Video: Mastosta hinaaminen ei ehkä hyvä idea...

Siis veneen kallistaminen karilta pois saamiseksi - ison nostimeen köysi jatkeeksi ja varovaista voiman käyttöä voi ajatella.

Olisi mielenkiintoista tietää mitä tuossa oikein tapahtui. Video on niin huonolaatuinen, etten pysty erottomaan edes vetoköyden kiinnityskohtaa.

Vene ei juuri kallistu ja vantit läystyvät hurjasti ennen maston katkeamista. Sen näkee saalinkien voimakkaasta kiertymisestä, mikä ei olisi mahdollista ilman vanttien löystymistä.

Videosta ei selviä
-oliko vantit alkuunkaan riittävän kireällä
-mikä on vetosuunta pysty ja vaakatasossa (mahdollisesti aika paljon alaspäin ja taaksepäin)
-oliko köli tiukasti pohjassa kiinni, mikä esti veneen kallistumisen

Jos vetopiste oli fokan fallissa tai spinnun fallista, kestää kaikkien veneiden mastot helposti veneen vetämisen kyljelleen suoraan sivulle. Myös varsin suuri veto eteenpäin tai etuviistoon on normaalia ja masto sen kestää. Suuri veto takaviistoon ei ole normaalia ja voi aiheuttaa ongelmia, mutta tällöin puhutaan kyllä varsin suurista voimista. Vaikea taas nähdä videosta, mutta tuskin tuolla veneellä saa muutamaa sataa kg suurempaa vetoa, mikä ei pitäisi aiheuttaa pienintäkään ongelmaa.

Muista pisteitä (osatakilan topista, jos ei suunniteltu toppispinnulle, ylägaijasta tms.) masto ei välttämättä moista kestä.

Minusta näyttää siltä, että ennen nitkahtamista masto taipuu selvästi S-mutkalle, tosin niin että vaarallinen taaksepäintaipuma olisi ylempänä lähempänä fokan kiinnityspistettä eli ylägaijaa ylempänä.
Itse nitkahtaminenhan tapahtuu yläsaalinkien kohdalla, mikä ei sinänsä yllätä koska onhan se voimakkaasti pistekuormitettu paikka mastossa.
Pari teoriaa:
- vene on liikahtanut kivellä vedon johdosta ja syntyneet nytkähdykset ovat ylirasittaneet rikiä.
- fokan fallin läpivienti on pettänyt liian suuren sivuttais/taaksevedon johdosta. Olen tässä eri mieltä Joakimin kanssa - fokan fallihelaa ei ole useinkaan suunniteltu suurille sivuttaiskuormille, varsinkaan jos vetosuunta vielä lähestyy vaakasuoraa kuten tässä. Fokan fallikuormahan tulee etu- ja alasektorista. Ainoastaan spinakkerifallin helaan voi luottaa, että se kestää veneen kyljelle vetämisen.
- mahdollisesti vioittumismekanismi on voinut olla samanlainen kuin veneessä, jossa on sekä barduunat että taaksepäin suunnatut saalingit. Näissä liian suuri veto barduunassa aiheuttaa sivuvantin löstymisen, joka heikentää maston sivuttaistuentaa (ainakin Vene-lehden kokeneen testaajan mukaan). Tässä tapauksessa vetoköysi olisi toiminut barduunan tavoin.
- ja vielä on mahdollisuus, että vetoköysi on ollut ylägaijassa kiinni, ja liian taaksepäin olleen vetokulman johdosta vetoköysi on painanut oikean puolen sivuvanttia, aiheuttanut mastoon "kiertovoiman" ja sitä kautta ylirasittanut rikiä saalinkien kohdalla.

Joka tapauksessa opettavainen video! Olen itse joskut pikkuveneellä vetänyt purjeveneen tuolla tavoin kiveltä onnistuneesti. Mutta en tekisi sitä tuolla tavalla taaksepäin vetäen. Sivulle veto ja purjeveneen moottorilla pakittaen, olisi oma neuvo. Tuohan ei näytä nuosseen juurikaan ylös kiven päälle kosketuksessa. Mutta helppoahan täältä nojatuolista on antaa neuvoja ;-o

Ässälle näyttää tosiaan vääntyvän. Vertaa 30sec 36sec kohilta

Huipputakilaisen puolitonnarin olen vetänyt ison fallilla sivulle päin 46 asteen kulmasta yläkuolion yli kyljelleen toiselle puolelle. Säilyi ehjänä mutta ei kannata tehdä perässä.

Jos vetää spinnufallista ensin etuviistoon, ja siirtää sitten vedon suunnan koko ajan kireänä pysyen tarpeeksi takaviistoon, kiskoo veto käytännössä jonkun saalingin päästä vedon suuntaan, eikä mastosta!
Falli ei useimmiten itsestään löydä lyhintä reittiä suoraan maston ympäri taakse ja alas vasta sen jälkeen. Siksi tulee masto alas myös spinnufallia käytettäessä tuollaisella vedon suunnalla.

"vantit läystyvät hurjasti ennen maston katkeamista. Sen näkee saalinkien voimakkaasta kiertymisestä, mikä ei olisi mahdollista ilman vanttien löystymistä."
Ja syy on siinä että veto kohdistuu saalingin päähän, mikä kiertää mastoa ja sitten saalinki pettää juuri ennen mastoa.

Tuossa vetoveneen puoleinen ylempi saalinki alkaa kääntyä eteenpäin ennen kuin masto katkeaa. Näin ei varmasti käivisi, jos köysi painaisi vanttia taaksepäin.

Fokkafallin hela ei välttämättä ole suunniteltu sivuttaisvetoon, mutta se voi myös olla identtinen spinnufallin kanssa. Vaikka se ei ole suunniteltu sivuttaisvetoon, se kyllä kestää sen minkä veneen oikaiseva momentti tuottaa. Eihän vetovoima kuitenkaan ole kuin muutama sata kiloa tuolta korkeudelta veneen saamiseksi suureen kallistumaan. Köysi voi nirhautua tai mennä trissan väliin, mutta ei se hela mastosta irtoa, jos on kunnollinen. Vaikka se fallin ohjuri/ploki hajoasikin, mastossa oleva reikä kestäisi tuon ongelmitta.

Maston yksi mitoituslaskenta on 30 asteen kallistuma kaikki kuorma etustaagin kiinnityspisteessä eli käytännössä fokan fallista sivulle. Tämä siis melko reiluilla varmuuskertoimilla. Kuorma kasvaa vielä hieman 40-60 asteen kallistumaan, mutta alkaa sitten laskea. Videolla vene ei varmaan kallistu edes 20 astetta.

Lisähavaintoja.
Rullafokka on paikallaan eli falli käytössä. Nitkahduksen yhteydessä maston huippu kiertyy vasemmalle. Keulastaagi pysyy kiinni mastossa.
Nämä havainnot sopisivat yhteen sen kanssa, että vetoköytenä on ollut isopurjeen falli. Myöskään isopurjeesta ei näy, että falli olisi siinä kiinni.
Tapahtumasarja olisi tällöin, että sivulleveto mastonhuippuhelassa saa aikaan niin suuren "kiertovoiman" mastossa, että se pettää yläsaalinkien kohdalla, missä vantit ja saalingit vastustavat kiertovoimaa.
Avoimeksi jää, sopiiko S-mutkalle taipuminen tähän skenaarioon. Eikä tämä teoria toki sulje pois muita selityksiä.