Noniin arvon harrastelijat toki kysymys on työ- eikä harrastuspuolelta ja muutenkin vahvasähköä mutta muilta palstoilta on ihan turha kysellä muusta kun oikosulkuvrroista.
Eli herätti huomiota tuollaiset systeemit kun oli keksitty näppäräksi vetää van pistotulppaliitos taajuusmuuttajan perään, en nyt ota häiriösuojaukseen tässä kantaa, se ei niin kiinnosta vaan että mitä tapahtuu jos taajuusmuuttajan perään eksyy epäsymmetristä kuormaa ja nolla on kytketty suoraan verkon puolelta taajuusmuuttajan ohi.
Taajuusmuuttaja itsessään varmaan aiheuta galvaanista erotusta mutta mitenköhän tuo jakeluverkon tähtipiste toimii kun vaiheet tulee taajuusmuuttajan tasasuuntaussillan, välipiirin ja kivien läpi?
Hölmöyttäni menin Tuksesilta kyselemään asiaa pitääkö tuollaiseen asennukseen puuttua, pariin kertaan vaihtoivat puhelinta ”kovemmalle” ammattilaiselle, kunnes lopulta ”mestari” ei ymmärtänyt tuon taivaallista kysymyksestäni ja selitti vikavirtasuojasta sekä johdonsuoja-automaateista. Uhkasi tulla hakemaan lupani pois kun en ymmärrä kuulemma edes perusasioita jotka lukee suoraan SFS6000. Sanoin että tervetuloa vaan, en minä mitään lupia tarvitse ja vastuukin vähene.
Asia ei kuitenkaan selvinnyt, osataanko täällä kertoa harrastusmielessä mitä tapahtuu kun pistotulppaan eksyy Reiskan työmaakeskus jossa nolla tulee kuvatulla tavalla, toisessa vaiheessa kännykän laturi, ja toisessa suuritehoinen liesilevy?
Eli herätti huomiota tuollaiset systeemit kun oli keksitty näppäräksi vetää van pistotulppaliitos taajuusmuuttajan perään, en nyt ota häiriösuojaukseen tässä kantaa, se ei niin kiinnosta vaan että mitä tapahtuu jos taajuusmuuttajan perään eksyy epäsymmetristä kuormaa ja nolla on kytketty suoraan verkon puolelta taajuusmuuttajan ohi.
Taajuusmuuttaja itsessään varmaan aiheuta galvaanista erotusta mutta mitenköhän tuo jakeluverkon tähtipiste toimii kun vaiheet tulee taajuusmuuttajan tasasuuntaussillan, välipiirin ja kivien läpi?
Hölmöyttäni menin Tuksesilta kyselemään asiaa pitääkö tuollaiseen asennukseen puuttua, pariin kertaan vaihtoivat puhelinta ”kovemmalle” ammattilaiselle, kunnes lopulta ”mestari” ei ymmärtänyt tuon taivaallista kysymyksestäni ja selitti vikavirtasuojasta sekä johdonsuoja-automaateista. Uhkasi tulla hakemaan lupani pois kun en ymmärrä kuulemma edes perusasioita jotka lukee suoraan SFS6000. Sanoin että tervetuloa vaan, en minä mitään lupia tarvitse ja vastuukin vähene.
Asia ei kuitenkaan selvinnyt, osataanko täällä kertoa harrastusmielessä mitä tapahtuu kun pistotulppaan eksyy Reiskan työmaakeskus jossa nolla tulee kuvatulla tavalla, toisessa vaiheessa kännykän laturi, ja toisessa suuritehoinen liesilevy?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Normaali taajuusmuuttaja tekee vaihtosähkön uudestaan tasajännitteestä, joten verkon puolelta otettu nolla ei varmaan ole niiden vaiheiden "kaveri". Vaikkakin jonkinlainen yhteys verkon vaiheisiin onkin tasasuuntauksen läpi, mutta nollaan ei yhteyttä ole koska tamun vaiheet tehdään yhdestä ja samasta tasajännitteestä. Tamu ei tuota nollaa, eikä sitä ole suunniteltu edes toimimaan epäsymmetrisellä kuormituksella.
Kiitos. Olet ollut vuosia kova nimimerkki vahvasähkössä ja nimesi mukaan käämitekniikassa. Onko sinun mielestä aiheellista poistaa tuollaiset pistotulppaliitokset ”yleisalueilta” virhekytkentävaaran välttämiseksi?
Tukesilta en saanut kun suunnatonta vit*****a tuekseni. Tällä ymmärryksellä luvat pois vaan, se ratkaisee kaiken.
Taisivat olla TUKESissa aivan oikeassa. Jos ei ole sähköverkon tai taajuusmuuttajien toimintaperiaatteesta mitään hajua, niin ei silloin mitään lupiakaan tarvita.
Jos todellakin tamun perässä on normaaleja voimapistorasioita joihin voi tökätä minkä tahansa normaalilla pistotulpalla olevan 3-v. vehkeen, olisin valmis poistamaan ne. Voisi ajatella korvata ne jollain erikoispistorasioilla ja -tulpilla, jos käyttö vaatii pistotulppaliitäntää.
Joo näin on tarkoitus toimia, pitää vähän tiedustella mistä saisi jotain/mitä vaan erikoisia rasioita jotka saa toimia omassa tuotannossa ristiin, kootkin kun vaihtelevat 16A -125A nimellisissä, sen verran pitää toki rajoittaa virhekytkentää.
Piti vaan kysellä vähän muidenkin mielipiteitä ennen kun rupeaa suu vaahdossa möykkäämään että keksintö on laiton.
Ja tuolle ylemmälle "näin on" vastaus: Kyllä se on tukesin tehtävä suorittaa sellaiset toimilupakokeet ja tutkinnot että pahimmat nollataulut eivät niistä pääse läpi, sitten ei soittele "ammattilaiset" kyselemässä päivän selviä asioita.
Ei kuulu TUKES:in toimenkuvaan minkäänlaisten toimilupakokeiden järjestäminen.
TUKES ainoastaan ilmoittaa, onko jollakulla sähköurakointioikeutta vai ei. Jos joku itse itsensä väittää epäpäteväksi sähkötöitä johtamaan, niin sitten TUKES ilmoittaa sähköurakoitsijalle että ei ole enää sähköurakointioikeutta.
http://www.tukes.fi/fi/Palvelut/Tutkinnot/sahkoturvallisuustutkinnot/
Taitaa olla joo koulujen järjestämiä nuo tukesin nallereppukokeet, yhtä kaikki, kokeessa pyöritellään tasan yhtä laskukaavaa jota ei sähkötöissä mihinkään tarvita, mutta sen opettelukaan ole kovin montaa minuuttia keneltäkään mene. Sen näkee tässäkin ketjun aloituksessa minkä näköistä "sähkömiestä" suomessa häärää ”ammattilaisena” kun koulutus ja tutkinnot ovat tuota luokkaa.
Vielä astetta surkeampaa on että tukes asiakaspalvelunsa mukaan tarjoaa apua sähköteknisiin kysymyksiin "ammattilaisille", ja pari sanoikin asiallisesti suoraan että ei osaa vastata mutta antaa kovemmalle ”osaajalle”.
”Kovin” osaaja sitten osoittautuikin A-luokan Hessu Hopoksi joka ensin väitti tuntevasa kolmivaihetekniikkaa ja sitten ei käsittänyt ollenkaan ”epäsymmetristä kuormitusta” ”taajuusmuuttajaa” tai galvaanista erotusta, hänelle pelkkää hebreaa ja siansaksaa…
Väitti että kyseessä on ”taajuusmuuttajan sisäiset kytkennät” joista hänellä ei ole tietoa. Minä taas tivasin sitä että mikä on heidän näkemyksensä normaalin pistotulpan käytöstä kun nollaa ei käytännössä ole.
Siinä vaiheessa kaveri selitti jostain johdonsuoja-automaatista ja vikavirtasuojasta jotka laukeaa heti jos tulee virhetilanne.
Siihen sanoin että mitenhän kumpikaan niistä taajuusmuuttajan takapuolella reagoi jos pistorasiaan menee työmaakeskus josta nolla puuttuu, ja toisessa vaiheessa on liesilevy, ja toisessa kännykän laturi. Muutenkaan pistotulppalaitteesta puhuttaessa on mahdollista kytkeä se rakennukseen jossa ei ole vikavirtasuojia.
Kaverin puolustus oli että tulee tarkistamaan paikat ja hakemaan luvat pois koska en ymmärrä mitään, sanoin että tervetuloa koska tulet? Sanoi ettei tiedä vielä mutta tulee, sanoin että olisi hyvä tietää että olen paikalla, vai uhoatko vain tulevasi ja et koskaan tulekaan? Lupasi soittaa sitten, kysyin tarviiko numeroa, sanoi että saa sen kyllä..
Pitää varmaan parin viikon kuluttua viimeistään soittaa jos ei ole kuulunut ja sanoa että ottaa esimiehensäkin mukaan, keskustellaan samalla kuinka tuon tasoinen kaveri voi esiintyä jonain laajempaakin osaamista omaavana asiantuntijana?
Minä en sähköalan luvilla tee leipää, enkä niitä ole edes hommannutkaan vapaa-ajalla monien muiden tapaan, itselleni nikkaroin kuitenkin mitä lystään, joten huoletta voi Hopo tulla sönkkäämään vielä mielellään esimies mukanaan ni selvitellään samalla ammattikoulun ensimmäisen luokan tehtäviä pintapuolisesti vaikka Jukka Ahorannan sähkötekniikan tehtäväkirjasta.
On se hyvä että harrastelijapuolella asiallinen vastaus saadaan alle puolessa tunnissa
siinä tapahtuu sellaista että tamu menee vikatilaan ja luultavasti kärähtää jollain tavalla.
se kun ei tuota muut a kuin symmetristä kolmivaihetta jossa on jopa lähes pari sataa esisäädettävää parametriä, joiden kanssa se varmasti tunnistaa pistorasiahökötykset.
ulkoa tuotuun nollaan lähtevät vaiheet siis reagoivat ihan varmasti jollain epätoivotulla tavalla sisäisten kondensaattorien kautta.
Juu, pähkäilimpä asiaa mielenkiinnosta tarkemmin niin tosiaan nollahan johtaa aina joka puolijaksolla toiseen suuntaan oikosulkua kun tarkastellaan taajuusmuuttajan välipiiriä jossa tasavirta konkissa majailee. Nollasta tulee tavallaan jännitejako tasavirtapuolelle joka varmaan aiheuttaa mielenkiintoisia tilanteita jos siitä alkaa virta kulkea epäsymmetrisellä kuormalla.
Onhan siellä tamuissa vaikka mitä ylös- ja alasajoramppeja, väyläohjausmahdollisuuksia.. tärkeimmät on: virta, jännite, taajuusalue ja teho. Labrassa samalla taajarilla saatetaan ajaa pieniä moottoreita isosta moottorista jääneillä arvoilla ja hyvin pyörii, silloin ei vain toimi nuo ylikuormasuojaukset.
Vois olla alla olevat varteen otettavia vaihtoehtoja.
Alla oleva on todennäköisesti ilman nolla tai pen liittimellä kolme vaihetta ja näyttää olevan 500volttiin asti. Löytyy varmaan jostain standardista
http://www.sahkonumerot.fi/2424778/
(Kerran kävin vaihtamassa rekan kylmä koneeseen nelinapaisen viisi napaiseen muovi osa vastasi kooltaan 16A 5 napaista mutta amppeerit oli 32a)
Tämä norjan malli on 230V 4 napainen.. aika jännä....
http://www.biltema.no/no/Bygg/Elektrisk/CEE-installasjon/Tilkoblingsutstyr-3-fase-Norge-2000017383/
Ja jos tekee melkein vimpan päälle niin laittaa alla olevan. Siinä on moottorin navat ja PE, mutta ei nollaa niin ei tule vika kytkentöjä myöhemminkään.
http://www.kari-finn.fi/index.php/tuotteet/moninapaliittimet/kari-pkl-moninapaliitin
Toki näitä ei varmaan ole seinämallina eikä näissä ole emc suojausta joka on pienin murhe.
Kiitokset noista, kerittiin jo hankkimaan ensimmäisen linkin mukaisia (varmaan samoja) kaikkiin kokoluokkiin 16- 125A
http://www.mennekes.de/index.php?id=908&L=1&asimProductId=3002319&asimMenuId=3001679
Ei tarvi olla seinämalleja, kuhan nyt sai jonkun muun ratkaisun kun normaalin rasian niin olen tyytyväinen, testikäytössä tuo häiriösuojaus ei samalla tavalla paina mieltä. Ei niihin kukaan mitään väärää olisi ikinä kytkenytkään mutta sen varaan kun ei silti oikein voi laskea