Molemminpuolinen vetovoima katseessa

Ei naisista selvää ota. Turha edes yrittää. Parempi kun kuittaa kaikki harhana.

Kyllä minä väittäisin näin. Tai siis oman tunteesihan tiedät, ja sen toisen kokeman vetovoiman voit huomata. Mutta aina jää sellainen epävarmuus, että kuvittelenko.
Ja en sitten tiedä, voiko tuntea voimakasta vetoa ilman, että se näkyy katseesta. Siihen toisaalta haluaisin itse vastauksen myös.

Mutta pelkästään se, että katsoo silmiin tai että katsoo pitempään kuin ihmiset yleensä, ei tarkoita mitään. Toiset katsoo silmiin ja toiset pälyilee ympärilleen ja jotkut suorastaan tuijottaa. Siitä ei voi vielä vetää johtopäätöksiä.

Ei huomaa.

Vetovoima pitää kokeilla. Mene ihan lähelle muina miehinä/naisina, huomaat kyllä miten toinen reagoi.
Jos vastapuoli vaivaantuu, niin kuvittelet vetovoiman, ja jos hän pitää läheisyydestäsi, niin vetovoimaa on.

entäs jos tärisee?

Osattava seurata myös huulien liikkeitä, ne ovat takuuvarma merkki. Hymy, virne tuohon suuntaan

No se on semmonen toisiaan puoleensa vetävä katse, joka aiheuttaa hymyn molemmille. Olen saanut katsella pitkään yhtä ruskeasilmäistä naista. Ei voi erehtyä.

Mun mielestä se ei ole niinkään pitkät katseet kuin juuri tuo intensiivisyys. Intensiivisyyttä ei pysty aina peittelemään, jollei sitten väistä katseesta kokonaan...

Kun tapaamme yhden miehen kanssa ohimennen jääden jotain pientä arkista juttelemaan, huomaan, että hänen seurassaan jotenkin sulan ja alan hehkua. Ja se tulee, kun katson häneen. Se on todella voimakas tunne.

Olenko siis kiinnostunut hänestä? Järjen tasolla en, sillä olen varattu. En kaipaa häntä kun emme näe, en muista häntä, mutta heti tavatessamme tuo tapahtuu. En haluaisi viestittää kiinnostusta, mutta se jokin vain tapahtuu kohdatessamme.

Ainoa mahdollisuus olisi juosta aina karkuun tai muuten vältellä, mutta kohtaamista ei ole voinut välttää enkä myöskään halua olla typerä ja epäkohteliaskaan.

Jos näin jatkuu, olen pulassa.

Perjantaina jälleen tunsin sen kuinka helppoa, tosin vähän jännää oli taas pitkästä aikaa vaihtaa ajatuksia Hänen kanssaan. Kyllä katseemme olivat intensiiviset ja hymy huulilla. Minä vapaa Hänellä ystävä kylläkin. Onko kaveriystävyyttä välillämme vai jotain enemmän, sen aika näyttää. Joka tapauksessa aika menee kuin siivillä toistemme seurassa, tosin sitä ei liikaa ole vielä ollutkaan. Näkemistä aina toivoo.

Rimakauhusta kärsivä voi juosta myös karkuun, pelko pettyä itseensä ei toiseen?

Itsellä on omassa elämässä vaikuttava asia jota en nyt tässä ala purkamaan, se ei liity tähän. Mutta katsekontaktin. On muutaman kerran ollut sellaisa tilanteita joissa nainen on tullut vastaan ja ottanut katsekontaktin. Eihän sitä siinä mieti, mutta vois olla niin, että siinä tilanteessa kumpikaan ei välttämättä tiedostaen tiedä mitään... se on aivan vaistomainen reaktio, että katseet kohtaa.

Kysehn on kait siitä, että eläimet tuottaa feronomia ja naiset aistii sen paremmin... ja oikeastaan kysehän siitä että luodaan turvallisuudentunnetta.... ihmislaji vaan on sellainen osaamistaso, että juttu jää katseisiin ja eleisiin, kyse ei ole mistään lisääntyymisvietistä tai eloonjäämiskamppailusta niinkuin elämillä.

Kyllä se katse on juuri sellainen intensiivinen, jossa hymy kaartuu väkisin kasvoille ja pikkuhiljaa tuntee kuumuuden valtaavan kasvot.

Juuri intensiivinen. Arveleva, ystävällinen. Jotain sellaista, ennen karkaamista.

Huomaa sen. Yks mies, jonka olen jo mielessäni ristinyt sielunkumppanikseni, koska mulla on tällainen aavistus, katsoo mua joka kerta tavatessa niin että pyörryttää ja melkein voin kuulla ajatuksensa. Hymyilee samalla. Tästä on nyt muutama päivä taas kun viimeksi nähtiin ja mä olen vieläkin ihan sekaisin siitä katseesta. En oikein tiedä mitä tehdä kun en kuitenkaan uskalla itse ottaa yhteyttä tähän mieheen. Toivon vain että hän tuntisi samoin, ja rohkaistuisi. Pelkään kai ettei tunne ole molemminpuoleinen mutta iso osa minusta tietää että on oltava. Mitään tällaista ei ole ollut koskaan ennen.

Tuskinpa,ihmisiä katsotaan mieltymyksen mukaan eli jos ihana ihminen, katsotaan pitempään ja jos ei niin kiinnostava niin ei ihmeemmin katsella