Maitoa käsitellään nykyään Suomessa yleensä pastöroimalla ja homogenoimalla. Muutamia tuotteita ei homogenoida, kuten esim. Ingmannin yömaito sekä Valion luomumaito ja luomujogurtti.
Jotkut ihmiset ovat havainneet että homogenoidun maidon jättäminen ruokavaliosta parantaa erilaisia vaivoja, kuten esim. vatsavaivat, ihottuma, allergia jne.
Itsekin olen sama huomannut; on huomattavasti terveempi ja parempi olo kun ei käytä mitään mitä sisältää homogenoitua maitoa.
Mietin miten yleistä tällaista on? Kertokaa jos teillä on samanlaisia kokemuksia!
Jotkut ihmiset ovat havainneet että homogenoidun maidon jättäminen ruokavaliosta parantaa erilaisia vaivoja, kuten esim. vatsavaivat, ihottuma, allergia jne.
Itsekin olen sama huomannut; on huomattavasti terveempi ja parempi olo kun ei käytä mitään mitä sisältää homogenoitua maitoa.
Mietin miten yleistä tällaista on? Kertokaa jos teillä on samanlaisia kokemuksia!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itse kiinnostuin aiheesta sattuessani näkemään, kun aihetta jokin aika sitten käsiteltiin lyhyesti telkkarissa. Päällimmäisenä jäi mieleen, että vain muutamat ihmiset, mm. tämä eräs terveydenhoitaja, olivat jaksaneet "taistella" esim. Valiota vastaan, jonka edustaja edelleen väitti kirkkain silmin, ettei homogenoidulla ja homogenoimattomalla maidolla ole terveyden kannalta mitään eroa. VAIKKA tällä terveydenhoitajalla oli kokemusperäistä TIETOA siitä, että useat ihmiset olivat parantuneet epämääräisistä vaivoistaan luovuttuaan homogenoiduista tuotteista.
Muistaakseni yksi syy siihen, miksi maitoa edelleen homogenoidaan, on kuulemma se, että maitotuotteiden valmistajat pelkäävät kuluttajien karttavan homogenoimatonta maitoa koska siinä maidon rasva kerääntyy kerrokseksi maidon pinnalle eikä sitten enää kenties näytä niin terveelliseltä tai houkuttelevalta. Voi voi, kuluttaja-parka joutuisi ihan itse ravistelemaan maitopurkkiaan, jos haluaisi rasvan sekoittuvan tasaisesti. ;-) Toinen syy voi tietysti olla se, että maitotuotteiden valmistajat joutuisivat muuttamaan valmistusprosessejaan. Riski myynnin kannalta siis.
Itse huomasin vasta jälkeenpäin, että muuttaessani kotoa pois aloin pikkuhiljaa jättää maidon käytön. Olen kotoisin maalta, ja lapsuudenkodissani juotiin tietenkin aina maitoa suoraan tankista, pastöroimatonta ja homogenoimatonta. Jostain syystä käytettyäni jokusen vuoden "kaupan maitoa" tuli siihen jonkinlainen vastenmielisyys, en osaa selittää mutta kuitenkin jätin maidon melkein kokonaan pois, vaikka ennen join sitä runsaasti. Vasta nyt kuultuani noista homogenoimisen vaikutuksista eri ihmisillä olen alkanut miettiä, voisiko sillä todella olla itsellenikin vaikutusta. Minulla on myös tuttava, joka on myös maitotilalta kotoisin. Hänellekin kehittyi laktoosi-intoleranssi vasta hänen muutettuaan pois kotoa.
Koska maito ei aiheuta itselleni mitään radikaaleja vaivoja, en ole joutunut juurikaan testaamaan eroja käytännössä. Pari kertaa olen kuitenkin kokeeksi ostanut luomumaitoa ja kauhistunut sen hintaa "tavalliseen" maitoon verrattuna. Mistä huima hintaero? Tehdäänkö kallista luomumaitoa vain siksi, etteivät ne kuluttajat älähtäisi, jotka eivät homogenoitua maitoa siedä?
Tässä hyödyllinen linkki, sivuilta löytyy myös lista homogenoimattomista maitotuotteista:
http://www.susiraja.net:8088/sivut/srvapaalla/1101
Käsittääkseni suurin osa suomalaisista käyttää homogenoitua maitoa, eivätkä lie sen sairaampia kuin ihmiset muuallakaan. Tai sanotaan, että on lukemattomia paljon selvempiä syitä sairastua, kuten vaikka tupakointi, liika alkoholi, muut epäterveet elämäntavat.
Vähän aikaa sitten löytyi mm. suomalaisten perimästä geeni, joka selittää alttiutta laktoosi-intoleranssiin. Se selittää osaltaan, miksi vaiva on meillä yleinen. Joissakin Aasian maissa ihmiset eivät siedä laktoosia ollenkaan.
Itse olen lapsena juonut kesät maalaismaitoa, talvet kaupan maitoa. Aikusiällä muutimme maalle ja haimme maidon suoraan tankista kymmenen vuoden ajan. Seisotin aina maidon ja kuorin kerman päältä pois niin tarkkaan kuin se nyt oli mahdollista. Siitä kermasta tuli lievästi sanottuna kyllä ongelmaa, sillä emme ole kerman ja muun ylimääräisen rasvan ystäviä. Kymmenen vuoden jälkeen rupesin saamaan vatsavaivoja, kovaa turvotusta, äkkiripulointia ja lääkärin mielestä se oli ilmiselvä laktoosi-intoleranssi. Imeytymiskoe osoitti asian kirkkaasti, lähes täydellinen imeytymättömyys. Sen jälkeen maidon käyttö väheni paljon ja siirryimme vähälaktoosisiin maitotuotteisiin suurimmaksi osaksi perheessä, muillakin on näet samaa vaivaa. Viimeiset kymmenen vuotta olen selvinnyt mainiosti homogenoidun, pastöroidun, jopa iskukuumennetun Hyla-maidon kanssa. En tosin sitä juo, mutta puuron kanssa jne. sitä menee päivittäin.
Minusta on yleensäkin aika yksisilmäistä vetää niin rankkoja päätelmiä asioista, joista tutkijatkin ovat selvillä vain osittain. Eihän se tiedemaailmakaan lahjomaton ole, mutta ristiriitaiset intressit eri tahoilla auttavat varmasti parhaiten totuuden löytymisessä.
Toki pitäisikin aina muistaa etteivät ne omat tai tuttavapiirinkään kokemukset anna välttämättä aihetta mihinkään laajoihin tieteellisiin johtopäätöksiin. ;-) Kuten sanottu, itselleni ei ole tullut vaivoja, jotka olisin voinut olettaa selvästi maidosta johtuvaksi, joten ekspertti en millään muotoa tässä keskustelussa ole. Halusin vain alkuperäisen viestin kirjoittajan tavoin kuulla asiasta lisää kommentteja ja sen vuoksi ehkä vähän kärjistin, joten kiitos sinullekin vastauksestasi.
Luin myöskin tuosta "laktoosi-intoleranssi-geenin" löytymisestä. Vaan eikö vaikutus ollut juuri se, että geeni mahdollistaa mm. suomalaisten pystyvän sietämään maitoa ja maitotuotteita. Miksi siis suurella osalla suomalaisistakin on todettu tämä "maitotauti", josta tuossa mainitsemassani linkissä puhuttiin? Puuttuuko tämä geeni joiltakin meistä? Tiedätkö, löytyisikö netistä jostain tietoa tästä geenistä?
Totta, että asiaa on ehkä liian vähän tutkittu. Ehkä ne ristiriitaiset intressit sitten poikivat näitä kärjistyksiä puoleen ja toiseen, ja siten edesauttavat kiinnostuksen syntymistä asian tutkimiseen tarkemmin. Näin ainakin itse toivoisin. Tässä vielä lainaus, joka sopinee loppukaneetiksi:
"Prof. emeritus Matti Antila:
Maidosta ja sen homogenoinnista
Maito on ollut vuosikymmeniä suomalaisen kansanravinnon keskeinen osa. Se on turvannut energian ja monien välttämättömien ravintoaineiden saannin. Vielä ennen kulutusmaidon homogenoinnin aloittamista sitä pidettiin lähes korvaamattomana. Se on sisältynyt ohjeitten mukaan kouluaterioihin, joiden on tullut täyttää kolmannes päivän ravinnontarpeesta.
Maidon kulutus on vähitellen alentunut, mutta maitovalmisteiden kokonaiskulutus on vastaavasti lisääntynyt. Edelleenkin maito tai maitovalmisteet ovat jokapäiväistä ruokaa lähes kaikille. Kun jonkin ruoka-aineen kulutus on yleistä, ihmisen yksilölliset ravitsemuseroavuudet tuovat esille myös ruoka-aineen haittavaikutuksia. Näitä löydetään niinkin täydellisestä ja tarkoituksenmukaisesta ruoasta kuin oman äidin vauvalle antamasta maidosta, jota mikään korvike ei täysin vastaa.
Maitoon kohdistuneista moitteista tavallisimmat ovat: alhainen rautapitoisuus, pieni välttämättömien rasvahappojen määrä, valkuaisosan ja maitosokerin hidas hajoaminen sekä lapsilla maitoallergiaa aiheuttavat tekijät. Kun maito on herkästi pilaantuva elintarvike, se kytketään usein taustatekijänä erilaisiin tulehdustauteihin ja niihin liittyviin seuraamuksiin. Näissä tapauksissa vikaa tulisi etsiä paitsi itse maidosta myös epäasiallisesta maidon käsittelystä.
Maitoa homogenoitaessa sen kulkusuuntaa ja virtausnopeutta muutetaan kovassa paineessa niin, että syntyy turbulenssi, jossa rasvapallot hajoavat erittäin pieniksi pisaroiksi. Rasvan ja veden rajapinnat lisääntyvät vähintään kymmenkertaisesti. Niille tulee uusia pinta-aineita, joita alkuperäisessä maidossa ei ole tässä olotilassa. Tavallisimpia ovat lehmästä peräisin olevien solujen entsyymit ja hormonit sekä monenlaiset muut valkuaisaineet. Näitä rasvapallojen kelmuja on kuvattu lukuisasti vuosikymmenten kuluessa.
Kun homogenoidun maidon pienet rasvapallot ovat saaneet monimutkaisen pintamateriaalin, ne ovat muuttuneet liposomeiksi. Tätä kokoluokkaa olevien partikkeleitten tiedetään liikkuvan jopa hajoamatta suolen seinämän läpi. Missä määrin homogenoidun maidon liposomit vievät materiaalia ohi normaalin ruoansulatustapahtuman, ei ole yleisesti tiedossa. Tämän vuoksi homogenointi ja sen vaikutukset maitoon ovat mielenkiintoinen ja käytäntöön liittyvä kulutusmaidon tutkimuskohde tulevaisuudessa.
Maidon homogenoinnista on paljon tietoa teknologian ja kaupan kannalta. Homogenoinnin edut näistä näkökulmista ovat kiistattomat. Homogenoitu maito on tasajakoinen, kermoittumaton, miellyttävän makuinen, se tarttuu pakkauksen seinämään huonosti, kestää erilaisia käsittelyjä tavallista paremmin ja omaa muitakin käyttöä helpottavia ominaisuuksia.
Mutta heikentyykö sopivuus ihmisen ravinnoksi homogenoinnissa, on aihe, joka selviää vain tutkimuksella, ei mielipiteillä."
Olet ihan oikeassa. En minäkään millään halua väittää, että oma kokemukseni todistaisi mitään, mutta kun jatkuvasti törmään siihen, että minulle ehdotellaan aitoa lehmänmaitoa parannuskeinoksi, niin ajattelin kerran avata suuni.
Ihan varmasti meidän ravinnossamme on paljonkin väärin käsiteltyjä aineksia, ja ihmiset sairastuvat ilman, että mitään voidaan todistaa. Monet kuitenkin lähtevät kuoroon mukaan uskomustiedon perusteella. Siihen heillä on toki oikeus.
Kiitos viesteistä!
On kiinnostavaa kuulla muiden mielipiteitä asiasta. Olen siitä samaa mieltä että kunnon tutkimus asiasta tarvitaan! Tuntuu siltä että ainoat osapuolet josta kuuluu on ne jotka ovat eri ääripäistä.
Itse tiedän että asiassa on jotain perää, koska myöskin oman terveyden kannalta on tullut niin huomattava muutos että asiallinen, järkevä seuranta oireista todistaa että ne liittyvät homogenoidun maidon käyttöön. En tiedä miten homogenoitu maito vaikuttaa terveyteen, ja miksi. Siitäkin on erilaisia mielipiteita/ tutkimuksia. Kiinostavaa olisi tietää voiko esim. jostain muusta ruoasta myös saada samaan ongelmaan liittyviä oireita.
Asiassa pitää kuitenkin muistaa että varmasti tässäkin asiassa on tapauksia ns. laidasta laitaan; eli aivan kuten laktoosiintoleranssi kaikki ei ehkä välttämättä saa tästä oireita, kun taas jotkut saa jotain epämääräisiä oireita joiden syy ei pystyy varmuudella selittämään ja toiset vuorossaan saavat niin huomattavat oireet että syy on aivan selvä.
Pitää myös muistaa että laktoosi-intoleranssi, maitoallergia ja tämä ns. maitotauti eli homogenoidun maidon sietämättömyys on kolme eri asia. Esim. ihminen jolla on maitoallergia ei pysty maitoa juomaan huolimatta siitä olisiko homogenoitu vai ei. Maitotautinen taas pystyy käyttämään kaikki homogenoimattomat tuotteet, maito ei sinänsä tuottaa ongelmaa.
Oma ratkaisu on ollut vain homogenoitua maitoa sisältävien tuotteiden poistaminen ruokavaliosta, ja täytyy myöntää että olen itsekin yllättynyt siitä miten työtä ja harrastuksia suuresti vaikeuttanut ihottuma voi häipyä kokonaan tämän muutoksen yhteydessä.
Tämä mahdollisuus on myös testattu, Valion tekemässä tutkimuksessa sokkotestissa yksi koehenkilö sai ihottuman homogenoidusta maidosta, ja hänen omat kokeilut ovat vahvistaneet asian; valitettavasti ei siedä homogenoitua maitoa.
Näinhän se on, kokemuksia on monia ja vain kattavilla ja puolueettomilla tutkimuksilla saadaan ihan oikeata tietoa. Siihen "uskomuskuoroon" on tosiaan helppo yhtyä ja olenpa itsekin saattanut samaan syyllistyä.
Ymmärrän, että nyppii jos ehdotellaan parannuskeinoksi sellaista, jonka itse tietää vääräksi. Ehkä niissäkin tapauksissa asiallinen valistaminen sinun puoleltasi olisi fiksua, voisipä tämä neuvojakin oppia jotain uutta. :-)
...tosiaan, taisin vähän sotkia noita käsitteitä keskenään, ummikko noiden tautien suhteen kun olen. Maitotaudilla ja laktoosi-intoleranssilla tarkoitetaan siis eri asioita - jälkimmäinen johtuu nykytiedon mukaan geenivirheestä, mutta edellisestä ei ehkä täysin vielä tiedetä, mistä se johtuu.
Laktoosi-intoleranssista löysin netistä tietoa mm. täältä: http://www.verkkoklinikka.fi/uutiset/02laktoosi.html
ja erittäin selventävän sivun täältä: http://www.maitojaterveys.fi/laktoosiintoleranssi.htm
Etsivä löytää. :-) Hyvät jatkot, jäädään odottelemaan niitä "maitotaudin" tutkimustuloksia.