Työssä ahertaneet eläkeläiset nauttivat työnsä hedelmistä. Hedelmät kypsinä juomat kylminä. Toimeentulo on turvattu ja se on oikein.
Siirry sivun pääsisältöön.
Siirry sivuston hakuun.
Tilaa IS Extra
Tuoreimmat
Päivän lehti
Lähetä vihje tai kuva
Yhteystiedot
Älypää
Äkkilähdöt
Työpaikat
TV-ohjelmat
Taloussanomat
OMX HELSINKI
-0,93 %
18:35
9 445,94
VALOE OYJ
5,29 %
18:29
1,79
COMPONENTA CORPORATION
-8,24 %
18:29
0,24
ETUSIVU
UUTISET
PÖRSSI
YRITYSTIEDOT
OMA RAHA
Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa
(KUVA: Mikko Stig / Lehtikuva)
Julkaistu: 20.8. 8:35
Jaa2810Twiittaa
Yhteiskunta natisee, kun nuoret kustantavat pienenevistä tuloistaan kasvavia eläkkeitä. Se ei ole eläkeläisten syy, mutta sukupolvien taakanjako on ratkaistava, Teemu Muhonen kirjoittaa.
Keskustelu suomalaisten eläkkeistä aaltoilee puolelta toiselle: vielä keväällä puhutti Kimmo Kiljusen kansalaisaloite eläkkeiden korottamisesta, ja nyt kuohuttavat Bengt Holmströmin varoittelut järjestelmän kestävyydestä.
Nobel-voittajan mukaan nuoret jäävät ylivoimaisen maksutaakan alle, jos eläkkeitä ei korottamisen sijaan voida leikata.
Eläkejärjestelmän edustajien mukaan ei ole syytä panikoida, sillä järjestelmä on tänä vuonna voimaan tulleen uudistuksen jälkeen ”tasapainossa”.
Vaikka tilanne on tällä hetkellä vakaa, Holmströmin huoli nuorista on enemmän kuin aiheellinen. Itse asiassa eläkkeiden maksutaakka on jo nyt niin suuri, että siitä kärsivät nuorten lisäksi kaikki muutkin.
Seuraavat kolme kuvaa kertovat, miten kasvavat eläkemenot ovat osaltaan johtaneet julkisen talouden ongelmiin ja valtion leikkauspolitiikkaan.
Eläkemenot paisuneet valtaviksi – työssä käyvät maksavat
Suomalaisessa eläkejärjestelmässä kukin sukupolvi maksaa pääosin edeltäjiensä eläkkeet.
Lasku on kasvanut vuosi vuodelta, ja viime vuonna eläkemenot nousivat jo noin 29 miljardiin euroon. Niistä 25 miljardia oli työeläkkeitä.
Summaa voi verrata valtion noin 54 miljardin euron budjettiin.
Eläkemenot ovat kohonneet suorastaan räjähdysmäisesti, sillä vielä vuonna 2007 eläkkeisiin meni yhteensä ”vain” vajaat 18 miljardia euroa.
Ilmeinen selittävä tekijä on se, että eläkeikäisten määrä suhteessa työikäisiin on kasvanut selvästi. Kuten oheisesta kuvasta käy ilmi, huoltosuhteen heikkeneminen on kuitenkin vasta pääsemässä vauhtiin.
Menot nousevat siis vastaisuudessakin, sillä samaan aikaan kuin eläkeläisväestö kasvaa, työikäinen väestö supistuu.
Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin suuri osa työikäisistä
Toistaiseksi eläkemenoja on kasvattanut väestön ikääntymisen lisäksi se, että viimeisten kymmenen vuoden aikana eläköityneille ikäluokille maksetaan parempia eläkkeitä kuin heidän edeltäjilleen.
Siitä kertoo esimerkiksi se, että vuosina 2007–2014 eläkemenot kasvoivat reaalisesti kolmanneksen mutta eläkkeensaajien määrä vain kymmenyksen.
Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle jäävä suomalainen saa noin 1 800 euroa kuukaudessa, kun kymmenen vuotta sitten luku oli 1 500 euroa.
Erot sukupuolten välillä ovat suuret, sillä miesten alkavat eläkkeet nousevat noin 2 100 euroon kuukaudessa.
Summa ei ole hurja, mutta silti korkea verrattuna työikäisten tuloihin: Tilastokeskuksen mukaan 20–59-vuotiaista noin 42 prosentin veronalaiset tulot jäivät vuonna 2014 alle 2 080 euroon.
Esimerkiksi lähihoitajan keskimääräinen perupalkka kuntasektorilla oli samana vuonna 2 070 euroa.
On tärkeää muistaa, että eläkkeet eivät ole saajiensa omia säästöjä: Eläketurvakeskuksen (ETK) laskelmien mukaan nykyiset eläkeläiset saavat noin neljä euroa eläkettä jokaista työuransa aikana maksamaansa maksueuroa kohden.
Eläkkeet on suojattu, joten kaikkialta muualta leikataan
Työeläkkeitä ei rahoiteta veroilla vaan pakollisilla eläkemaksuilla. Siksi monien mielestä eläkkeillä ei ole yhteyttä valtion velkaantumiseen tai leikkauspolitiikkaan.
Se ei pidä paikkaansa.
Eläkemaksut ovat nousseet 24,4 prosenttiin palkoista, ja enemmistö työntekijöistä maksaa palkastaan jo enemmän eläkemaksuja kuin veroja.
Sitä mukaa kun eläkemaksuja on korotettu, päättäjät ovat keventäneet työn verotusta estääkseen palkasta perittävien lakisääteisten maksujen nousun. Asia käy ilmi oheisesta kuviosta.
Kasvavat eläkemenot ja -maksut ovat ”vieneet tilaa” verotukselta, joten valtion ja kuntien kassoihin virtaa vähemmän veroeuroja kaikkien muiden etuuksien ja palveluiden rahoitukseen.
Kun tulot eivät ole riittäneet menoihin, velkaantumisesta huolestuneet päättäjät ovat viime vuosina leikanneet esimerkiksi lähes kaikista pienituloisille myönnettävistä tulonsiirroista.
Maksussa olevat työeläkkeet eivät muista tulonsiirroista poiketen jousta, sillä ne on tulkitaan Suomessa perustuslain tarkoittamaksi ”omaisuudeksi”, joka on tiukasti suojattu.
ETK:n ennusteiden mukaan eläkemaksuja tarvitse enää juuri nykyisestä nostaa, koska menojen kasvuun on varauduttu kerryttämällä rahastoja. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos odotukset talouskasvusta eivät to
Siirry sivun pääsisältöön.
Siirry sivuston hakuun.
Tilaa IS Extra
Tuoreimmat
Päivän lehti
Lähetä vihje tai kuva
Yhteystiedot
Älypää
Äkkilähdöt
Työpaikat
TV-ohjelmat
Taloussanomat
OMX HELSINKI
-0,93 %
18:35
9 445,94
VALOE OYJ
5,29 %
18:29
1,79
COMPONENTA CORPORATION
-8,24 %
18:29
0,24
ETUSIVU
UUTISET
PÖRSSI
YRITYSTIEDOT
OMA RAHA
Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa
(KUVA: Mikko Stig / Lehtikuva)
Julkaistu: 20.8. 8:35
Jaa2810Twiittaa
Yhteiskunta natisee, kun nuoret kustantavat pienenevistä tuloistaan kasvavia eläkkeitä. Se ei ole eläkeläisten syy, mutta sukupolvien taakanjako on ratkaistava, Teemu Muhonen kirjoittaa.
Keskustelu suomalaisten eläkkeistä aaltoilee puolelta toiselle: vielä keväällä puhutti Kimmo Kiljusen kansalaisaloite eläkkeiden korottamisesta, ja nyt kuohuttavat Bengt Holmströmin varoittelut järjestelmän kestävyydestä.
Nobel-voittajan mukaan nuoret jäävät ylivoimaisen maksutaakan alle, jos eläkkeitä ei korottamisen sijaan voida leikata.
Eläkejärjestelmän edustajien mukaan ei ole syytä panikoida, sillä järjestelmä on tänä vuonna voimaan tulleen uudistuksen jälkeen ”tasapainossa”.
Vaikka tilanne on tällä hetkellä vakaa, Holmströmin huoli nuorista on enemmän kuin aiheellinen. Itse asiassa eläkkeiden maksutaakka on jo nyt niin suuri, että siitä kärsivät nuorten lisäksi kaikki muutkin.
Seuraavat kolme kuvaa kertovat, miten kasvavat eläkemenot ovat osaltaan johtaneet julkisen talouden ongelmiin ja valtion leikkauspolitiikkaan.
Eläkemenot paisuneet valtaviksi – työssä käyvät maksavat
Suomalaisessa eläkejärjestelmässä kukin sukupolvi maksaa pääosin edeltäjiensä eläkkeet.
Lasku on kasvanut vuosi vuodelta, ja viime vuonna eläkemenot nousivat jo noin 29 miljardiin euroon. Niistä 25 miljardia oli työeläkkeitä.
Summaa voi verrata valtion noin 54 miljardin euron budjettiin.
Eläkemenot ovat kohonneet suorastaan räjähdysmäisesti, sillä vielä vuonna 2007 eläkkeisiin meni yhteensä ”vain” vajaat 18 miljardia euroa.
Ilmeinen selittävä tekijä on se, että eläkeikäisten määrä suhteessa työikäisiin on kasvanut selvästi. Kuten oheisesta kuvasta käy ilmi, huoltosuhteen heikkeneminen on kuitenkin vasta pääsemässä vauhtiin.
Menot nousevat siis vastaisuudessakin, sillä samaan aikaan kuin eläkeläisväestö kasvaa, työikäinen väestö supistuu.
Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin suuri osa työikäisistä
Toistaiseksi eläkemenoja on kasvattanut väestön ikääntymisen lisäksi se, että viimeisten kymmenen vuoden aikana eläköityneille ikäluokille maksetaan parempia eläkkeitä kuin heidän edeltäjilleen.
Siitä kertoo esimerkiksi se, että vuosina 2007–2014 eläkemenot kasvoivat reaalisesti kolmanneksen mutta eläkkeensaajien määrä vain kymmenyksen.
Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle jäävä suomalainen saa noin 1 800 euroa kuukaudessa, kun kymmenen vuotta sitten luku oli 1 500 euroa.
Erot sukupuolten välillä ovat suuret, sillä miesten alkavat eläkkeet nousevat noin 2 100 euroon kuukaudessa.
Summa ei ole hurja, mutta silti korkea verrattuna työikäisten tuloihin: Tilastokeskuksen mukaan 20–59-vuotiaista noin 42 prosentin veronalaiset tulot jäivät vuonna 2014 alle 2 080 euroon.
Esimerkiksi lähihoitajan keskimääräinen perupalkka kuntasektorilla oli samana vuonna 2 070 euroa.
On tärkeää muistaa, että eläkkeet eivät ole saajiensa omia säästöjä: Eläketurvakeskuksen (ETK) laskelmien mukaan nykyiset eläkeläiset saavat noin neljä euroa eläkettä jokaista työuransa aikana maksamaansa maksueuroa kohden.
Eläkkeet on suojattu, joten kaikkialta muualta leikataan
Työeläkkeitä ei rahoiteta veroilla vaan pakollisilla eläkemaksuilla. Siksi monien mielestä eläkkeillä ei ole yhteyttä valtion velkaantumiseen tai leikkauspolitiikkaan.
Se ei pidä paikkaansa.
Eläkemaksut ovat nousseet 24,4 prosenttiin palkoista, ja enemmistö työntekijöistä maksaa palkastaan jo enemmän eläkemaksuja kuin veroja.
Sitä mukaa kun eläkemaksuja on korotettu, päättäjät ovat keventäneet työn verotusta estääkseen palkasta perittävien lakisääteisten maksujen nousun. Asia käy ilmi oheisesta kuviosta.
Kasvavat eläkemenot ja -maksut ovat ”vieneet tilaa” verotukselta, joten valtion ja kuntien kassoihin virtaa vähemmän veroeuroja kaikkien muiden etuuksien ja palveluiden rahoitukseen.
Kun tulot eivät ole riittäneet menoihin, velkaantumisesta huolestuneet päättäjät ovat viime vuosina leikanneet esimerkiksi lähes kaikista pienituloisille myönnettävistä tulonsiirroista.
Maksussa olevat työeläkkeet eivät muista tulonsiirroista poiketen jousta, sillä ne on tulkitaan Suomessa perustuslain tarkoittamaksi ”omaisuudeksi”, joka on tiukasti suojattu.
ETK:n ennusteiden mukaan eläkemaksuja tarvitse enää juuri nykyisestä nostaa, koska menojen kasvuun on varauduttu kerryttämällä rahastoja. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos odotukset talouskasvusta eivät to
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kelat ja TEe keskukset eivät kosketa. Näin on näreet. Töihin hus hus.
Tee keskuksille näytetään persettä. Ajetaan Audilla komeasti rajalta toiselle.
Ei käyrä työttömyys haistatteluissa, koska ei kiinnosta. Tämä hyvä.
Lähihoitoisuus on mitä kurjinta huonolla palkalla kurppaa näkyvissä? Työätä vuorotta sitä suaa mittä tilaa heheh
Vanhat karvaperseet ka hyvvin soppii yhressä hoittaa muit karvaperseit hohhoo
Karvapersheet ja kurpat ohohooo. Ohohoo mikä oivallush nährästi kohristi Joppee myäs.
Kyssyy neuvoo lähin soshiaalinen immanueeli rohvessori Ivan Kanttu mittee siellä selithellää ny armon Käshishuvannolla ku Aihraksine ei kirjoota mithää?
Löllööö öllööö löööö lalaa lalalaa
Joppee bällöck bllokcks bollocks öhöhöö