On vaivannut kyseinen asia usein. Esim jos haluan tehdä kytkennän jolla voi säätää moottorin nopeutta kahteen suuntaan niin olisi mukava kun kesekllä on OFF- tilaa vaikka 10% koko alueesta. Esim jos kytketään potentiometri 5V ja -5V välille, 2 diodia rinnakkain eri suuntiin lähtöön niin saadaan -0.7V tyhjä alue. Miten tuohon saisi esim -0.1V kun germanium diodillakaan ei saa niin pientä tehtyä? Varmaan jostain löytyy potentiometri, jossa on valmiina tuollainen ominaisuus, mutta mistä? Kytkennän virrankulutus saisi olla pieni. Potentiometrin akseliin voisi laittaa sopivan mikrokytkimen virtakytkimeksi, mutta nyt kiinnostaa elektroninen ratkaisu.
miten potentiometrin puoliväliin tyhjää
makrokatkaisin
9190
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tuossa vähän periaatetta, miten tuon voi toteuttaa:
http://schematicndiagram.blogspot.fi/2011/08/dc-motor-controller-circuit-using-741.html
Op-amp voi olla muukin, kuin 741 ja transistorien tyypit voi valita tarvittavan virrankeston mukaan.
Tuossa kytkennässä op-amp on kytketty jänniteseuraajaksi, jolloin vahvisus on 1. Potentiometrin keskelle tulee kaipaamasi "tyhjä" alue johtuen transistorien kynnysjännitteestä.
Itse toteuttaisin näin:
100 kΩ lineaarinen potentiometri, toinen pää 5V ja toinen pää 0 V.
Keskiulosotto mikrokontrollerin A/D -tuloon.
JOS myös mikrokontrollerin A/D -referenssin on 5V, silloin (8-bit näytteistyksellä):
0 = 0V tai negatiivinen
64 = 1.25 V
128 = 2.5 V
192 = 3.75 V
255 = 4.98 V tai suurempi.
Tähän voit toteuttaa haluamasi, ja vielä lisäksi toisenkin hyödyllisen turvatoiminnon:
esim:
JOS A/D -muuntimen antama arvo on <= 2 TAI >= 253, silloin potentiometrissa on kontaktivika.
Itseasissa olisi hyvä kytkeä esim. 10 ... 22 MΩ vastus potentiometrin keskiulosotosta nollatasoon 0V.
Tuo vastus pyrkii varmistamaan, että A/D -muunnin antaisi arvon 0 (tai ainakin <= 2) jos keskiulosotto ei saa kunnon kontaktia potentiometrin sisällä olevaan hiilirataan.
mikrokontrollerila voit ohjata esim. MOSFET -transistoreita (tai pienemmässä teholuokassa tavanoimaisia NPN tai PNP -transistoreita) joko suoraan tai erillisen ns. MOSFET DRIVER -piirin välityksellä.
mikrokontrolleri toki vaatii myös ohjelmointityötä, mutta se antaa hyödyllisiä lisämahdollisuuksia.
esim. ATMEL ATMega 328 (tai 648, 1288 jos tarvitset enemmän muistia).
Jotkut tykkää PICistä, mutta tutustuttuani konekieliohjelmointiin ja assembly -kieleen ko. kontrollereiden osalta, mielestäni ATMELin konekieli ja assembly ovat paremmin suuniteltuja.
Nykyisin saman firman tuotteita, kun MICROCHIP osti kilpailijansa ATMELin.
Perinteisesti noita on ohjelmoitu joko assembly -kielellä tai C:llä.
Mutta ATMEL AVR:lle on olemassa myös FreePascal -kääntäjä.
Valitettavasti tuo FreePascal for ATMEL AVR -kääntäjä ei osaa optimoida kovin hyvin.
Eli PASCALilla voi ohjelmoida, mutta aikakriittisimmät osat ohjelmasta kannattaa tehdä silti assembly -kielellä.
Mutta siis jos C -kielen sotkuinen syntaksi häiritsee, koodaa aikakriittisimmät osat ohjelmasta
assembly -kielellä ja loput PASCALilla.
Samaa mieltä, mikrokontrollerilla saa tehtyä vapaati mitä haluaa.
Mutta tekisin Arduinolla, niin opettelukynnys on paljon, paljon pienempi. Arduinossa on mm. analoginen input, jolloin voi suoraan käyttää potikasta tulevaa jännitettä koodissa. JA koodi on helppoa C/C -pohjaista (mutta selkeämpää).
Googlaamalla löytyy paljon esimerkkejä ja oppimaterialia arduinon käytöstä.
Lisäksi Arduinossa on valmiina PWM (pulssimodulaatio), jolla on paljon parempi ohjata moottoria kuin jännitteellä. Jälleengooglaamalla selviää mistä kyse.
jep tuo arduino on kyllä mukava ohjelmoitava. kaikki on helppoa ja vähällä koodilla saa toimivia ratkaisuja. halpa myöskin, alle kolmella eurolla saa ebaysta ihan ok pelittävän kloonin arduino unosta.
Tässä artikkelin loppupuolella esimerkkiä ohjelmasta. Tuota voi kehittää vastaamaan tarpeita.
http://howtomechatronics.com/tutorials/arduino/arduino-dc-motor-control-tutorial-l298n-pwm-h-bridge/
H-silta sitten tarpeen mukaan.
Tilaamalla voit saada tuollaisen potikan mutta suoraan sellaista tuskin löytyy miltään toimittajalta ja syy todennäköisesti on se että toiminto tehdän aina jonkin apukeinon kautta.
Sen voi toteuttaa edellämainituin tavoin analogisesti tai digitaalisesti ja ohjelmoimalla mutta ne joihin olen törmännyt teollisuudessa ovat olleet toteutettuja yksinkertaisesti mikrokytkimen avulla( Huom käsiajot vanhemmissa automaateissa).
Onnistuu nelikko-opampilla ja nipulla vastuksia, ltspice-kuva: http://aijaa.com/DnGZCe.
Potikkaa simuloitu V2:lla, ajaa rampilla jännitteen 0->5V, harmaa viiva.
U1 piti ohittaa simuloinnissa kun Spice-laskenta hyytyi.
U3:sta tulee sininen output, U2:sta vihreä, ne summataan U4:lla, output on punainen.
Keskialueen "off"-tilan leveys määräytyy vastusten 22k/27k suhteesta.
Aijaa-linkistä pitää otta virkeen loppupiste pois.
Ei tuota potikalla tehdä vaan siinä moottorin ohjaimessa. Potikka antaa mitä antaa esim. Jos meillä on joystik jolle syötetään 5v ja 2,5 v on lepoalue, 5v kaasu täysi eteen ja 0v täysi taakse. Tietekin kannattaa ottaa käyttöön vikavalvonta niin että max ja min jää vähän vajaaksi. Jos ei osaa tai halua käyttää mikrokontrolleria niin komparaattorilla saa tuosta suuntatiedon, toinen komparaattori imputit käännettynä. Operaatiovahvistimella saat sitten sovitettua signaalin halutuksi, esim. 0 -10v. Pakin voi kääntää inventoivalla vahvistimella. Itse kyllä tekisin kontrollerilla, niin saa halutut kiihdytys ja hidastus rampit ja vikavalvonnat ym. Paljon helpommalla.