Ei apua edesmmeiltä

Minulla oli tällainen kokemus kauan sitten, hiukan ennen kuin tulin uskoon. Olin elämässäni umpikujassa. Ei ollut työtä, en saanut ennakkoveronumeroa omaan toiminimeen, ja henkisestikin olin kovassa paineessa, toisin sanoen tulossa hulluksi.

Menin hautausmaalle mummon haudalle. Itkin ja sanoin ääneen: voi mummo, kun olisit täällä neuvomassa, miten minun pitäisi elää. Oli syksy ja pimeä ilta. Yhtäkkiä lähin valolyhty räsähti rikki, ja minulle sanottiin: Älä etsi elävää kuolleiden joukosta. Sain jalat alleni ja häivyin äkkiä.

Myöhemmin selvisi, että ne sanat olivat Raamatusta. Olin tietämättäni ottamaisillani yhteyttä vainajaan, mikä on Raamatussa kiellettyä, koska se on tosiasiassa riivaajiin yhteydenottoa.

Nykyään ”soukataan” haudoilla, ja minua se puistattaa. Niin tehdään tietoisesti, eikä välitetä mitä Sana sanoo. Minä sain aikoinani hyvän opetuksen enkä aloittanut sillä tiellä.

Älkää etsikö mitään yhteyttä tuonpuoleiseen, ei haudoilla eikä mitenkään muutenkaan, ei leikisti eikä tosissaan. Siitä seuraa pelkkää kirousta itselle ja perheelle.