavalla ristiin? Tai jos nimität mutkaa vasemmalle risteykseksi?
Tässä on ihan sama tilanne. Kihlaus-sanalle on olemassa laissa määritelty hyvin selkeä merkitys. Jos jokainen käyttäisi sitä siitä huolimatta aina itse keksimässään merkityksessä, ei sanaa lopulta voisi enää käyttää. Jollekin se vastaisi sitä, että seurustelee jonkun kanssa niin, ettei tapaile muita. Jollekin se on avioliittolupaus. Muille siltä väliltä.
Kun meillä on sanalle selvä merkitys, mitä järkeä on käyttää sitä merkityksensä vastaisesti? Perustelu "koska jotkut, jotka eivät tiedä sanan oikeaa merkitystä, käyttävät sitä väärin" on suoraan sanottuna aivan perseestä. Samalla perustelulla voitaisiin muuttaa lähes kaikkien sanojen merkitys. Aina kun kuulisit oudon sanan, voisit keksiä sille merkityksen. Sen jälkeen sinun keksimäsi merkitys olisi myös sanan oikea merkitys, koska "sanan merkitys voi muuttua, ja nyt sitä sanaa käytetään myös uudessa merkityksessä". Onko tuo tilanne, jota haet?
Hyvin kirjoitit Tane K.
Minustakin osoittaa lähinnä tyhmyyttä keksiä ennen määritellyille, varsinkin näin virallisesti määritellyille(lain määrityshän antaa virallisen määrityksen), sanoille uuden merkityksen. Lähinnähän se on sitä, ettei tyhmyyttään tiedä sanan merkitystä ja ei vaivaudu selvittämään sitä, vaan keksii sitten itse tälle sanalle oman merkityksen ja määrityksen.
Huolestuttavan tyhmänä pidän sellaista henkilöä, joka vaatii muiden ymmärtämään ja hyväksymään tämän itse keksimän ja määrittelemän sisällön jollekin tietylle sanalle.
Ja kaiken huippu on se, että ellei hyväksy hänen määrittelyänsä , niin on tämän mielestä SUVAITSEMATON.
Näin he paljastavat etteivät ymmärrä mitä tarkoittaa sana suvaitsematon.
VOI PYHÄ YKSINKERTAISUUS.
Itse olen 19 ja kihlattuni 21. Naimisiin kahden tai kolmen vuoden päästä kesällä. Onko meidän kihlauksemme jonkun mielestä jotenkin väärä tms? Siis liian pitkä kihlausaika.. Rippikoulussakin minulle opetettiin, että on kihlaus, jota seuraa joko ero tai avioliitto. Omasta kihlauksestani olen varma, että avioliitto.