Mun on Niin Helppo Olla Onnellinen

Niin on. Yksin oleminen on kyllä parasta. Ei ole kukaan vaatimassa mitään. Oma rauha joka päivä on tärkeää. Ei ole mitään tarvetta ruveta ketään miellyttämään millään tavalla.

Ei ole helppoa olla onnellinen. Tässä raadollisessa maailmassa tänään ja huomennakin.
Yksinoleminen on kyllä parasta elämässä, mitä tiedän ja minkä uskallan tunnustaa -
tässä keski-iän kynnyksellä. Yksinolemista ei ole kestänyt, lopulta kuitenkaan
koko elettyä elämää täälläkään.
En ole koskaan harrastanut fyysistä enkä henkistä väkivaltaa. Tälläinen ei sovi vain luonteeseeni minun herkkään ja haavoittuivaisuuteen. Minulla ei ole roskaset puheet, en kiroile, kiroilu on oikeasti rumaa käytöstä. Tästä syystä en hyväksy miehiä, jotka eivät ymmärrä tätä faktaa.
Rauhallinen, tasanen eteenpäin sujuva elämä, jokapäiväisten huolien kanssa riittää minulle.
Minun ei tarvitse miellyttää, suurta joukkoa tuntemattomia ihmisiä.
Elämäntarkoitus ei liene, yrittää miellyttää muita ihmisiä täällä.
Saan mennä ja tulla tahtoni mukaan tai olla vaikka vain kotona.
Jos siis luulet mies että pääset elämääni, roskasilla puheilla, leventelemällä tai muuten typerästi käyttäytymällä, niin pahemmin et väärässä voisi olla.
Rakkauden teot ja sanat määräävät paljon.

Minun äitini ja isäni opettivat minua, että ei saa puhua rumia sanoja. Koko sisarusparvemme oppivat tämän käytöstavan, muistan miten kummalliselta se vaikutti kun kuulin pikkuveljeni kiroavan murrosikäisenä pihallamme, sana saattoi olla ihan vaan "paska" tai jokin sellainen mutta kiinnitin siihen ihan huomiota, koska se oli ruma sana meillä, sekin. Meidät kasvatettiin olemaan puhumatta rumia sanoja, ja minut jopa ilman väkivaltaa koska en koskaan puhunut. Rumat sanat naisen suusta ovat erityisen kummallisia, ja mietin useinkin mitä ihmettä ne naiset oikein tahtovat jotka lausuvat rumia sanoja suureen ääneen kuten esim. "saatana" tai "voi vittu". Emme olleet kuitenkaan mitenkään uskovaisia, eli emme saaneet siihen mitään sellaista kiksiä että olisimme voineet tuoda esille jotakin murrosta ulos omasta sen hetken kulttuuristamme joka oli kahden uskonnon välinen, ev.lut versus ortodoksi-usko. Olen jollakin tapaa rikas kun en ole kokenut tuota kahden uskonnon välistä skismaa muuten kuin syntymällä kahden uskonnon perheeseen joka opetti minut puhumaan kauniisti ja omassa elämässänikin vielä muistamaan vanhempieni parhaimmat opetukset sekä viemään niitä eteenpäin kirjoittamalla niiden synnyttämiä hyviä kokemuksia näinä hetkinä kun oikeasti tunnen olevani onnellinen ja etuoikeutettu.